Vastuullisuuden periaatteet ja talous

Omistus ja hallinnointi

CSC on Suomen valtion ja suomalaisten korkeakoulujen omistama erityistehtäväyhtiö, joka tuottaa ICT-infrastruktuuri- ja asiantuntijapalveluja. Yhtiön pääasiallisia asiakkaita ovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sen toimialan organisaatiot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkinen hallinto. Suomen valtio omistaa yhtiön osakekannasta 70 % ja suomalaiset korkeakoulut 30 % erisuuruisin osuuksin. Yhtiö toimii voittoa tavoittelematta eikä jaa osinkoa tai muuta vastikkeetonta hyvitystä.

CSC toimii omistajiensa sidosyksikkönä julkisista hankinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2014/24/EU) 12 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti. Yhtiö palvelee muita tahoja kuin omistajia siten, että tällaisen liiketoiminnan volyymi ei ylitä hankintalain (FINLEX 1397/2016) 15 pykälässä säädettyä ulosmyynnin rajaa.

CSC:n omistajat ovat järjestäneet omistajayhteistyön laatimalla osakassopimuksen ja muodostamalla yhteisen neuvottelukunnan. Neuvottelukunta laatii yhtiölle omistajastrategian, valvoo omistajatahdon toteutumista ja arvioi yhtiön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja kokonaistulosta.  Neuvottelukunta asetetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan siten, että valtio nimittää siihen viisi jäsentä ja yliopistot ja ammattikorkeakoulut yhteensä viisi jäsentä. Valtio-omistajan puolesta toimiva opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää neuvottelukunnan puheenjohtajan. Vuoden 2021 alussa asetettuun neuvottelukuntaan kuuluvat seuraavat jäsenet: Eerikki Nurmi (puheenjohtaja), Minna Harjuniemi, Erja Heikkinen, Ari Hirvonen, Minna Karvonen, Kati Komulainen, Tapio Kujala, Ilkka Niemelä, Soili Vasikainen ja Aleksi Yrttiaho. Vuoden 2023 alussa nimitettiin uusi CSC:n neuvottelukunta.

CSC:n hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain ennen kesäkuun loppua. Hallitukseen kuului vuonna 2022 seitsemän jäsentä. Yhtiökokoukseen 28.4.2022 asti hallituksen puheenjohtajana toimi Jukka Mönkkönen ja hallituksen muita jäseniä olivat Tua Huomo, Riitta Autere, Hannu Kemppainen, Petri Myllymäki, Matti Sarén ja Laura Vilkkonen. Yhtiökokouksen 28.4.2022 nimittämän uuden hallituksen puheenjohtajana jatkoi Jukka Mönkkönen ja hallituksen muita jäseniä olivat Tua Huomo, Riitta Autere, Laura Eiro, Hannu Kemppainen, Petri Myllymäki ja Matti Sarén. Yhtiön toimitusjohtaja on Kimmo Koski.

CSC:tä koskevat keskeiset normit ovat Suomen osakeyhtiölaki (624/2006) ja laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistusohjauksesta (1368/2007 ja 1315/2016). CSC:n hallinnointia ohjaavat lisäksi valtion omistajapolitiikkaa koskevaa valtioneuvoston periaatepäätös (VNK/2020/48), yhtiöjärjestys, omistajien välinen osakassopimus ja neuvottelukunnan sekä hallituksen määrittelemät periaatteet ja ohjeet. CSC noudattaa listaamattomana yhtiönä soveltuvin osin myös Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance 2020).

CSC:n hallitus ja CSC:n johtoryhmä 1.4.2021-

Olennaiset yhteiskuntavastuun teemat ja näkökohdat

Tarjoamme IT-ratkaisuja digitalisaatioon ja vihreään siirtymään sekä noudatamme kestävän kehityksen periaatteita. Ilmasto ja eettinen liiketoiminta ovat meille tärkeitä, samoin asiakkaamme ja työntekijämme. Toteutamme kestävän kehityksen tavoitteita ja arvoja päivittäisessä työssämme ja autamme asiakkaitamme löytämään uusia ja kestäviä innovaatioita vihreämpää ja parempaa tulevaisuutta varten.          

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030 tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen sekä kestävään kehitykseen, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Agenda 2030:n tavoitteita on 17, joista 10 koskettaa suoraan CSC:tä. 

Kestävää kehitystä koskeva työmme keskittyy neljän pääteeman ympärille: ilmastoteot, menestyvät asiakkaat, eettinen liiketoiminta ja innostuneet työntekijät.   Lue lisää kestävän kehityksen teemoistamme.

Yhteiskuntavastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet

CSC:n toimintaa ohjaavat yhteistyötä, osaamista, välittämistä ja vastuullisuutta korostavat arvot. CSC:n arvomotto ”Yhdessä osaamme ja välitämme – vastuullisesti” muodostaa yrityskulttuurin perustan. Arvojen mukaista toimintaa tukee CSC:n eettinen toimintaohje (”Tapamme toimia”, Code of Conduct). Toimintaohje kertoo, mitä CSC:llä tarkoitetaan hyvällä liiketoimintatavalla ja terveellä vuorovaikutuksella sidosryhmien, yhteiskunnan ja ympäristön kanssa. Ohje koskee koko CSC:n henkilökuntaa ja hallitusta, ja siihen kuuluvat asiat sisältyvät henkilöstön perehdytysohjelmaan ja säännöllisiin kehityskeskusteluihin. Toimintaohje on julkinen, ja CSC edellyttää myös yhteistyökumppaniensa noudattavan sen periaatteita. 

Yhdessä osaamme ja välitämme – vastuullisesti.

CSC:n hallitus seuraa yhteiskuntavastuun johtamista ja toteutumista osana työjärjestyksensä mukaista toimintaa. Hallitus arvioi jatkuvasti CSC:n palvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yhtiön kykyä tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa erityistehtävän tarkoittamalla tavalla. Yhtiön kyvykkyyys toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti vaikuttaa hallituksen päätökseen mahdollisten tulospalkkioiden jakamisesta yhtiön henkilöstölle ja johdolle.

Hallitus vahvistaa vuosittain yhtiön riskienhallintasuunnitelman sekä hyväksyttävät jäännösriskit. Strategisten riskien arvioinnissa otetaan huomioon toimintaympäristön muutosten lisäksi yhtiön toiminnasta aiheutuvat riskit, kuten esimerkiksi ympäristöön liittyvät riskit. Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän kanssa siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Vastuullisuuden johtaminen ja käytännön toimenpiteiden koordinointi tapahtuu yhtiön normaalin johtamisjärjestelmän kautta.

Toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa vastaa sisäisestä valvonnasta eli ohjaus- ja toimintaprosesseista, joilla varmistetaan, että toiminta on lainmukaista ja tuloksellista, ja yhtiön raportointi on luotettavaa ja  läpinäkyvää. Sisäisestä tarkastuksesta vastaa talousjohtaja yhteistyössä muun johdon ja tilintarkastajan kanssa.

CSC on sitoutunut edistämään kestävän kehityksen tavoitteita, jotka ottavat huomioon taloudellisen toiminnan suhteen ekologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin arvoihin. Yhteiskuntavastuun eri osa-alueiden toteuttaminen sisältyy CSC:n jokaisen työntekijän päivittäisiin tehtäviin.

Raportointi- ja laskentaperiaatteet

Yhteiskuntavastuuraportti kattaa kaikki CSC:n määräysvallassa olevat toiminnot. Edellisten vuosien tiedot on esitetty kunkin vuoden organisaatiomallin ja toimintojen mukaisesti, eikä aiempia tunnuslukuja ole jälkeenpäin oikaistu muutoksia vastaaviksi.

CSC:llä ei ole suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osakeosuutta missään omistamassaan yhtiössä, joten näiden yhtiöiden tietoja ei ole sisällytetty yhteiskuntavastuuraporttiin.

CSC tunnistaa mittaustiedon keruun ja yhdistelyn haasteet ja pyrkii kehittämään seurantaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Mittaus- ja laskentaperiaatteet

Taloudellinen vastuu

Tiedot taloudellisen vastuun tunnuslukuja varten on koottu kirjanpitojärjestelmästä sekä tilintarkastajan tarkastamasta tilinpäätöksestä. Keskeiset tunnusluvut on laskettu seuraavasti:

Liikevoitto- % = liikevoitto / liikevaihto

Oman pääoman tuotto = nettotulos / omapääoma

Sijoitetun pääoman tuotto = (nettotulos + verot + rahoituserät) / sijoitettu pääoma

Quick ratio = rahoitusomaisuus / (lyhytaikainen vieras po - saadut ennakot)

Current ratio = (rahoitusomaisuus + vaihto-omaisuus) / lyhytaikainen vieras po

Omavaraisuusaste = oma pääoma / taseen loppusumma*100

Suhteellinen velkaantuneisuus  % = taseen velat/ liikevaihto (12 kk)

Sosiaalinen vastuu

CSC:n henkilöstövastuun tiedot tulevat useista lähdejärjestelmistä, kuten työajanseurantajärjestelmästä ja henkilöstötietokannasta. Henkilöstöhallinnon nimetyt henkilöt kokoavat tiedot ja toimittavat raportin edellyttämät tunnusluvut ja tilastot. Keskeiset tunnusluvut on laskettu seuraavasti:

Lähtövaihtuvuus = (palveluksesta lähteneiden henkilöiden määrä 1.1.–31.12.) / (henkilöstön määrä 31.12.) x 100 %

Tapaturmataajuus = (tapaturmien määrä 1.1.–31.12.) / (1 000 000 työtuntia)

Sairauspoissaolo-% = (sairauspoissaolopäivien määrä 1.1.–31.12.) / (teoreettinen säännöllinen työaika 1.1.–31.12.) x 100 %

Nettosuositteluindeksi (Net Promoter Score, NPS) on laskettu seuraavasti:

NPS = (suosittelijoiden lukumäärä - arvostelijoiden lukumäärä)/(vastaajien lukumäärä) * 100

Asiakkaiden antamat vastaukset (0-10) luokitellaan seuraavasti: 0–6 = arvostelijat, 7–8 = passiiviset, 9–10 = suosittelijat

Ympäristövastuu

 Espoon ja Kajaanin datakeskuksissa seurataan erikseen tilojen infrastruktuurin energiankulutusta ja tiloissa olevien IT-järjestelmien energiankulutusta. Energiatehokkuutta mitataan PUE-arvolla (Power Usage Effectiveness) seuraavasti:

PUE = (datakeskuksen käyttämä kokonaisenergia) / (palvelinten käyttämä energia)

PUE-arvo ei anna täysin yksiselitteistä kuvaa energiatehokkuudesta, sillä arvossa tulisi huomioida palvelinkeskuksen käyttöaste. PUE on kuitenkin kansainvälisesti käytetyin mittari ja valittu vertailukelpoisuuden vuoksi indikaattoriksi.

 

 

 

 

Takaisin ylös Siirry yhteiskuntavastuun sivulle