Ministeriöltä linjaus tieteellisen laskennan kehittämisestä tulevaisuudessa

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on julkaissut suuntaviivat sille, miten tieteellisen laskennan palveluita Suomessa jatkossa kehitetään. Julkaisussa kuvataan ensimmäistä kertaa tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalvelujen kokonaisarkkitehtuuri (KA). Arkkitehtuurikuvaus keskittyy nyky- ja tavoitetilan kuvaukseen sekä tieteellisen laskennan kehittämisen strategiaan.

Irti keinotekoisista siiloista

Arkkitehtuurikuvaus nostaa yhdeksi keskeisimmistä korjattavista asioista eri ministeriöiden hallinnoimien tutkimussektorien raja-aidat, jotka haittaavat kansallisesti tehokasta tieteellisen laskennan toimintaa. Tulevaisuuden tavoitetilana nähdäänkin paikallisen ja keskitetyn toiminnan laajapohjainen koordinointi kansallisella tasolla. Etenkin dataintensiivisen laskennan menetelmiä otetaan käyttöön yhä useammilla tieteenaloille, ja jatkossa tieteellisen laskennan merkitys korostuu entisestään.

– Keinotekoiset siilot eivät saisi estää valtion tutkimuslaitoksia käyttämästä CSC:n korkeakouluille tarjoamia tieteellisen laskennan palveluita. Käytännössä erilaiset tutkimusorganisaatiot tekevät yhteistyötä erittäin paljon, sanoo Tutkimuksen palvelut -yksikön johtaja Pekka Lehtovuori CSC:ltä.

Kustannustehokas yhdistelmä keskitettyä ja hajautettua

Laskennallinen tiede on Suomessa korkeatasoista, mihin on osaltaan vaikuttanut hyvä tieteellisen laskennan palveluiden kokonaisuus, jossa CSC:n tarjoamat keskitetyt kansalliset palvelut ovat yhdistyneet hajautettuihin ratkaisuihin ja kansainvälisiin resursseihin. Kokonaisarkkitehtuurissa on tunnistettu myös tieteellisten ohjelmistojen, asiantuntijatuen ja koulutuksen merkitys palvelukokonaisuudessa.

Tavoitteena on palvelutason säilyttäminen ja kehittäminen siten, että tieteellisen laskennan kokonaisuus tukee kilpailukykyistä ja kansainvälisesti houkuttelevaa tutkimusjärjestelmää ja mahdollistaa uusia tieteellisiä avauksia, sekä niin, että kokonaisuus organisoidaan mahdollisimman kustannustehokkaasti yhdistelmänä keskitettyä ja hajautettua ratkaisua.

– Suomen tulee jatkossakin pystyä säilyttämään kansainvälisesti kilpailukykyinen asema tieteellisten laskentaresurssien tarjoajana, ja se vaatii jatkuvia investointeja. Kun päätöksiä uusien laskentaympäristöjen perustamisesta tehdään, tulisi eri vaihtoehtojen vertailussa käyttää yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaan laskettuja kokonaiskustannuksia, Lehtovuori jatkaa.

Lisätietoja

Pekka Lehtovuori
johtaja, Tutkimuksen palvelut
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy
pekka.lehtovuori@csc.fi
puh. 050 3819 723

Tieteellisten laskentaresurssien ja niiden oheispalveluiden kokonaisarkkitehtuuri*: https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/tieteellisten-laskentaresurssien-ja-niiden-oheispalvelujen-kokonaisarkkitehtuuri

* Määrittelyn on laatinut OKM:n asettama tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi (asettamispäätös OKM/20/040/2013) ja sen on hyväksynyt korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä (asettamispäätös OKM/21/040/2014).

Lue myös: