Artikkelit

Suomen kansallinen EOSC-foorumi aloitti toimintansa

OKM, Suomen Akatemia, TSV ja CSC lanseerasivat 25. tammikuuta 2021 kansallisen EOSC-foorumin, joka on tarkoitettu EOSC:n eli eurooppalaisen tiedepilven (European Open Science Cloud) suomalaisille sidosryhmille. Suomen EOSC-foorumin englanninkielinen nimi on the EOSC Finnish Forum (EOSC-FF).

Fairdata PAS mahdollistaa tutkimusaineistojen pitkäaikaisen säilymisen

Fairdata PAS on tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyspalvelu, jonka hyödyntäminen on mahdollista kaikille OKM:n alaisille toimijoille. Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan digitaalisen informaation käytettävyyden ja ymmärrettävyyden ylläpitämistä yli vuosikymmenten.

Topologinen suprajohde – uusi vaihtoehto kubittien rakennusaineeksi

Laskennallisen ja kokeellisen tutkimuksen yhteistyöllä fyysikot ovat onnistuneet luomaan uudenlaisen materiaalin, topologisen suprajohteen, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää kubittien rakennusaineena.

Yhteenveto Allas-palvelun käyttökatkosta

Osana avoimuuden periaatettamme julkaisemme yhteenvedon datanhallintajärjestelmä Altaan käyttökatkosta, toimintojen palautuksesta sekä kehittämisestä tulevien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.

EISCAT 3D -tutkajärjestelmä mullistaa ilmakehätutkimuksen

Pian valmistumassa olevan uuden EISCAT 3D -tutkajärjestelmän avulla saadaan revontulista kolmiulotteista kuvaa. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observatorio. CSC on hankkeessa tiiviisti mukana.

Käyttäjäkokemus: erinomainen!

CSC:n uusin supertietokone Mahti vihittiin tutkijoiden käyttöön virtuaalisena järjestetyssä seminaarissa 7.10. Tapahtumassa kuusi Mahdin pilottikäyttäjää jakoi ensikokemuksiaan Mahdin käytöstä.

Rakennebiologia, biokemia ja mitokondriaalisen kompleksi I:n MD-simulaatiot – apuproteiinilla on avainasema biokonversiossa

Rakennebiologian, biokemian ja monitasoisten molekyylidynamiikkasimulaatioiden yhdistäminen johti tutkijat Saksasta ja Suomesta havaitsemaan, että apualayksiköllä on keskeinen tehtävä bioenergetiikan keskeisen entsyymin, hengitysketjun kompleksi I:n, energiantuotannossa.

Jakaminen mahdollistaa 16 miljoonan rakenteen seulonnan 7 minuutissa

Tietokoneavusteinen tutkimus on olennainen osa lääkekehitystä. Schrödinger on kehittänyt uuden algoritmin, jossa voidaan hyödyntää GPU-suoritinta vastaavanlaisen geometriahaun suorittamiseksi, mikä nopeuttaa prosessia merkittävästi. Esikäsitellyn molekyylikirjastotiedoston jakaminen Puhdin levyltä vähentää seulontaan kuluvaa seinäkelloaikaa viikoista minuutteihin.

High-Performance Digitisation - giving a boost to the description of digital data

In the High-Performance Digitisation project, CSC, the National Archives and the National Library of Finland are jointly tackling the challenge of artificial intelligence and data processing. The purpose of the project is to create a service for memory organizations facilitating the processing of data: absence or inadequacy of metadata and poor search functions make digital material more difficult to use.

Rajapyykki saavutettu - uusi säteilyilmaisin on riittävän nopea kvanttitietokoneisiin

Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat kehittäneet uuden nanokokoisen säteilyilmaisimen, jolla voidaan mitata fotonien energiaa ja samalla määrittää kvanttitietokoneissa tarvittavien kubittien energiatila huomattavasti aiempaa tarkemmin ja nopeammin.

DeepFin luonnollisen kielen käsittelyn aallonharjalla

BERT-menetelmän eri kielille soveltamisen haasteena on ollut mallin kouluttamiseksi tarvittavan tekstisyötteen suuri määrä ja tämän vaatima laskentateho. Menetelmää suomen kieleen soveltava FinBERT-malli tuotettiin DeepFin-projektissa, joka oli yksi CSC:n Grand Challenge 2019 -pilottihankkeista.

Rakennebiologia apuna SARS-Cov2 lääkekehityksessä

Helsingin yliopiston Ville Paavilainen tutkii pienmolekyylejä, jotka saattavat estää SARS-CoV2-viruksen kopioitumisen ja sitä kautta sairastumisen COVID-19-tautiin. Nyt tiedetään, että nämä molekyylit estävät viruksen leviämistä soluviljelymalleissa ja laajempi testaus on alkamassa.

Visualisointi kertoo enemmän kuin tuhat lukusanaa

Laskenta ja mittaukset tuottavat numeroita. Ihminen on kehittynyt tulkitsemaan asioita, joita hän aisteillaan ympäristössään havaitsee, ei numerosarjoja. Aivot ovat tarkimmillaan kuvia analysoidessaan, joten on luonnollista visualisoida tutkimustulokset kuviksi.

SARS-CoV-2-viruksen pääproteaasin toimintamekanismia selvittämässä

Vattulaisen ryhmä käyttää atomistisia molekyylidynamiikkasimulaatioita ja koneoppimista selvittääkseen SARS-CoV-2-viruksen pääproteaasi mPro:n toimintamekanismin.

Käännösten avulla kohti kielen ymmärtämistä

MultiMT, yksi CSC:n Puhti-supertietokoneen pilottiprojekteista, hyödyntää syväoppimista löytääkseen merkityksiä, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään yksittäiseen kieleen.

LUMI-loppukäyttäjäwebinaarin jälkimainingit

CSC järjesti LUMI-supertietokoneen tuleville käyttäjille webinaarin. Pääpuhujien esitysten lisäksi loppukäyttäjät pääsivät esittämään kysymyksiä supertietokoneesta.

Kvasi — kvanttilaskennan simulaattori CSC:lle

CSC:n palveluvalikoimaan on tulossa kvanttilaskentasimulaattori, jolla voi simuloida jopa 30-kubittisella kvanttitietokoneella ajettavia algoritmeja. Kvanttisimulaattori antaa suomalaiselle tiede- ja tutkimusyhteisölle mahdollisuuden valmistautua tulevaan kvanttilaskennan kauteen.

Supertietokoneet apuna SARS-CoV-2 lääkeaineiden etsinnässä

Tutkijat etsivät uuden koronaviruksen piikkiproteiinin pinnalta alueita, joihin lääkeaine voisi sitoutua ja samalla estää viruksen tarttuminen ihmisen solujen pinnalla olevaan ACE2-proteiiniin. CSC:n COVID-19-pandemian vastaiseen tutkimukseen varaama laskentakapasiteetti on nopeuttanut tutkimuksen etenemistä merkittävästi.

CSC tarjosi resursseja – Biohackatonissa kehitettiin uusia työkaluja COVID-19-analyysiin

Yli 20 erilaista projektia ja yli 500 tutkijaa, ohjelmistokehittäjää ja lääketieteen asiantuntijaa tapasivat virtuaalisesti 5.-11. huhtikuuta tavoitteenaan parantaa COVID-19-datan saatavuutta, protokollia, analyysejä ja tarjota pilvi- ja laskentaresursseja vaativien data-analyysien suorittamiseksi.

LUMI tuo uusia mahdollisuuksia tekoälytutkimukseen

Tekoälymenetelmien vaatimukset tuntee hyvin tutkija Kimmo Kartasalo Tampereen yliopistosta. Kartasalo näkee LUMI-supertietokoneen ja sen valtavan laskentakapasiteetin myötä avautuvan lukuisia erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi tekoälyä hyödyntävän tutkimuksen parissa.