Sidosryhmät ja vuorovaikutus

CSC käy aktiivista ja jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmiensä kanssa. Tavoitteena on vahvistaa sidosryhmäsuhteita, ymmärtää CSC:hen kohdistuvia odotuksia ja toiveita sekä pyrkiä vastaamaan niihin entistä paremmin.

Yhteistyö ja verkostoituminen kaikkien toimijoiden kanssa on avointa ja luo mahdollisuuksia näkemysten jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen koko yhteiskunnan parhaaksi. 

Vilkkainta vuorovaikutus on CSC:n palveluiden käyttäjien, asiakkaiden ja omistajien, henkilöstön, yhteistyökumppaneiden sekä tutkimusinfrastruktuurirahoittajien kanssa. Muita keskeisiä sidosryhmiä ovat viranomaiset, päättäjät, paikallisyhteisöt ja tiedotusvälineet. Asiakkailla tarkoitetaan organisaatioasiakkaita, jotka sidosyksikköinä maksavat CSC:n tuottamista palveluista omakustannushinnan. Käyttäjät eli loppukäyttäjät ovat heitä, jotka hyödyntävät asiakkaiden ostamia palveluja ensisijaisesti tutkijan, TKI-toimijan, opettajan ja oppijan rooleissa. 

Sidosryhmiä kuultiin osana CSC:n keväällä 2020 päättynyttä strategian päivitysprosessia. Keskeisiä strategisia viestejä sidosryhmiltämme olivat yhteistyö käyttäjien palvelemiseksi kokonaisvaltaisemmin datanhallinnan ja laskennan palveluissa kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti sekä korkeakoulujen digitransformaation tukeminen. CSC:n hallitus vahvisti uuden vision ja strategian keväällä 2020 visiolauseella yhdessä rakennamme maailmanluokan tutkimus-, oppimis- ja innovaatioympäristöjä.

Asiakasohjautuvuus

CSC:n omistajina valtio ja suomalaiset korkeakoulut ovat omistajastrategiassaan edellyttäneet, että yhtiön hallitus määrittää yhtiölle asiakasohjausmallin asiakasohjautuvuuden toteutuksesta yhtiön strategiaprosessissa, palveluiden elinkaaren eri vaiheissa ja uusien avauksien käsittelyssä, erityisesti yhdessä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja näiden verkostojen kanssa.

CSC:n vuorovaikutusta asiakkaiden, erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa voidaan jäsentää kolmesta näkökulmasta. Yhteistyön yleisen kehittämisen ja edistämisen näkökulmasta organisaatiot ovat CSC:n omistajia ja strategisia kumppaneita. Toisena on näkökulma organisaatioista CSC:n asiakkaana. Kolmantena näkökulmana nämä organisaatiot ovat yhteistyökumppaneita siinä, kuinka käyttäjien tueksi eri toimijoiden yhteistyössä hyödynnetään digitalisoitumisen ja ICT:n mahdollisuuksia koulutuksessa, tutkimuksessa, TKI-toiminnassa ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Yhteistyön yleinen kehittäminen ja edistäminen

Suomen valtio ja korkeakoulut ovat CSC:n omistajia. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja valtion virastojen kanssa organisaatiotasolla on yleensä sovittu yhteistyön yleisestä kehittämisestä ja edistämisestä. Organisaatioilta, viime kädessä niiden ylimmältä johdolta, CSC saa syötettä strategiaprosessiinsa.

Yhteistyön helpottamiseksi korkeakoulujen sekä useimpien tutkimuslaitosten ja CSC:n välillä on kaksisuuntaisia puitesopimuksia, jotka mahdollistavat tilaajan ja tuottajan roolin molemmille osapuolille. Puitesopimus, henkilötietojen käsittelyn ehdot, palveluhinnasto, maksuehdot ja turvallisuussopimus ovat samoja korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Näin joustavoitettiin erityisesti asiantuntijapalveluiden välittämistä osapuolten kesken ja eri yhteishankkeissa.

Vuonna 2020 puitesopimusjärjestelmä mahdollisti Korkeakoulujen yhteisen digivision valmisteluvaiheen nopean organisoimisen CSC:lle.

