Keskustelua avoimen tieteen koordinoinnista

Avoin tiede ja tutkimus -hanke päättyi vuonna 2017 ja olemme itse kukin totuttautuneet hankkeen jälkeiseen elämään. Omalla kohdallani tämä tarkoittaa palaamista CSC:n viestintään ja avoimen tieteen jäämistä enemmänkin oman harrastuneisuuden varaan.

Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) otti vastuun avoimen tieteen disseminaatiosta ja koordinoinnista ja se rakentaa tästä pysyvää toimintaa. TSV aloitti koordinaatiotyönsä neljällä suunnittelutilaisuudella, joista osallistuin itse Avoin julkaiseminen -tilaisuuteen 1.10.2018. Muiden tapaamisten teemoina olivat avoin data, avoin oppiminen ja avoin tiedeyhteisö.

Koordinaation toiminta ja rakenne hakevat muotoaan syksyn 2018 aikana. Lähtökohtaisesti itsenäinen tutkimusyhteisö koordinoi: tutkijat ovat keskiössä. Tavoitteena on luoda yhteisiä linjauksia, yhteistyötä, synergiaa ja kokonaiskuvaa sekä uusia avoimen tieteen tiekartta.

Tilaisuudessa esitetty luonnos organisaatiokaaviosta muistuttaa lumihiutaletta: keskellä on päätöksiä tekevä ydin, joka vaikuttaa vastavuoroisesti ja vahvasti neljän asiantuntijaryhmän kanssa (avoin julkaiseminen, avoin data, avoin oppiminen, avoin tutkimusyhteisö). Tämän hetken kaavailujen mukaan ytimeen kuuluu yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, korkeakoulukirjastojen ja tutkimuslaitosten edustajia sekä tutkijajäseniä (Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ja Tutkimuslaitosten yhteenliittymä Tulanet).

Miksi avointa julkaisemista halutaan edistää?

Tilaisuuden 60 osallistujasta ja 60 etäosallistujasta kaikilla on pitkä kokemus avoimesta julkaisemisesta. Syyt, miksi avointa julkaisemista halutaan edistää, ovat hyvin selvillä.

Työskentelymuotona tilaisuudessa oli pienryhmäkeskustelut, joiden tulokset kirjattiin Google Sheetiin ja esitettyä ideoita pystyi kannattamaan. Äänestyksessä kannatetuimmiksi syiksi nousivat:

Tiedon demokratisointi
Tutkimustulokset tulevat nopeammin ja tehokkaammin yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön
Kustannusten alentaminen
Tutkijan/tutkimuksen parempi näkyvyys, ja meritoituminen

Koordinaatiotarpeet juuri nyt

Nyt päästiin asiaan, minkä huomasin välittömästä desibelitason noususta. Omassa keskusteluryhmässäni oli edustajia TSV:stä, tutkimuslaitoksista ja korkeakoulukirjastoista.

Erotimme avoimessa julkaisemisessa pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet. Nyt tarvitaan ensisijaisesti avoimen julkaisujen määrän nostamista 100 prosenttiin (syyskuussa julkaistun PlanS-julkilausuman mukaan). Pidemmällä tähtäimellä kehitämme muita julkaisumuotoja artikkelien rinnalle ja pyrimme eroon suurista kaupallisista kustantajista.

Google Sheets-äänestyksessä kannatusta saivat seuraavat ideat:

Avointa julkaisemista tukevan lainsäädännön kehittäminen
Avoimen julkaisemisen kehittäminen huomioiden meritoitumisen monipuolistaminen, eri julkaisumuodot ja rahoituksen rakenne.
Kansallinen avoimen julkaisemisen politiikka ja periaatteet
Selkeät prosessit ja käytännöt avoimeen julkaisemiseen sekä koulutus

Itse jäin taas kerran miettimään kokonaisuutta, vaikka asia ei ole mitenkään uusi. Avoin julkaiseminen (sekä vihreän että kultaisen tien avoin julkaiseminen) sinänsä on aika helposti toteutettavissa, mutta se ei yksinään riitä. Meritoituminen ja rahoitusjärjestelmä perustuvat pitkälti artikkelimuotoiseen julkaisemiseen, lehtien impaktikertoimiin, viittausten määriin ja kustantajien järjestämään vertaisarviointiin. Muutettavaa on paljon. Tarvitaan uusia tapoja julkaista ja uusia tapoja mitata. Suuret kaupalliset tiedekustantajat puolustavat bisnestään ja haraavat kovasti muutosta vastaan, mutta muuttamalla järjestelmää ja tarjoamalla muita vaihtoehtoja tieteelliseen kommunikointiin voimme tehdä heistä tarpeettomia tai ainakin kohtuullisen hintaisia.

Käytännön menettelytavat

Avoimen tieteen uutiskirje lähetetään kerran kuussa. Tapaamisia pidetään välttämättöminä, joten koordinaatiotyössä kopioidaan RDA:n (Research Data Alliance) toimintamallia järjestämällä “plenaari” kahdesti vuodessa. Avoimen tieteen päivät järjestetään marraskuussa ja ilmoittautuminen avataan kohta.

Varsin yksimieleisesti omassa ryhmässämme kannatimme vahvaa yhteistä alustaa (avointiede.fi) ja sen kehittämistä sekä erilaisten yhteistyöalustojen käyttöä (eDuuni, Wikit, Google Docs) Kullekin parhaiten sopivimman yhteistyöalustan jättäisimme ryhmien päätettäväksi. Lopulliset tuotokset tulisivat jakoon aina avointiede.fi:n kautta. Viestinnässä some, varsinkin Twitter, on nyt tehokas väline. Kannattaa mennä sinne, missä ihmiset ovat jo.

Google Sheets -änestyksessä säännöllistä tapaamisia ja yhteistä alustaa pidettiin tärkeinä. Muita nousevia teemoja olivat kansallisten avoimuutta edistävien hankkeiden koordinointi EU-hankkeiden kanssa, halu saada kansallinen avoimen tieteen politiikka ja linjauksia/selkänojaa hintaneuvotteluille suurten kansainvälisten tiedekustantajien kanssa. Kielikysymyskin nousi esille. Tilaisuudessa kannatettiin suomen, ruotsin ja englannin huomioimista.