Fairdata PAS mahdollistaa tutkimusaineistojen pitkäaikaisen säilymisen

Pitkäaikaissäilytyksellä tarkoitetaan digitaalisen informaation käytettävyyden ja ymmärrettävyyden ylläpitämistä yli vuosikymmenten. Aineiston itsensä varsinaisen säilymisen lisäksi tämä edellyttää, että data on myös löydettävissä ja sellaisessa muodossa, että sen hyödyntäminen onnistuu myös tulevaisuudessa. Kuvailutietojen tulee selkeästi kertoa aineiston mahdolliselle käyttäjälle mitä aineisto sisältää.

Fairdata PAS -palvelu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Fairdata-kokonaisuutta. Fairdata-kokonaisuus muodostuu tärkeimmistä Avoimen tieteen viitearkkitehtuurissa kuvatuista tutkimusprosessia tukevista digitaalisten aineistojen hallintapalveluista. Kokonaisuuden muut osat ovat tutkimusdatan säilytyspalvelu IDA, tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsin ja tutkimusaineistojen kuvailutyökalu Qvain sekä muut tukipalvelut. Palvelut mahdollistavat myös aineistojen jakamisen, löytämisen ja aineistoihin viittaamisen pysyvien tunnisteiden avulla.

Fairdata PAS -palvelussa tutkimusaineistojen säilytys aloitettiin yhdessä Helsingin yliopiston kanssa joulukuussa 2019. Fairdata PAS:n tekninen toteutus perustuu jo pidempään tuotannossa olleeseen kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseksi luotuun PAS-palveluun. Toistaiseksi Fairdata PAS-palveluun aineistojaan säilytykseen ovat siirtäneet Helsingin yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus.

– Kulttuuriperintöaineistojen pitkäaikaissäilyttämisessä PAS-palvelu on osoittautunut toimivaksi, joten vastaavan mallin laajentaminen myös tutkimusaineistoille oli luonteva jatkumo, kertoo kehityspäällikkö Kimmo Koivunen CSC:ltä.

Aineistojaan säilytettäväksi sijoittaneet organisaatiot ovat olleet pitkäaikaissäilytyspalveluun pääsääntöisesti tyytyväisiä, vaikka haasteitakin on ollut.

– Pitkäaikaissäilytys on sinänsä erittäin tärkeää ja siihen on paljon tarvetta, kertoo tietoasiantuntija Mari Elisa Kuusniemi Helsingin yliopiston kirjastosta.

– Meidän kokemustemme mukaan tutkijoilla ei useinkaan ole kokemusta data-aineiston kuvailusta pitkäaikaissäilytystä varten. He tarvitsevat tukea, jotta aineisto olisi edes ihmisluettava, saati noudattaisi kansainvälisiä standardeja. Tutkimusdatan erityisluonteen vuoksi aina standardien käyttämien ei ole mahdollista, mutta olemassa oleviakaan standardeja ei aina tunneta. Datan kuvailu ei ole tutkijoiden ydinosaamista, joten tilanne on täysin ymmärrettävä, Kuusniemi jatkaa.

– Fairdata PAS:n käyttöönotto ei ollut aivan mutkatonta ja selvitys otti aikansa, mutta käyntiin päästyään talletus on toiminut hyvin ja pieniin esiin tulleisiin ongelmiin on reagoitu nopeasti. Tomografialaboratorioiden suuret datamäärät ovat haaste kaikkialla, ja meille Fairdata-PAS on ollut siihen hyvä ratkaisu, sanoo tutkija Jukka Kuva Geologian tutkimuskeskuksesta.

Myös Turun yliopisto on lähiaikoina liittymässä Fairdata PAS -palvelua hyödyntäviin organisaatioihin.

– Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen arkiston aineistoja ollaan parhaillaan kokoamassa PAS-palveluun sopiviksi paketeiksi. Fairdata PAS on erittäin tervetullut, jotta aineistojen pitkäaikaissäilytys saadaan turvattua, sanoo kehittämisasiantuntija Kaisa Hakkila Turun yliopistosta.

Palvelujen käyttöönoton ja tehokkaan hyödyntämisen edistämiseksi CSC ja palveluja hyödyntävät organisaatiot perustivat Fairdata-verkoston. Verkosto käsittelee muun muassa palveluiden kehityssuunnitelmia ja muita keskeisiä kehityskohteita. 

– Olemme aloittamassa yhteisen matkan PAS-toiminnassa tutkimusaineistojen osalta, jolla korkeakoulut onnistuvat säilyttämään merkittävät tutkimusaineistot tuleville sukupolville aineistojen hyödyntämisessä. Matka ei tule olemaan helppo eikä lyhyt, mutta yhdessä pystymme siihen. Erityisesti tämä vaatii yhteistyötä yli organisaatiorajojen, kertoo kehityspäällikkö Kuisma Lehtonen CSC:ltä.

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »