null Lausunto Euroopan komissiolle ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelmaehdotuksesta

Lausunto Euroopan komissiolle ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” -ohjelmaehdotuksesta

Digitalisaatio systeemisenä muutoksena, ja sen syvä yhteiskunnallinen vaikutus, tulee huomioida kaikessa päätöksenteossa. CSC toivottaakin tervetulleeksi komission ehdotuksen, joka kiinnittää poliitikoiden, viranhaltijoiden ja muiden sidosryhmien huomion digitalisaation eri ulottuvuuksin sekä Euroopan että kansallisella tasolla. Vaikka on tärkeää korostaa digitalisaation merkitystä, tätä ei tule tehdä omassa siilossaan. Digitaalisen vuosikymmenen politiikkaohjelma tulee kytkeä tiiviisti muihin olennaisiin EU-politiikoihin, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan, Euroopan datastrategiaan sekä lukuisiin koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aloitteisiin. Data tulee tunnistaa digitalisaation ydintekijäksi tässä kehityksessä: yhteiskunnat ovat muuttumassa enenevässä määrin dataintensiivisiksi ja siksi tarvitsemme yhä enemmän kapasiteettia, infrastruktuuria, osaamista ja politiikkatoimia, jotta data poikii uusia innovaatioita ja liiketoimintaa.

Tiivistetysti CSC suosittelee:

  1. kaksiosaisen tavoitteen asettamista ICT-alan hiilijalanjäljen pienentämiselle: ensin tulee sopia, miten jalanjälkeä mitataan ja sitten asettaa tavoite sen pienentämiselle siten, että se saadaan lopulta poistettua kokonaan;
  2. konkreettisten tavoitteiden asettamista valtioiden ja sektoreiden rajat ylittävien datavirtojen ja datan uudelleenkäytön varmistamiseksi, esim. kehittämällä yhteisiä eurooppalaisia data-avaruuksia ja datanhallintakäytäntöjä, joissa huomioidaan MyData- ja FAIR-periaatteet sekä eurooppalaiset yhteentoimivuusperiaatteet;
  3. sähköisten potilastietojen saatavuutta koskevan tavoitteen (Art. 4.1.4.b) laajentamista siten, että pääsy taataan paitsi henkilölle itselleen myös kaikille hänen hoitoonsa osallistuville terveydenhoidon ammattilaisille sekä toisiokäyttöön, erityisesti tutkimustarkoituksiin, edellyttäen asiaankuuluvien anonymisointi-/pseudonymisointikeinojen käyttöä;
  4. digitaalisia taitoja koskevien tavoitteiden laajentamista niin, että ne edistävät osaamisen horisontaalista ja jatkuvaa päivittämistä, opettajien osaamisen parantamista sekä tiiviimpien yhteyksien luomista koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan välille;
  5. kattavamman infrastruktuuritavoitteen asettamista, jotta saadaan kehitettyä yhteentoimiva ekosysteemi, joka kattaa datanhallinnan ja erilaiset laskenta- ja tekoälyinfrastruktuurit, jolloin dataa voidaan analysoida ja uudelleenkäyttää kunkin käyttäjän tarpeita parhaiten vastaavissa ympäristöissä;
  6. kvanttikyvykkyyksiä koskevan tavoitteen laajentamista ja kunnianhimon lisäämistä;
  7. erillisen suurteholaskentaa koskevan tavoitteen asettamista;
  8. erillisten kansallisten digitalisaatiotavoitteiden edellyttämistä kultakin jäsenmaalta, huomioiden jäsenmaan lähtötaso vastaaviin EU-tason tavoitteisiin nähden;
  9. monikansallisten hankkeiden kehittämistä kunnianhimoisesti ja selkeää lisäarvoa tuottaen, hakien synergiaa mutta välttäen päällekkäisyyksiä olemassa olevien hankkeiden kanssa, esim. hyödyntäen täysimääräisesti jo tehdyt työ ja investoinnit EOSC:n, GAIA-X:n ja EuroHPC:n puitteissa;
  10. ihmiskeskeisyyden varmistamista edistämällä yhteissuunnitteluprosesseja ja rajat ylittävään käyttöön soveltuvia digitaalisia tunnistautumisratkaisuja;
  11. DESI-indeksin kriittistä arviointia laajassa sidosryhmäyhteistyössä sen varmistamiseksi, että siitä saatava tieto on oleellista politiikkaohjelman tavoitteiden kannalta;
  12. Huomion kiinnittämistä avoimuuteen, läpinäkyvyyteen sekä monipuoliseen ja tasapainoiseen eri julkisen ja yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja tutkimusyhteisön sidosryhmien edustukseen sidosryhmäkuulemisia järjestettäessä.

Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä (englanniksi)