EU-rahoituksella Suomen TKI-investoinnit nousuun

Yksi hallitusohjelmassa¹ ja TKI-tiekartassa² tunnistettu alue on EU:n kilpailtu rahoitus, jossa Suomella on selvästi varaa parantaa suhteessa verrokkimaihinsa. Suomalaiset organisaatiot ovat kotiuttaneet yli 1,32mrd€ EU-rahaa TKI-hankkeisiin Horisontti 2020-ohjelman kautta. Kaikkien maiden vertailussa olemme tällä kokonaissaannolla sijalla 13. Suomalaisorganisaatiot osallistuvat aktiivisesti hakemuksiin, mutta ovat EU:n keskiarvoa vähemmän rahoitettavien joukossa: Suomen onnistumisprosentti on keskimäärin 14,6, kun EU-maiden keskiarvo on 15,6 %³. Verrokkimaissa on onnistuttu paremmin mm. tutkimusyhteistyön ja EU-hankkeiden tehokkaammalla koordinaatiolla.

EU-hankkeissa synnytetään uutta tutkimustietoa, ja kartutetaan kansainvälisiä verkostoja ja osaamista. Jos lisäksi kyetään vielä kasvattamaan suomalaisten toimijoiden osuutta EU-hankkeiden koordinaatiovastuissa, voidaan hankkeiden tuotoksia myös paremmin hyödyntää ja kaupallistaa juuri Suomessa.  Erityisesti hidastuvan talouskasvun oloissa on tärkeää panostaa TKI-toimintaan ja kansainvälistymiseen, mikä tukee pitkäaikaisesti myös koronakriisin jälkeistä elpymistä. EU:n TKI-rahoituksen hyödyntäminen mm. puiteohjelmien kautta on nimittäin tunnistettu myös Suomen kestävän kasvun ohjelmassa⁴.

Pullonkaulana hankkeiden valmistelu ja puuttuva vastinrahoitus

Suomalaisten toimijoiden näkökulmasta keskeisiä haasteita ovat EU-hankkeiden valmistelu ja vastinrahoitus. Vastinrahoituksella tarkoitetaan hakijan omaa panosta kansainvälisiin hankkeisiin, joka tulee olla varmistettuna, kun hankkeeseen mennään mukaan. Hankkeiden valmistelu puolestaan vaatii henkilöresursseja sekä systemaattista verkostoitumista ja osaamisen kehittämistä. Nykyisessä järjestelmässä rahoitus ei kaikilta osin ole kestävällä pohjalla.

Esimerkiksi useiden tutkimussektorin organisaatioiden osallistumismahdollisuudet EU-hankkeisiin riippuvat opetus- ja kulttuuriministeriön maksamista erityisavustuksista, jotka rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää kuitenkin arvioiden mukaan tulevina vuosina aiempaa alhaisemmaksi. Hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitystä koskevan neuvottelun pöytäkirjamerkinnän mukaan vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti budjettivaroin.

Edellä mainitut haasteet koskevat erityisesti ei-kaupallisia TKI-toimijoita, joiden mahdollisuudet vastinrahoituksen kattamiseksi ja valmistelu- ja pohjatyön tekemiseksi ovat rajalliset. Tämä tarkoittaa, että kannattavia hankkeita jää tekemättä. EU-rahoitus – ja sen myötä osaaminen, kasvu ja uudet mahdollisuudet – valuvat muihin EU-maihin. Samalla Suomen painoarvo eurooppalaisessa päätöksenteossa ja tutkimushankkeissa vähenee. Tämä ei ole mikään pieni asia!

Rohkaistaan suomalaisia kilpailemaan EU-rahoituksesta!

Jokainen EU-hankkeisiin panostettu euro palautuu moninkertaisena kerrannaisvaikutusten ansiosta. Tekesin (nyk. Business Finland) vuoden 2014 selvityksen⁵ mukaan jokainen kymmenys lisää Suomen palautuskertoimeen olisi EU:n seitsemännen TKI-puiteohjelman luvuilla laskettuna tuonut H2020-ohjelmassa Suomeen noin 75 miljoonaa euroa enemmän eurooppalaista rahoitusta.

Valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen mukaan EU:n rahoitushauissa parhaiten pärjäävillä mailla on selkeä puiteohjelmia koskeva strategia tavoitteineen ja seurantajärjestelmineen⁶. Vahvan strategisen linjan lisäksi tarvitaan yhteistyötä kansallisella tasolla sekä konkreettista tukea hanketoimijoille. Tarvitaan vastinrahoitukselle ja valmistelulle kestävä rahoitusmalli, joka takaisi kaikille toimijoille mahdollisuuden osallistua EU:n rahoitushakuihin ja toisi Suomelle enemmän EU-rahoitusta. Tämä tekisi TKI-rahoituksesta läpinäkyvämpää ja rohkaisisi suomalaisia toimijoita kilpailemaan rahoituksesta. Vastinrahoitus EU-hankkeisiin on varma sijoitus, sillä jokainen euro kansallista rahaa takaa moninkertaisen määrän EU-rahoitusta Suomeen.

Luotettavampi rahoitustilanne veisi Suomea kohti hallitusohjelman tavoitetta EU-ohjelmien kansallisen rahoitusosuuden asettamisesta tasolle, jolla voidaan hyödyntää Erasmus+ ja Horisontti -ohjelmien rahoitus. Samalla tuettaisiin hallitusohjelman kirjauksia TKI-rahoituksen tason nostosta 4%:iin BKT:sta sekä työllisyysasteen nostosta 75 %:iin. EU-hankkeet työllistävät suoraan tutkijoita ja projektien tukihenkilöstöä, mutta moninkertaiset työllisyysvaikutukset saadaan, kun hankkeiden tuotokset viedään käytäntöön innovaatioiden muodossa.

¹ https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma
² https://minedu.fi/tki-tiekartta
³ Business Finland: Suomen osallistuminen Horisontti 2020 -ohjelmaan. https://www.businessfinland.fi/4af5b5/globalassets/finnish-customers/horizon-2020/tilastot/lokakuu2020/suomi_horisontti2020-ohjelmassa.pdf
⁴ https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162935/VN_2021_22.pdf?sequence=1&isAllowed=y
⁵ Tekes (2014) Analyysi suomalaisten osallistujien kokemuksista ja Suomen asemasta Euroopan unionin 7. Puiteohjelmassa
⁶ Piirainen, K. A. (ed.) (2018) How can the EU Framework Programme for Research and Innovation increase the economic and societal impact of RDI funding in Finland? Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 8/2018

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »