null Ilmastohätätila vaatii TKI-panostuksia

Kuva: Adobe Stock

Ilmastohätätila vaatii TKI-panostuksia!

Tällä viikolla julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti on lohdutonta luettavaa. Olemme ylittämässä kriittisen pisteen, jonka jälkeen ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen on mahdotonta. Sen hidastaminenkin vaatii radikaaleja toimia ja muutoksia kaikilla elämänalueilla. 

Mielestämme ilmastonmuutoksen torjumiseksi tarvitaan horisontaalisia panostuksia TKI-toimintaan, jolla edistetään globaalia ilmastotutkimusta, luodaan uusia ekotehokkaita innovaatioita ja kehitetään vihreää liiketoimintaa. Tämä on paras ja kestävin keino vastata ilmastohätätilaan, ja Suomessa on näillä alueilla paljon hyvää osaamista.

Kuka kotiuttaa EU-rahat?

TKI-toiminnan laajalta saralta haluamme näin hallituksen budjettiriihen alla nostaa esiin yhden erityisen huolen: nimittäin sen, että Suomi ei hyödynnä kaikkia potentiaalisia TKI-rahoituslähteitä läheskään siinä määrin kuin se olisi mahdollista. Esimerkiksi EU:n kilpailtu rahoitus on alihyödynnetty mahdollisuus, vaikka se on kirjattu hallitusohjelmaan  ja TKI-tiekarttaan, ja tunnistettu myös Suomen kestävän kasvun ohjelmassa.

Suomi on EU:n puiteohjelmarahoituksessa selvästi jäljessä kaikkia verrokkimaitaan, mikä tarkoittaa Suomelle vähemmän kotiutettua rahoitusta, vähemmän kaupallistamismahdollisuuksia, vähemmän kansainvälisiä verkostoja ja investointeja, vähemmän osaamisen kehittämismahdollisuuksia, vähemmän työllisyyttä sekä vähemmän vaikuttavuutta EU:n TKI-politiikkaan. 

Erityisesti nykyisessä taloustilanteessa on hyvä tiedostaa, että jokainen EU-hankkeisiin panostettu euro palautuu moninkertaisena kerrannaisvaikutusten ansiosta. Tekesin (nyk. Business Finland) vuoden 2014 selvityksen  mukaan jokainen kymmenys lisää Suomen palautuskertoimeen olisi EU:n seitsemännen TKI-puiteohjelman luvuilla laskettuna tuonut H2020-ohjelmassa Suomeen noin 75 miljoonaa euroa enemmän eurooppalaista rahoitusta. 

EU-hankkeissa EU rahoittaa tietyn osuuden, jolloin suomalaisen hanketoimijan maksettavaksi jää pienempi omarahoitusosuus. Yhtä omarahoituseuroa kohti saadaan hanketyypistä ja osallistujasta riippuen 3-7 euroa hankerahoitusta EU:lta. Kun mietitään vaikkapa neljän miljoonan euron hanketta, niin mahdollisuus, että EU maksaisi tästä kolme, alkaa tuntua jo aika houkuttelevalta, verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin kokonaan kansallisella rahoituksella. Vaikka EU-rahoitus ei luonnollisestikaan korvaa kansallisen TKI-rahoituksen vajetta, sen käyttämättä jättäminen on järjetöntä.

Tarvitaan vahvempi kansallinen tuki

Suomalaisten toimijoiden näkökulmasta pullonkauloja ovat EU-hankkeiden työläs valmistelu ja omarahoitusosuus. Esimerkiksi useiden tutkimussektorin organisaatioiden osallistumismahdollisuudet EU-hankkeisiin riippuvat opetus- ja kulttuuriministeriön maksamista erityisavustuksista, jotka rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla. Rahapelitoiminnan tuottojen tuloutus jää kuitenkin arvioiden mukaan tulevina vuosina aiempaa alhaisemmaksi. Hallituksen vuoden 2021 talousarvioesitystä koskevan neuvottelun pöytäkirjamerkinnän mukaan vuoden 2021 jälkeen kompensointia jatketaan, mutta jatkossa tuloutuksen alenemista ei ole mahdollista kompensoida täysimääräisesti budjettivaroin. 

Tämä tarkoittaa, että kannattavia hankkeita jää tekemättä. EU-rahoitus – ja sen myötä osaaminen, kasvu ja uudet mahdollisuudet – valuvat muihin EU-maihin. Samalla Suomen painoarvo eurooppalaisessa päätöksenteossa ja tutkimushankkeissa vähenee. Tämä ei ole mikään pieni asia. Siksi on tärkeää rohkaista suomalaisia kilpailemaan EU-rahoituksesta.

Valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen mukaan EU:n rahoitushauissa parhaiten pärjäävillä mailla on selkeä puiteohjelmia koskeva strategia tavoitteineen ja seurantajärjestelmineen. Vahvan strategisen linjan lisäksi tarvitaan yhteistyötä kansallisella tasolla sekä konkreettista tukea hanketoimijoille. Konkreettinen tapa edistää asiaa olisi poikkihallinnollinen omarahoituksen ja hankevalmistelun rahoitusmalli, joka takaisi kaikille toimijoille mahdollisuuden osallistua EU:n rahoitushakuihin ja toisi Suomelle enemmän EU-rahoitusta. Tämä myös tekisi TKI-rahoituksesta läpinäkyvämpää ja rohkaisisi suomalaisia toimijoita kilpailemaan rahoituksesta. 

Yhteistyöllä enemmän vaikuttavuutta

Uusien rahoitusinstrumenttien nopeasta ja tuloksellisesta luomisesta ja toteutuksesta, poliittisen tahdon löytyessä, on tuore esimerkki yritysten koronatuista. Tässäpä siis yksi konkreettinen, ilmastomyönteinen ehdotus hallituksen budjettineuvotteluihin sekä parlamentaarisen TKI-ryhmän agendalle. Tärkeää on myös, että tämä tehdään laajapohjaisessa kansallisessa yhteistyössä. 

Vaikka EU-rahoituksen kasvattaminen on vain yksi osa TKI-toiminnan kokonaisuutta, se on mielestämme matalan kynnyksen toimenpide, jolla saattaa olla yllättävän iso vaikuttavuus. Näin voidaan myös entistä paremmin hyödyntää jo tehtyjä TKI-investointeja, kuten Kajaaniin sijoitettavaa LUMI-supertietokonetta, jonka myötä suomalaiset TKI-toimijat saavat käyttöönsä ennen näkemättömän tehokkaan datankäsittelykapasiteetin – ja entistä paremmat mahdollisuudet tehdä kansainvälistä huippututkimusta ja innovaatiotoimintaa, potentiaalisesti myös EU-rahalla – hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.

 

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »

Irina Kupiainen

Kirjoittaja työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana ja vastaa yksikön toiminnasta EU ja kansallisella tasolla.

Twitter: @IrinaKupiainen

Jenni Hyppölä

Kirjoittaja työskentelee politiikan asiantuntijana CSC:llä