null Tutkimuksen perusta

Tutkimuksen perusta

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen perustana on tutkimusverkko, joka kattaa merkittävimmät korkeakoulupaikkakunnat ja tarjoaa toimintavarmat ja ruuhkattomat tietoliikenneyhteydet. Riittävän kapasiteetin valokuituverkkoa tarvitaan suurteholaskentaan ja suurien data-aineistojen siirtämiseen.

Verkkoa ylläpitävät jäsenorganisaatiot,  joiden tarkoituksena on edistää koko Suomen korkeakoulu- ja tiedeyhteisöä palvelevan tietoliikenneverkon kehitystä ja ylläpitoa. Yhteistyön avulla toimintaan liittyvää tietoa ja taitoa voidaan jakaa jäsenorganisaatioiden välillä. Koska monet ongelmista ovat usein yhteisiä, on keskinäinen yhteistyö niiden selvittämiseksi luontevaa. Tutkimusverkko ja sen palvelut ovat omakustanteisia ja suurin osa palveluista on käytettävissä jäsenmaksun hinnalla.

Kotiorganisaation myöntämillä HAKA-tunnuksilla pääsee moniin eri verkkopalveluihin ja langattomaan eduroam-verkkoon kotimaassa ja ulkomailla.

Verkon ulkomaanyhteyksistä vastaa Pohjoismainen yhteistoiminto NORDUnet. Toimivuuden turvaamiseksi käytössä on kolme eri liityntäpistettä: Espoo, Helsinki ja Oulu. NORDUnet-verkon kautta saadaan yhteys Euroopan tutkimuksen Géant-runkoverkkoon ja muihin kansainvälisiin tutkimuksen verkkoihin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, avoin data ja avoimet rajapinnat ovat keskeisiä tekijöitä, joiden varaan rakennamme kestävää digitaalista ekosysteemiä.

Avoin lähdekoodi on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja. Avoin lähdekoodi tarkoittaa paitsi maksuttomuutta, myös sitä, että ohjelmiston toiminta on käyttäjän tutkittavissa ja käyttäjä voi muokata ohjelmistoa omiin tarkoituksiin sopivaksi ja mahdolliset virheet voidan havaita. Tämän vuoksi avoin lähdekoodi sopii erityisen hyvin  tieteellisten ohjelmistojen kehittämiseen. Usein tieteellisillä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on kehittäjiä maailmanlaajuisessa tutkijayhteisössä.

Monet tieteessä ja tutkimuksessa käytetyt palvelut perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkiksi digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen taustalla ja niiden avulla on rakennettu Fairdata-palveluita. Ja tälläkin hetkellä lukemasi verkkosivusto on tehty avoimen lähdekoodin ohjelmistolla. Tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on Linux, joka pyörittää maailman supertietokoneiden lisäksi mm. älypuhelimia.

Vuonna 1991 eräs opiskelija tarjosi tekemäänsä Freax-nimistä avoimen käyttöjärjestelmän alkua tutkimusverkon vapaaehtoiselle ylläpitäjälle. Tämä ei kuitenkaan pitänyt nimeä kovin hyvänä, joten ylläpitäjä teki sille hakemiston /pub/OS/Linux – opiskelijan etunimen mukaan.

Kyseinen opiskelija, Linus Torvalds, mieltyi nimeen ja julkisti 17.9.1991 Linuxin version 0.0.1 saataville ftp.funet.fi:stä.

Julkistuksesta on sittemmin kasvanut eräs maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä, jota käytetään autoista avaruuteen kaikenlaisissa laitteissa – antureista ja androideista tietoliikenneverkkoihin ja superkoneisiin. Sitä jaetaan edelleen myös ftp.funet.fi:stä.

Videos

CSC – Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Katso video YouTubessa »

Latest blogs and articles

More insights

Omikron-aallon huippu lähestyy - mitä SARS2-CoV -viruksesta tiedetään molekyylibiologian tasolla?

Koronapandemia on piinannut maailmaa jo kahden vuoden ajan. Tämän ja tulevien pandemioiden ehkäisyssä, hoidossa ja hallinnassa on syytä kerätä ja tutkia virusten molekyylibiologian tason dataa.

Read More »

Introducing CSC's content retention policy in Services for Research and Education

The volume of digital data is ever-growing, also in research. The owner of the content needs to be aware of legislative issues, understand the meaning of good data management practices and make plans for the data lifecycle. GDPR also sets requirements on data. Personal data must always be managed and deleted according to published plans and consents.

Read More »

Liikunta ja huippu-urheilu kulkevat käsi kädessä ja digitalisaatio lisää niiden vaikuttavuutta

Olympiakomitean uudistetussa strategiassa uutena elementtinä on runsaasti keskustelua herättänyt kolmas tukijalka huippu-urheilun ja seurojen toiminnan tukemisen lisäksi: liikkeen ja liikunnallisen elämäntavan edistäminen. Digitalisaatio tuo aivan uudenlaista lisäarvoa myös liikunnalle ja urheilulle. Lajiliitoissa ja seuroissa onkin jo herätty tiedolla johtamiseen, jonka avulla voidaan esimerkiksi kohdentaa urheilijoiden tavoitteellista kehittämistä juuri oikeille osa-alueille, parantaa seurahallinnon läpinäkyvyyttä, tai seurata pitkällä aikavälillä liikunnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Read More »

Competence development, peer support and working together – CSC Research Data Management Competence Center

The goal of CSC's Research Data Management Competence Center is to promote the open science and practices of FAIR principles. We want to support our customers in implementing sensible data management and using data management services.

Read More »