Julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittäminen

Julkisen hallinnon tiedonhallinnan sääntelyn kehittäminen

Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2016 työryhmän selvittämään julkisen hallinnon tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita. Työryhmän tavoitteena oli selvittää lähtökohdat sääntelylle, jolla voitaisiin varmistaa hyvän hallinnon periaatteiden noudattaminen sekä tietojen monipuolinen, sujuva ja turvallinen hyödyntäminen palveluissa ja palveluprosesseissa digitaaliseksi muuttuneessa toimintaympäristössä.

Työryhmä julkisti raporttinsa syyskuussa 2017. Työryhmä esittää valmisteltavaksi uutta yleislakia, jonka lähtökohtana olisi tiedon elinkaaren hallinta. Lakiin ehdotetaan koottavan tiedonhallintaa koskevia säännöksiä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetusta laista, sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain tiedonhallintaa koskevista säännöksistä, tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa annetusta asetuksesta sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta annetusta asetuksesta.

CSC kannattaa lausunnossaan lainsäädännön uudistamista ja uuden yleislain, jossa huomioidaan koko tiedon elinkaari, valmistelua nopealla aikataululla, mutta lainvalmistelun tasosta tinkimättä. CSC kannattaa datan avoimuutta ja jatkokäyttöä, ja kantaa huolta erityisesti tieteen ja tutkimuksen edellytyksistä.

CSC:n mielestä tiedon luottamuksellisuuden turvaamista ei riittävästi huomioida raportissa. Nykyisin luottamuksellisen ja ei-julkisen tiedon luokittelu- ja suojaamismekanismit julkishallinnossa ovat jäykkiä, ja niitä tulisi uudistaa, jotta tieto olisi paremmin käytettävissä.

Uudistuvan lainsäädännön tulee selkeästi ja tehokkaasti ohjata ja tukea henkilötietojen ja rajallisen pääsyn tiedon tunnistamista, luokittelua ja suojaamista julkisessa hallinnossa. CSC pitää tärkeänä kiinnittää huomiota kansalaisten oikeuksien, kuten sananvapauden ja luottamuksellisten tietojen suojan, turvaamiseen lakimuutoksissa.

CSC:n näkemyksen mukaan lainsäädännön uudistuksessa on huomioitava nopeasti muuttuva digitaalinen toimintaympäristö sekä alan sisällä velvoittavaksi koetut vakiintuneet, toimivaksi osoittautuneet käytännöt.  Yksityiskohtainen lain- tai asetuksentasoinen sääntely ei välttämättä ole kauaskantoinen ratkaisu. CSC ehdottaakin, että jatkovalmistelussa selvitetään, miten velvoittavia säännöksiä missäkin yhteydessä tarvitaan.

CSC toivoo, että lainsäädännön uudistamisessa huomioidaan jo käynnissä oleva kansallinen ja kansainvälinen työ ja hankkeet tutkimusdatan alalla. Erityisesti huomionarvoisia ovat opetus- ja kulttuuriministeriön Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT), Research Data Alliance (RDA), jonka puitteissa kehitetään tiedonhallinnan yhteentoimivuutta kansainvälisesti FAIR  (Findable, Accessible, Interoperable ja Reusable) -periaatteiden mukaisesti, tutkimusdataan liittyviä palveluja kehittävä ja tarjoava EUDAT, sekä tutkimuksen pilvipalvelualoite European Open Science Cloud (EOSC).

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.