CSC:n ja sen kumppaneiden puitesopimuksissa on organisaatiotasolla annettu mandaatti yhteistyön yleiseen kehittämiseen ja edistämiseen, koko asiakkuuden ja yhteisen intressikentän läpivalaisuun. Yhdessä rakennetaan yhteistä tietopohjaa, joka on organisaation yhteyshenkilöiden käytettävissä omassa organisaatiossaan, kuten myös CSC:llä. Lisäksi tietopohja on käytössä yhteistyökumppaneina edistettäessä yhteisiä tavoitteita. Tietopohja käsitellään yhdessä 1-4 kertaa vuodesta.

Organisaatioiden edustajien, sekä palvelukohtaisten asiakasohjausrakenteiden ja ohjausyhteistyön ryhmien ja verkostojen palaute, näkemykset ja niitä täydentävä yhteinen tietopohja, on korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten verkostojen käytössä muodostettaessa yhteisiä kannanottoja CSC:n strategiaprosessin tueksi. Näitä keskeisiä yhteistyöverkostoja ovat Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä TulaNet.

Keskeisiä strategisia viestejä olivat yhteistyö käyttäjien palvelemiseksi kokonaisvaltaisemmin datanhallinnan ja laskennan palveluissa kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti sekä korkeakoulujen digitransformaation tukeminen.

Keskeiset verkostot antoivat yhteiseen tietopohjaan ja vuonna 2019 toteutettuun kaikkien korkeakoulujen rehtoreiden haastatteluun tukeutuen lausunnot CSC:n strategiaprosessia ohjaamaan. Keskeisiä strategisia viestejä olivat yhteistyö käyttäjien palvelemiseksi kokonaisvaltaisemmin datanhallinnan ja laskennan palveluissa kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti sekä korkeakoulujen digitransformaation tukeminen. CSC:n hallitus vahvisti uuden vision ja strategian keväällä 2020 visiolauseella yhdessä rakennamme maailmanluokan tutkimus-, oppimis- ja innovaatioympäristöjä.

Myös sidosryhmiemme omat strategiat ja tiekartat ovat CSC:lle tärkeitä tietolähteitä. Ne avaavat asiakkaidemme ja kumppaneidemme tulkintoja toimintaympäristön muutosvoimista ja niihin kytkeytyvistä mahdollisuuksista sekä kertovat asiakkaiden tavoitteista. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta on CSC:n opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ylläpitämä tiekartta keskeisten asiakkaidemme toimintaympäristön muutoksista. Lue lisää: Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen digitalisoitumisen tiekartta 




Asiakkaat

CSC:n asiakkaita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja tutkimusinfrastruktuurit, kulttuuri- ja muistiorganisaatiot, opetus- ja kulttuuriministeriön toimiala sekä julkishallinnon organisaatiot. Samat asiakkaat toimivat useilla liiketoiminta-aloillamme, kuten tutkimus- ja koulutustoiminnassa.  CSC myös ostaa sidosyksikköjensä tuottamia palveluita yhteiseen käyttöön. Yhtiö palvelee muita tahoja kuin omistajia siten, että hankintalainsäädännössä säädetty muihin kuin omistajiin kohdistuvan sallitun ulosmyynnin raja ei ylity.

CSC:n asiakkaina organisaatioiden eri edustajat vaikuttavat palveluihin niiden ohjausrakenteiden, erilaisten konsortioiden ja yhteenliittymien kautta. Asiakkaana organisaatioiden eri edustajat yhdessä määrittävät ja sopivat, millaisia palveluita CSC heille kehittää, ja mitä he CSC:ltä ostavat.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten CSC:ltä hankkimat palvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaiden yhteenliittymien kanssa sovittuja ja/tai omistamia. Myös kulttuuri- ja muistiorganisaatiot hankkivat palveluita yhteenliittyminä. CSC:n muut asiakkaat, opetus- ja kulttuuriministeriö, tutkimusinfrastruktuurit, opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan sekä julkishallinnon organisaatiot hankkivat CSC:n erityistehtävää vastaavat, omiin tarpeisiinsa räätälöidyt palvelut kukin erikseen.

