Digitalisaatio systeemisenä muutoksena ja TKI-politiikan ajurina – CSC antoi lausunnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Suomen digitaalisesta kompassista

CSC tukee yleisesti digikompassin asettamia tavoitteita ja pitää niitä oikeansuuntaisina. Kompassia toimeenpantaessa tulee edelleen vahvistaa digitalisaation tunnistamista systeemisenä muutoksena, ekosysteemiajattelua, yhteentoimivuutta sekä digitaalisen kompassin yhteyttä TKI-politiikkaan ja -rahoitukseen.

Digitalisaatio on systeeminen, koko yhteiskuntaa läpileikkaava muutos, joka vaatii uudenlaista ymmärrystä ja ajattelua sekä uusia järjestelmiä, prosesseja, rakenteita ja ihmiskeskeisyyttä. Tämä vaatii myös osaamisen kehittämistä kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla. Digitalisaation ja datan hyödyntämisen kulmakivenä on yhteentoimivuus, jota tulee edistää kaikilla eurooppalaisen yhteentoimivuusviitekehyksen mukaisilla tasoilla (tekninen, semanttinen, organisatorinen, lainsäädännöllinen). Lisäksi datan tulee olla FAIR-periaatteiden mukaisesti helposti löydettävissä, saatavilla, yhteentoimivaa ja uudelleenkäytettävää.

Dataintensiivisyyden kasvaminen edellyttää entistä tehokkaampia datan käsittelyn, analysoinnin ja hallinnan työkaluja, joiden yhteyteen tarvitaan horisontaalisia ekosysteemejä tukemaan mm. TKI-kyvykkyyksien kehittämistä, yritystoimintaa, kansainvälisiä kumppanuuksia ja datatalouden uusia innovaatioita. Tämä edellyttää muun muassa digikompassin kvanttilaskentaan liittyvän tavoitteen kunnianhimon kasvattamista huomioiden myös kvanttilaskennan ja suurteholaskennan yhdistämisen avaamat mahdollisuudet. Kompassin tavoitteissa jo mainitun LUMI-supertietokoneen osalta tulee huomioida sen yrityskäytön tarjoamat mahdollisuudet elinkeinoelämälle sekä varmistaa poliittinen sitoumus ja kansallinen rahoitus LUMI-laitteiston korvaamiseksi uudella sen tullessa elinkaarensa päähän ennen vuotta 2030.

Digitaalisella kompassilla on myös selkeä yhteys TKI-politiikkaan ja rahoitukseen, sillä TKI-toiminta edellyttää kapasiteettia hallita, käsitellä ja yhdistellä suuria datamassoja. Digitalisaation ja datatalouden näkökulmasta on siis tärkeää saattaa TKI-rahoitus oikealle tasolle, poistaa hankkeiden pullonkauloja ja tunnistaa TKI-toiminnan strategisuus, horisontaalisuus ja pitkäjänteisyys. Yksi isoista EU:n TKI-rahoituksen kotiuttamisen pullonkauloista on hankkeiden vastin- ja valmistelurahoituksen puute, joka tulee huomioida kompassin toimeenpanossa.

Digikompassi on kokonaisuudessaan tärkeä avaus. On siis tärkeää, että digikompassia ei unohdeta, vaan siitä tehdään ylihallituskautinen, konkreettinen ja strateginen työkalu, jolla ohjataan digitalisaation ja datatalouden kehittämistä ja luodaan kasvua. Suunnitelma tulee muuttaa konkreettisiksi tavoitteiksi, joita edistetään laajapohjaisessa sidosryhmäyhteistyössä ja joiden vaikuttavuutta mitataan ja tehdään näkyväksi.

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä