Annin uratarina

Valmistuin loppuvuodesta 2018 maisteriksi tähtitieteeltä ja edessäni oli valinta mitä minusta tulee isona: lähteäkö ulkomaille ja tähdätä tutkijaksi, vai jäädä Suomeen ja siirtyä akateemisesta maailmasta "oikeisiin töihin". Ohjelmointi on aina kiinnostanut minua, joten yliopistossa opiskelin pitkän sivuaineen tietojenkäsittelytiedettä. Kun päätin ettei ulkomaille lähtö sopinut elämäntilanteeseeni, oli selvää että urapolku veisi tietokoneiden pariin.

Tiesin CSC:n olemassaolosta jo ennestään, sillä jokaiselle opiskelijalle tuttujen CSC:n palvelujen kuten eduroamin käyttämisen lisäksi tein graduni tutkimusryhmässä, jossa käytetään CSC:n supertietokoneita kosmologisten simulaatioiden ajamiseen. Työnantajana CSC:ssä minua houkutti mahdollisuus päästä osaksi työyhteisöä, jossa tehdään sellaista mikä ei ole mahdollista missään muualla Suomessa, mutta myös yhtiön voittoa tavoittelematon luonne. Kun ei tarvitse keskittyä voiton maksimointiin, voi laittaa kaikki paukut mahdollisimman hyvän palvelun tuottamiseen asiakkaalle.

CSC:ssä houkutti mahdollisuus päästä osaksi työyhteisöä jossa tehdään sellaista mikä ei ole mahdollista missään muualla Suomessa

Valmistuttuani lähetin CSC:lle avoimen hakemuksen. Se poikikin muutamia soittoja, mutta ei mitään minua kiinnostavaa. Tammikuun loppupuolella kuitenkin onnisti: digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen pariin haettiin Python-koodaria. Vaan nyt oli kiire: olin jo melko pitkällä haastatteluprosessissa toiseen paikkaan. Siispä heti hakemus sisään ja seuraavana arkipäivänä soitto perään. Haastatteluprosessi hoitui onneksi huiman sutjakasti ja parin viikon päästä olinkin jo töissä.

Vaikka ohjelmointi oli minulle tuttua, pitkäaikaissäilyttämisestä en aloittaessani tiennyt juuri mitään. Pääsin kuitenkin osaksi huipputiimiä, jonka muilta jäseniltä olen saanut apua ja neuvoja aina kun niitä on tarvinnut ja hiljalleen ymmärrykseni on laajentunut. Tosin edelleenkään ei ole työpäivää, jonka aikana en oppisi aiheesta jotain uutta. Lisäksi meillä panostetaan myös tiimin sisäisten toimintatapojen jatkuvaan parantamiseen, tehdäänhän pitkäaikaissäilyttämistä sentään kymmenien tai satojen vuosien aikaskaala mielessä.

Mahdollisuus kehittymiseen onkin minulle erittäin tärkeä, joten olen tyytyväinen että siihen on CSC:llä avoimesti sallittua käyttää työaikaa. Ja vaikka käännyinkin pois akateemiselta urapolulta, aivan täydellistä pesäeroa ei siihenkään tarvinnut tehdä: esimerkiksi tätä uratarinaa kirjoittaessani on osa tiimistämme Alankomaissa iPRES –konferenssissa.

Täällä myös huolehditaan työntekijöistä ja heidän palautumisestaan hyvin. Jokaiselle työpaikalle kuuluvan kahvin ja teen (ja tietysti kaakaon!) lisäksi meille tulee viikoittain toimitus tuoreita hedelmiä tuomaan energiaa työpäiviin, hierojalla saa käydä työajalla ja virkistystoimintaa on laidasta laitaan. Olenkin jo ehtinyt niin saunoa kattosaunassa kuin osallistua laneille, joiden aikana tilamme muuttuivat peliluolaksi ja jossa on tarjolla kaikkea Artemiksesta tanssi- ja rytmipelien sekä Mario Kartin kautta vakavampiin peleihin.

CSC onkin työpaikka, jossa uskon viihtyväni vielä pitkään, sillä tässä talossa eivät mahdollisuudet ja haasteet heti lopu. Tule sinäkin osaksi tätä timanttisten asiantuntijoiden yhteisöä!

Anni Järvenpää

  • tähtitieteen maisteri, Helsingin yliopisto 2018
  • työskennellyt Python-koodarina CSC:llä 2019 keväästä

Lue lisää uratarinoita