Erityistehtävän puitteissa omistajille, muun muassa korkeakoulusektorille tuotettuja palveluja sekä hankittua osaamista, pyritään hyödyntämään laajemmin koko julkishallinnossa. CSC:n tekemissä sopimuksissa pyritään säilyttämään käyttöoikeus tuotettuihin ratkaisuihin, jotta ne ovat hyödynnettävissä uudelleen. Uudelleenkäytettävyys lisää kustannustehokkuutta ja vahvistaa yhteentoimivuutta.

CSC keskustelee aktiivisesti asiakkaiden kanssa palveluiden kehityssuunnista ja uusista yhteistyömuodoista.

CSC keskustelee aktiivisesti asiakkaiden kanssa palveluiden kehityssuunnista ja uusista yhteistyömuodoista. Tärkeimmät foorumit keskustelulle ovat arkisessa asiakastyössä kohtaaminen, palveluihin liittyvät säännölliset asiakastapaamiset ja yhteistyön yleisen kehittämisen ja edistämisen vuosikellon mukaiset yleisemmän tason tapaamiset. Näissä lukuisissa palvelukohtaisissa rakenteissa ja kohtaamisissa tavoitteena on paitsi ohjaus, myös tuen järjestäminen tai kehitysideoiden ja asiantuntemuksen jakaminen. Tapaamisista saadaan uusia avauksia, joita työstetään yhdessä asiakkaiden kanssa. 

Jotta eri tahoilla syntyvät uudet avaukset voitaisiin tuoda näkyviksi, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen liittyvät uudet avaukset, ideat ja kehitystarpeet kerätään korkeakoulujen tietohallintojohdon verkostojen kanssa luotuun Ideapankkiin, josta ne ohjataan oikeille toteuttajille. Ideapankin avulla jaetaan myös tietoa korkeakoulujen kesken ja muille sidosryhmille. Toimintaprosessia ollaan laajentamassa korkeakouluista tutkimuslaitoksiin ja toisaalta yhteisiin kysymyksiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Lue lisää: Ideapankki.

Palvelun kypsyttyä tuotantovaiheeseen, vastaa usein palvelun ohjaamisesta asiakkaiden muodostama erityinen ohjausryhmä. Palvelun houkuttelevuutta ja käyttöä seurataan palvelusta riippuen esimerkiksi säännöllisillä laatupalavereilla, tilastoilla sekä asiakaskokemusta peilaavilla asiakaskyselyillä. Asiakaskeskeisesti kerätty tieto määrittää näin myös palvelun jatkokehitystä ja elinkaaren hallintaa. Muodostuva tieto on osa jaettua yhteistyön kehittämisen ja edistämisen tietopohjaa.

Yhdessä ja yhteistyökumppaneina rakennamme maailmanluokan ympäristöjä

CSC:n asiakkaat ovat myös keskeisiä yhteistyökumppaneita. Kumppanuus korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa korostuu käyttäjien palvelemisessa hyödyntäen potentiaalia, mitä CSC:n muiden asiakkaiden hankkimana on tarjolla. Yhteistyössä tuetaan tutkijaa, TKI-toimijaa, opettajaa ja oppijaa opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:n asiakkaana tarjoamien datanhallinnan ja laskennan palveluiden hyödyntämisessä.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen TKI-tiekartan tavoitteissa on järjestää osaamista huomisen työpaikkoihin ja edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä. CSC:n asiakkaana opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön investoinnit ja rahoittamat palvelut kohdistuvat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kentällä tehtävään toimintaan. Myös tutkimus- ja kehityshankkeiden kansainvälisten ja kotimaisten rahoittajien kehitysvarat suuntautuvat organisaatioihin affilioituneiden käyttäjien eli tutkijoiden, TKI-toimijoiden, opettajien ja oppijoiden palveluihin. 

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen TKI-tiekartan tavoitteissa on järjestää osaamista huomisen työpaikkoihin ja edistää yritysten ja tutkimusorganisaatioiden TKI-yhteistyötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa tutkimus- ja innovaatiotoimijoiden kanssa datanhallinnan ja laskennan tutkimusinfrastruktuurien kehittämisohjelman (DL2021) vuosina 2017–2021. Kehittämisohjelman osana ministeriön maksamat CSC:n palvelut on avattu myös tutkimuslaitosten käyttöön ja toisaalta korkeakoulujen opetuskäyttöön sekä entistä laajemmin TKI-toimintaa palvelemaan. Investointien myötä tutkimuslaitokset ovat laajasti löytäneet CSC:n palvelut sekä niiden käyttäjinä että uusien avauksien asiakkaina.

CSC:n tuottamien ja välittämien kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien laajempi vaikuttavuus perustuu korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden ja CSC:n yhteistyöhön. Yhdessä tuetut käyttäjät, tutkijat, TKI-toimijat, opettajat ja oppijat muodostavat julkisen toiminnan ja yksityisen toimijan kumppanuuden ja sillan infrastruktuurien vaikuttavuudelle viime kädessä elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle.

Vuonna 2020 uusia tutkimus- ja TKI-yhteistyömalleja kehitettiin korkeakoulujen rehtorineuvostojen Arenen ja Unifin tuella. Aktiivisten käyttäjien määrä tutkimuslaitoksissa ja erityisesti ammattikorkeakouluissa kasvoi voimakkaasti. 

Yhteistyökumppanuus opetus- ja kulttuuriministeriön, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tähtää myös yleisesti siihen, kuinka eri toimijoiden yhteistyössä hyödynnetään digitalisoitumisen ja ICT:n mahdollisuuksia koulutuksessa, tutkimuksessa, TKI-toiminnassa ja elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kestävän kehityksen tukena. Yhteistyö on korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille mahdollisuus vaikuttaa mm. opetus- ja kulttuuriministeriön CSC:ltä hankkimiin palveluihin. Yhteinen tahtotila on muiden asiakkaiden hankkimien palveluiden kokonaisvaltainen kehitys ministeriön hankkimien palveluiden rinnalla ja niitä täydentäen.

Vuonna 2020 CSC ryhtyi kehittämään yhteistyössä tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanetin tietojohtajien verkoston kanssa monenkeskistä yhteistyötä, johon osallistuu myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori.

CSC toimii Geologian tutkimuskeskuksen kumppanina GTK2.0 ”Tulevaisuuden muuttuva työ” -hankkeessa, jossa kehitetään uusia työnteon tapoja neljällä osa-alueella: työn tekemisen tapa ja kulttuuri, osaaminen, työympäristö ja -yhteisö sekä teknologia. Muutosohjelman muita kumppaneita ovat Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori, valtiovarainministeriö, Senaatti-kiinteistöt, Microsoft, Fujitsu Finland ja Elisa.

CSC toimii Geologian tutkimuskeskuksen kumppanina GTK2.0 ”Tulevaisuuden muuttuva työ” -hankkeessa, jossa kehitetään uusia työnteon tapoja.

Keskeisiä korkeakoulujen organisoimia yhteistyöverkostoja ovat myös esimerkiksi Korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalvelujen ja hallinnon yhteistyöryhmä (KOOTuki) sekä Finn-ARMA -tutkimuksen tuen ja hallinnon verkosto. Korkeakoulujen tietohallintojohtajien yhteistyöverkostot AAPA ja FUCIO sekä yliopistojen opintohallintojohtajien yhteistyöverkosto OHA-forum ja Ammattikorkeakoulujen opintoasiainpäälliköiden yhteistyöverkosto sekä ammattikorkeakoulujen TKI-johtajien verkosto ovat tarjonneet CSC:lle jatkuvan mahdollisuuden yhteiseen vuoropuheluun.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut datanhallinnan ja laskennan kehitysohjelmalle ohjausryhmän huolehtimaan tutkimusinfrastruktuurin ja palvelujen laajasta hyödynnettävyydestä sekä palvelujen koordinoinnista, arvioinnista ja priorisoinnista.

Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinoinnista suomalaisessa tutkimusyhteistyössä vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta Opetus-ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Koordinaation keskiössä on Avoimen tutkimuksen kansallinen ohjausryhmä, joka koostuu suomalaisen tutkimusyhteisön organisaatioiden nimeämistä jäsenistä. Yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kanssa perustettiin EOSC Finnish Forum, jota CSC koordinoi 1.1.2021 alkaen.

Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin tehtävänä on puolestaan arvioida tieteellisen laskennan tulevaisuuden kehitystä suomalaisten korkeakoulujen ja suomalaisen tutkimuskentän kannalta. Yhteistyöfoorumin ohjaamana laadittiin tieteellisen laskennan viitearkkitehtuuri perustuen opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänantoon kartoittaa ja identifioida tieteellisten laskentaresurssien, datanhallinnan ja niiden oheispalvelujen viitearkkitehtuuri seuraavalle viidelle vuodelle 2021-2025.

Lisäksi ministeriö on asettanut Tutkimushallinnon tietovirtojen ja tutkimustietovarannon johto- ja ohjausryhmät sekä Oppijan tietovirtojen ja VIRTA-opintotietopalvelun ohjausryhmän, jotka ohjaavat vastuualueillaan CSC:n tuottamien palveluiden kehitystä.

CSC:n tutkimuksen palveluista saadaan säännöllisesti palautetta myös Tieteellisen asiakaspaneelin kautta.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja sidosryhmäyhteistyö

CSC pyrkii vaikuttamaan niihin kansallisiin ja kansainvälisiin toimintaedellytyksiin, joilla on merkitystä yhtiön tai sen sidosryhmien kannalta. Vaikuttamistyön lähtökohtana on yhtiön strategisten tavoitteiden tukeminen, jotta CSC:n osaamista, kapasiteettia ja asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa mahdollisimman laajasti. Vuonna 2020 CSC osallistui aktiivisesti EU-kuulemisiin sekä lakihankkeiden lausuntokierroksiin, joista osaan liittyi myös valiokuntakuulemisia tai tapaamisia eduskunnan, ministeriöiden, Euroopan komission tai Euroopan parlamentin edustajien kanssa.

EU-kuulemisten osalta tärkeää oli erityisesti EU:n yhdeksännen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) valmistelu, jota tehtiin yhteistyössä puiteohjelman kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. CSC oli mukana edistämässä puiteohjelman kirjauksiin tutkimusinfrastruktuureihin, datanhallintaan ja laskentaan sekä horisontaaliseen yhteentoimivuuteen liittyviä näkökohtia, jotka ovat keskeisiä asiakkaidemme kannalta. 

LUMI-supertietokoneen sijoittaminen Kajaaniin nostaa CSC:n ja Suomen kansainvälistä tunnettuutta vihreiden datakeskusten edelläkävijänä ja vihreän siirtymän edistäjänä. Vuotta 2020 leimasi LUMIn osalta lisäksi aktiivinen yhteiskunnallinen vuoropuhelu ja sidosryhmäyhteistyö laajasti yhteiskunnassa hyödynnettävän LUMI-ekosysteemin luomiseksi.

Strategisen vaikuttamisen viitekehys

Strategisen vaikuttamisen viitekehys PDF

 

Lue lisää: CSC:n julkiset lausunnot löytyvät CSC:n lausunnot –sivulta.

Kansainvälisestä yhteistyöstä hyötyä suomalaiselle tutkimukselle

CSC:llä on laaja verkosto kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, joiden kanssa teemme menestyksekästä yhteistyötä kehittääksemme asiakkaillemme tarjottavia palveluita sekä varmistaaksemme asiakkaillemme pääsyn kansainvälisesti korkealuokkaisten tutkimusinfrastruktuureiden käyttöön. Samalla viemme suomalaista osaamista kansainväliseen keskusteluun standardeista ja yhteisistä käytännöistä sekä tarjoamme myös asiakkaillemme väylän kansainväliseen yhteistyöhön ja osaamisen kehittämiseen.

Vuonna 2020 osallistuimme 35:een EU-rahoituksella toteutettuun tutkimus- ja kehityshankkeeseen. Pääosan hankerahoituksesta saimme Horisontti 2020 -ohjelmasta, mutta hyödynsimme myös CEF-, EAKR-, ja ESR-ohjelmieen rahoitusta. Hankkeissa kehitimme kumppaneidemme kanssa mm. tieteelliseen laskentaan ja datanhallintaan, tekoälyyn, ohjelmistoihin, käyttöoikeuksien hallintaan ja tietoliikenneverkkoihin liittyviä palveluita. Monet tutkimus- ja kehityshankkeemme kytkeytyvät toiminnassamme osaksi laajempia kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuuriohjelmia, kuten EuroHPC, PRACE, EOSC ja ELIXIR.

EU-projektit aihealueittain (joissa CSC osallistujana 2020)
EU projektit aihealueittain (joissa CSC osallistujana 2020) PDF

 

EuroHPC-ohjelman osalta vuonna 2020 panostettiin kansallisen sidosryhmäyhteisön tavoittamiseen kansallisen käyttäjäohjelman käynnistämisen sekä sen puitteissa järjestetyn käyttäjäkiertueen myötä. Kansallinen EuroHPC-osaamiskeskus EuroCC Finland käynnistettiin vuonna 2020. Kansallisen osaamisen kehittämisen lisäksi CSC osallistuu EuroCC-osaamiskeskusten yritysyhteistyön koordinointiin Castiel-hankkeessa ja sen Advisory boardissa. LUMI-supertietokone tulee tarjoamaan eurooppalaiselle tutkimukselle maailmanluokan datanhallinta- ja laskentaympäristön.

Kansainvälisen PRACE-tutkimusinfrastruktuurista (Partnership for Advanced Computing in Europe) myönnettiin neljälle suomalaisten tutkijoiden johtamille tutkimusryhmille yhteensä lähes 200 miljoonaa laskentatuntia Euroopan nopeimmilla supertietokoneilla. Lisäksi yksi suomalainen tutkimusryhmä sai laskenta-aikaa Barcelonan yliopiston johtamassa tähtitieteen hankkeessa. Lisäksi yksi suomalainen hanke menestyi PRACEn nopeutetussa erikoishaussa, joka on varattu COVID-19 pandemian taltuttamista edistävälle tutkimukselle. Saatujen PRACE-resurssien rahallinen arvo on yhteensä yli 2,1 miljoonaa euroa. Näitä erittäin kilpailtuja supertietokoneresursseja käytetään hyvin vaativaan laskentaan eri tieteenaloilla.

Euroopan avoimen tieteen pilvipalvelun (EOSC) kehittäminen siirtyi vuonna 2020 uuteen vaiheeseen, kun EOSC-yhdistys perustettiin Belgian lainsäädännön alaisuuteen. Yhdistykseen liittymisen lisäksi CSC on ollut kiinteästi mukana EOSCia kehittävissä EU-hankkeissa ja osallistui myös vuonna 2020 aktiivisesti uusiin hankehakuihin, joiden tarkoituksena on kehittää EOSCin palvelutarjontaa sekä palvelualustaa. Samaan aikaan CSC on osallistunut aktiivisesti EOSC Team Finlandin toimintaan sekä valmisteli EOSC Finnish Forumin perustamista, jotta EOSC sidotaan jo aikaisessa vaiheessa osaksi suomalaista sidosryhmäyhteisöä, jolloin sen hyöty suomalaiselle tutkimukselle varmistetaan.

CSC osallistui kansallisena osakeskuksena aktiivisesti myös biotieteiden infrastruktuuri ELIXIRin toimintaan useiden tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta. CSC erikoistuu ELIXIR-verkostossa tietoon perustuvan laskennan palveluihin, erityisesti ihmisistä tuotettujen tietosuojan alaisten tutkimusaineistojen tietoturvalliseen löydettävyyteen ja siirtoon yksityisverkoissa. CSC osallistuu esimerkiksi eurooppalaiseen miljoonan genomin (1+MG) hankkeeseen ja vastaa Euroopan tasolla yhdistetyn, turvallisen, rajat ylittävän teknisen infrastruktuurin rakentamisen koordinaatiosta. Hanke vahvistaa eurooppalaisia valmiuksia hallita arkaluonteisia tietoja sekä rakentaa kansallisia valmiuksia genomi- ja terveystiedon aineistojen käsittelyyn. Lisäksi vuonna 2020 päättyneessä CORBEL-hankkeessa CSC kehitti federoitua autentikointi- ja pääsynhallintaratkaisua bio- ja lääketieteen datapalveluntarjoajille.

