Arvosta opiskelijapalautetta

Arvosta opiskelijapalautetta!

Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelu Arvo syntyi tarpeesta sähköistää ammattikorkeakoulujen opiskelijapalautekysely (AVOP). Kerätyn tiedon tuli olla valtakunnallisesti vertailukelpoista, yhteismitallista ja reaaliaikaista sekä toimia opetuksen vaikuttavuuden arvioinnin mittarina.

Arvolla toteutettu AVOP-kysely otettiin käyttöön ammattikorkeakouluissa tammikuussa 2016. Sittemmin Arvon käyttö on laajentunut muun muassa yliopistojen kandipalautteeseen ja uraseurantaan.


Mitä Arvo tarkoittaa sinulle? Miten hyödyt siitä?

Jos työskentelet opetus- ja kulttuuriministeriössä, ammattikorkeakoulun tai yliopiston rehtorina, opetuksesta vastaavana vararehtorina tai muussa vastaavassa asemassa, tarjoaa Arvo tilastotietoa tukemaan päätöksentekoa. Olemassa olevien kyselyiden lisäksi se toimii alustana tuleville tiedonkeruutarpeille, erilaisille kansallisille kyselyille, jotka on mahdollista toteuttaa melko pienelläkin vaivalla – palvelussa on valmiina niin verkosto kuin prosessikin. 

Tilastotiedon karttuessa kiinnostavaa saattaisi olla myös vertailtavien mittareiden kartoittaminen eri koulutusalojen välillä. Tai tunnistaa siirtyvät opiskelijat, heidän tyytyväisyytensä opiskeluun ja haasteet erilaisissa siirtymätilanteissa. Pienillä päivityksillä nykyisistäkin kysymyspatteristoista voisi saada irti paljon tietoa esimerkiksi elinikäisen oppimispolun tueksi.

Jos olet opetushenkilökuntaa, opetuksenkehittäjä tai muu opetuksen nykytilasta kiinnostunut taho, voit tarkastella Arvolla kerättyä valtakunnallista tilastotietoa Opetushallinnon tilastopalvelu​ Vipusessa. Tarkastelun taso on opiskelijapalautteissa koulutusala. Aikasarjoja on tällä hetkellä tarkasteltavissa ainoastaan AVOP-kyselyssä, mutta tilanne kehittyy vuosi vuodelta. 

Yksi mahdollisuus lisätä kerätyn tilastotiedon hyödynnettävyyttä saattaisi olla opiskelijapalautteista saadun datan tarjoaminen Vipunen API:n kautta kaikille tilastotiedon analysoinnista kiinnostuneille. Tämä rajapinta toisi valtakunnallisen vertailutiedon helpommin yhdistettäväksi eri organisaatioiden omiin raportteihin. 


Syvempää ymmärrystä palautteita yhdistelemällä

Organisaatiosi sisällä tulosten tarkastelu ulottuu varmasti jo nyt koulutusohjelma- tai pääainetasolle, jolloin sinun on mahdollisuus saada käyttöösi hyvinkin tarkkaa palautetietoa onnistumisista ja mahdollisista kehityskohteista. Voit laajempaa tarkastelua varten yhdistää vaikkapa kandipalauteen ja uraseurannan tuloksia; tutkia esimerkiksi, miten kandidaatiksi valmistumassa olevat opiskelijat kokivat kysymyksen ”Olen varma, että pystyn oppimaan alallani vaadittavat taidot” ja miten viisi vuotta valmistumisen jälkeen uraseurantaan vastanneet alumnit näkivät vastaavien tietojen ja taitojen tarpeellisuuden nykyisissä työtehtävissään. 

Erilaisia tuloksia yhdistelemällä saatat löytää aivan uusia näkökulmia opetuksen kehittämiseen. Arvosta saamaasi palautetta hyödyntämällä sitä, etsi ongelmakohtiin ratkaisuja ja muista kertoa myös opiskelijoille (edes uusille, edes kurssisi webbisivuilla), että olet tehnyt parannuksia palautteen perusteella. Näin autat osaltasi vastausaktiivisuutta nousuun. Koetetaan yhteisvoimin päästä Arvolla kerättävissä opiskelijapalautteissakin samanlaisiin vastausprosentteihin kuin mitä Tekniikan akateemisten TEK:n vastavalmistuneiden kyselyssä saavutetaan. Ei ihan pieni tavoite, mutta saavutettavissa oleva ja tavoittelemisen arvoinen.


Opiskelijan näkökulma 

Entä jos olet opiskelija? Arvon kyselyt tarjoavat sinulle vaikuttamiskanavan; antavat mahdollisuuden kertoa, miten opetuksessa ja ohjauksessa kohdallasi onnistuttiin ja missä mentiin metsään. Valtakunnallisten palautekyselyiden tulokset päätyvät moniin kokouspöytiin. Niitä raportoidaan korkeakouluilla kvartaaleittain, kuukausittain, jopa tiuhemmalla syklillä. Ja lisäksi sinunkin vastauksesi julkaistaan Vipusessa osana valtakunnallista vertailudataa. 

Kandipalautteesta ja AVOP-kyselyistä on toteutettu perinteisten taulukkomuotoisten raporttien rinnalle myös visualisoinnit (linkit alla) ja uraseurannasta vastaava on valmistumassa päivänä minä hyvänsä. 

Äänesi tulee kuulluksi ja vastauksiasi käytetään opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä. Saatat pohtia, että palaute ei ehdi enää vaikuttaa sinun opintoihisi, ja useimmiten asia onkin valitettavasti juuri näin. Tulevaisuudessa toivon, että voimme tarjota sinulle enemmän vastineeksi antamastasi palautteesta.

Kandipalaute pohjautuu Helsingin yliopistossa kehitettyyn hyvinvointikyselyyn, johon liittyy tiiviisti opiskelijalle tarjottu vastapalaute. Uskoisin, että saattaisit olla kiinnostunut vastaanottamaan palautetta antamiesi vastausten perusteella, olit sitten suhtautunut opintoihisi positiivisesti, saanut loistavaa opetusta ja tullut oikein ohjatuksi, tai vaikkei kohdallasi kaikki mennytkään kuin Strömsössä. Vielä kun tarpeen tullen osaisimme tarjota sinulle oikeanlaiset avaimet tulevien opintojesi menestyksekkääseen suorittamiseen. Vai mitä mieltä olet, uskotko sellaisen olevan edes mahdollista sähköisen palautejärjestelmän kautta?


Suuri tietomäärä jää vielä hämärän peittoon

Tästä päästäänkin aasinsillalla ihan toiseen kysymykseen: Arvo on nykyisellään keskittynyt pitkälti valmistumisvaiheen opiskelijapalautteisiin, mutta miten saada palauteperheeseen tai paremminkin hyödynnettävään dataan niiden opiskelijoiden palaute, joiden opinnot päättyvät ennen valmistumista.

Opetuksen ja opintojen ohjauksen kehittämisen näkökulmasta suuri tietomäärä jää hämärän peittoon. Mitkä syyt saivat opiskelijan siirtymään toiseen opinahjoon? Mitkä tekijät estivät opiskelijaa valmistumasta? Miksi opiskelija paloi loppuun? Missä vaiheessa avuntarve oli suurin? Mihin tulisi mahdollisesti ohjata enemmän resursseja? 

Opiskeluhyvinvointia selvittääkseen YTHS on toteuttanut joka neljäs vuosi valtakunnallisen terveystutkimuksen (KOTT) yliopistojen perustutkinto-opiskelijoille, mutta kerätäänkö korkeakouluilla tällaista tietoa? Helsingin yliopiston hyvinvointikysely antaa varmasti vastauksia osaan kysymyksistä. Samaa kyselyä hyödynnetään ainakin Aalto-yliopistossa. Olisiko siinä aineksia jopa valtakunnallisen opiskelijoiden ja mahdollisesti myös opetushenkilökunnan hyvinvoinnin mittariksi? Näitä kysymyksiä pohditaan todennäköisesti myös Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyön osassa Hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt. Valtakunnallinen kysely saattaisi toimia katalyyttinä ja suunnata katseet hyvinvointiin korkeakouluilla, ja miksei myös ammatillisen koulutuksen oppilaitoksissa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyden itsearviointikysely aloitti keväällä 2018 ammatillisen koulutuksen kyselyt Arvossa. Tuloillaan ovat myös opiskelijapalautteet (lähtö- ja päättökyselyt), mutta niistä oma kirjoituksensa seuraavaksi.

 

Lisää aiheesta:

 

KUVA: PINKYPILLS/ISTOCK/THINKSTOCK

 

Julkaistu alunperin 19.04.2018.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Kaisa Kotomäki

Kirjoittaja pyrkii työssään vaikuttamaan positiivisesti koulutussektoriin kehittämällä palautepalvelua ja edistämällä koodisto- ja luokitusyhteistyötä. Työkalupakissa ratkaisuhakuisuus ja asiakaslähtöisyys.

kaisa.kotomaki(at)csc.fi