Kansainvälisten ohjelmien lisäksi CSC on hyödyntänyt aktiivisesti kansainvälisiä verkostojaan asemoitumisessa uusiin kansainvälisiin aloitteisiin, jotka hyödyttävät tulevaisuudessa CSC:n kansallisia sidosryhmiä sekä koko suomalaista yhteiskuntaa. Eurooppalaisen datatalouden kehittämiseen tähtäävässä Gaia-X -aloitteessa hyödynnettiin CSC:n asiantuntemusta identiteetin- ja pääsynhallinnan ratkaisujen osalta. Lisäksi CSC osallistui kansallisen Gaia-X hubin valmisteluun yhdessä VTT:n johtaman konsortion kanssa. Eurooppalaisten data-avaruuksien valmisteluun CSC osallistui TEHDAS-hankkeen valmistelun puitteissa, jossa tavoitteena on luoda edellytyksiä eurooppalaiselle terveysdata-avaruudelle ja edistää terveysdatan toisiokäyttöä. Pohjoismaiden tutkimus- ja koulutusverkkojen yhteistyöorganisaation NORDUnetin jäsenenä CSC osallistui Arctic Connect R&E Cinia Alliancen johtamaan kaapelihankkeeseen tavoitteenaan hankkia paremmat yhteydet eurooppalaisen tutkimuksen ja koulutuksen käyttöön.

Asiakaskokemus

Vuonna 2020 CSC käynnisti asiakaskokemuksen kehittämisprojektin varmistaakseen asiakaskeskeisyyden tuotekehityksen, asiointipolkujen ja muiden toimintojen toteutuksessa. Ensivaiheessa muun muassa tutkimuksen palvelujen asiakasportaalia research.csc.fi uudistettiin (+250% kävijämäärän nousu), uusien laskentapalveluiden käyttäjien avuksi käynnistettiin neuvovaa asiakasviestintää ja Suomen Akatemian kanssa yhteistyössä rakennettiin tutkimusrahoitushakemuksiin liittyvää viestintätukea. Myös saavutettavuus -direktiivin mukainen verkkosisältöjen kehittämistyö jatkui CSC:llä tiivistyen vuonna 2020 toteutettuun palveluiden auditointiin ja raportointiin.

CSC kerryttää tietoa asiakaskokemuksesta myös erilaisilla kyselyillä, sosiaalisessa mediassa sekä asiakaskohtaamisten kautta. Asiakasorganisaatioiden kanssa käytävän dialogin ja yhteisten keskustelufoorumeiden ohella välittömästi palvelukokemuksen yhteydessä tapahtuva palautteen kerääminen on tärkeä osa asiakastyytyväisyyden mittaamista. CSC:n asiakaspalvelun Asiakaspulssi oli vuonna 2020 NPS 78 (+8,3%). Vuoden 2020 aikana asiakasorganisaatioiden päättäjä- ja käyttäjänäkemyksiä palvelukokemuksen ja tuotekehityksen avuksi kerättiin myös keskeisten hanke- ja palvelukohtaisten tutkimusten kautta. 

 

 

Asiakasviestintä

CSC:n monikanavaisen viestinnän tavoitteena on tukea hyvää asiakaskokemusta ja palveluiden käytön osaamista, edistää asiakkaiden digitalisoitumisen kehitystä sekä osallistua laajemminkin digiyhteiskuntaa edistävään keskusteluun ja vaikuttamiseen. Myös CSC:n brändin ja maineen hallinnalla on tärkeä rooli sidosryhmäyhteistyön ja työnantajamielikuvan suotuisalle kehittymiselle.

Vuonna 2020 CSC:n näkyvyys median uutisoinnissa kasvoi +16% edellisvuoteen verrattuna. Yhtiö kohdensi pääasiassa oman uutisointinsa kotimaiselle medialle, tavoittaen kuitenkin myös kansainvälisessä ICT-mediassa miljardiluokan potentiaalisen yleisön globaalien kumppaniemme julkaisujen ansiosta. CSC julkisti yksin tai yhteistyössä kumppanien ja asiakkaiden kanssa yhteensä 71 uutista, tuottaen myös lukuisia sisältöjä artikkelien, blogien ja videoiden muodossa. Ajankohtaisia aiheita eri sisällöissä olivat muun muassa CSC:n Kajaanin kestävän kehityksen periaatteilla toimiva datakeskusympäristö sekä kansallisen datanhallinnan ja laskennan ympäristön toteutuksen eteneminen. Yhtiö myös lisäsi entisestään viestintää sosiaalisessa mediassa ajankohtaisilla ja aktivoivilla aiheilla.

Tulevan LUMI-supertietokoneen laitetoimittajavalinta sai julkistuksena kaikkien aikojen globaalin näkyvyyden LUMI:lle, tavoittaen noin 35 miljoonan (+6600% näkyvyys verrattuna edelliseen tarkastelujaksoon) yleisön mediassa. 

Osana yhteiskunnallista vaikuttamista CSC solmi vaikuttavuusyhteistyösopimuksen Heurekan tekoäly- ja robotiikkaohjelmaan liittyen. Ohjelma kestää vuoteen 2025 ja sillä pyritään tekoälyosaamisen kehittämiseen ja ymmärryksen syventämiseen. Yhteistyö tukee CSC:n strategisia tavoitteita muun muassa LUMI-supertietokoneen tunnettuuden kasvattamisessa ja tarjoaaa mahdollisuuksia osoittaa suurteholaskennan roolia tekoälyn hyödyntämisessä. Tavoitteena on myös saada lapsia ja nuoria innostumaan laskennallisesta tieteestä ja siihen liittyvistä opinnoista.

Koronaviruspandemian poikkeustilanne nosti CSC:n viestinnän keskiöön yhtiön palveluiden mahdollisuudet virustutkimuksen apuna sekä asiakkaiden toimintojen nopeassa virtualisoinnissa. CSC piti yllä eri viestintäkanavissaan koronapandemiatoimiensa tilannekuvaa. Myös viestinnän analytiikkaa kehitettiin tukemaan toiminnan seurantaa ja ennakointia.

CSC piti yllä eri viestintäkanavissaan koronapandemiatoimiensa tilannekuvaa.

Asiakaskoulutus ja -tapahtumat

CSC:n asiakaskoulutusten tavoitteena on tarjota asiakkaille laadukasta lähiopetusmuotoista ”hands-on-koulutusta”. Koulutuksissa keskitytään auttamaan käyttäjiämme hyödyntämään tehokkaasti tieteellisen laskennan-, data-analyysin-, tietoverkkojen- sekä tiedonhallinnan ja -jakamisen palveluitamme. 

Vuonna 2020 CSC:n asiakaskoulutus läpikävi täydellisen muutoksen online-koulutukseen. Digitaalisten koulutuspalveluiden käyttöönotto tapahtui nopeasti, uusia prosesseja ja työkaluja samanaikaisesti asiakaslähtöisesti kehittäen.  Osallistuja- ja koulutuspäivien lukumäärät kasvoivat ennätyksellisiin lukuihin (n. 6500 osallistujaa, 225 koulutuspäivää, 100 koulutusluonteista tapahtumaa). Erityisesti kansainvälisten osallistujien osalta kasvu oli merkittävää virtuaalisten kurssitoteutusten ja webinaarikoulutusten siivittämänä. Koulutusten laatu ja asiakaspalaute säilyi virtuaaliloikasta huolimatta edelleen korkealla tasolla: 8,8/10, PRACE-koulutusten osalta  8,9/10, ja NPS-suositteluindeksi oli 79.

Koronapandemian myötä myös monet CSC:n tilaisuudet peruuntuivat tai vaihtuivat verkkotapahtumiksi moninkertaistaen näin webinaarien ja muiden virtuaalitilaisuuksien määrän. CSC huolehti omien tilaisuuksiensa ohella myös monien asiakkaidensa webinaaritoteutuksista (muun muassa KOTA, Digivisio, EU:n 1+ Millon Genomes -hankkeen kansallinen kick-off tilaisuus jne. ). Poikkeusvuosi lisäsi osaltaan myös erilaisten videomateriaalien, kuten videohaastattelujen sekä palveluiden käyttöä ja koulutusta tukevien videoiden tuotantoa: 35 webinaaria (+100%), lisääntynyt videopalvelujen tuotanto sekä tapahtumien ja videoiden katsojamäärät. 

+100% lisääntynyt videopalvelujen tuotanto sekä tapahtumien ja videoiden katsojamäärät.

Takaisin ylös Siirry yhteiskuntavastuun sivulle