null Tutkimuksen perusta

Tutkimuksen perusta

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen perustana on tutkimusverkko, joka kattaa merkittävimmät korkeakoulupaikkakunnat ja tarjoaa toimintavarmat ja ruuhkattomat tietoliikenneyhteydet. Riittävän kapasiteetin valokuituverkkoa tarvitaan suurteholaskentaan ja suurien data-aineistojen siirtämiseen.

Verkkoa ylläpitävät jäsenorganisaatiot,  joiden tarkoituksena on edistää koko Suomen korkeakoulu- ja tiedeyhteisöä palvelevan tietoliikenneverkon kehitystä ja ylläpitoa. Yhteistyön avulla toimintaan liittyvää tietoa ja taitoa voidaan jakaa jäsenorganisaatioiden välillä. Koska monet ongelmista ovat usein yhteisiä, on keskinäinen yhteistyö niiden selvittämiseksi luontevaa. Tutkimusverkko ja sen palvelut ovat omakustanteisia ja suurin osa palveluista on käytettävissä jäsenmaksun hinnalla.

Kotiorganisaation myöntämillä HAKA-tunnuksilla pääsee moniin eri verkkopalveluihin ja langattomaan eduroam-verkkoon kotimaassa ja ulkomailla.

Verkon ulkomaanyhteyksistä vastaa Pohjoismainen yhteistoiminto NORDUnet. Toimivuuden turvaamiseksi käytössä on kolme eri liityntäpistettä: Espoo, Helsinki ja Oulu. NORDUnet-verkon kautta saadaan yhteys Euroopan tutkimuksen Géant-runkoverkkoon ja muihin kansainvälisiin tutkimuksen verkkoihin.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot

Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, avoin data ja avoimet rajapinnat ovat keskeisiä tekijöitä, joiden varaan rakennamme kestävää digitaalista ekosysteemiä.

Avoin lähdekoodi on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja. Avoin lähdekoodi tarkoittaa paitsi maksuttomuutta, myös sitä, että ohjelmiston toiminta on käyttäjän tutkittavissa ja käyttäjä voi muokata ohjelmistoa omiin tarkoituksiin sopivaksi ja mahdolliset virheet voidan havaita. Tämän vuoksi avoin lähdekoodi sopii erityisen hyvin  tieteellisten ohjelmistojen kehittämiseen. Usein tieteellisillä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on kehittäjiä maailmanlaajuisessa tutkijayhteisössä.

Monet tieteessä ja tutkimuksessa käytetyt palvelut perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkiksi digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen taustalla ja niiden avulla on rakennettu Fairdata-palveluita. Ja tälläkin hetkellä lukemasi verkkosivusto on tehty avoimen lähdekoodin ohjelmistolla. Tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on Linux, joka pyörittää maailman supertietokoneiden lisäksi mm. älypuhelimia.

Vuonna 1991 eräs opiskelija tarjosi tekemäänsä Freax-nimistä avoimen käyttöjärjestelmän alkua tutkimusverkon vapaaehtoiselle ylläpitäjälle. Tämä ei kuitenkaan pitänyt nimeä kovin hyvänä, joten ylläpitäjä teki sille hakemiston /pub/OS/Linux – opiskelijan etunimen mukaan.

Kyseinen opiskelija, Linus Torvalds, mieltyi nimeen ja julkisti 17.9.1991 Linuxin version 0.0.1 saataville ftp.funet.fi:stä.

Julkistuksesta on sittemmin kasvanut eräs maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä, jota käytetään autoista avaruuteen kaikenlaisissa laitteissa – antureista ja androideista tietoliikenneverkkoihin ja superkoneisiin. Sitä jaetaan edelleen myös ftp.funet.fi:stä.

Videot

CSC – Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Katso video YouTubessa »

Uusimmat blogit ja artikkelit

Lisää sisältöjä

Maapallon digitaaliset kaksoset vaativat eurooppalaista suurteholaskentaa

Helleaallot, tulvat ja maastopalot ovat esimerkkejä äärimmäisistä sääolosuhteista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa. Kuvittele tietojärjestelmä, joka auttaa yhteiskuntiamme selviytymään luonnonuhista suojellen niitä äärimmäisiltä sääolosuhteilta ja sopeutuen ilmastonmuutokseen. Destination Earth on vastaus tähän tarpeeseen.

Lue lisää »

Älkäämme jättäkö jo tehtyjä TKI-investointeja hyödyntämättä!

Mediassa on viime aikoina kirjoitettu CSC:n Kajaanin datakeskukseen sijoitetusta LUMI-supertietokoneesta, mm. Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa otsikolla ”Euroopan nopein tietokone ratkoo pian suuria pulmia”. Kirjoitus kiteytti hyvin LUMIn käyttötarkoituksen eli eurooppalaisten tutkijoiden löytämien ongelmien ratkaisun – nopeasti. Huomionarvioista on, että hyöty on suuri koko Euroopalle, mutta myös Suomelle itselleen.

Lue lisää »

Ydinjätteen loppusijoituksesta, laskennallisesti

CSC ja Posiva Oy ovat tutkineet yhteistyössä ikiroudan esiintymistä tulevaisuudessa Olkiluodon alueella, jonne louhitaan tällä hetkellä maailman ensimmäistä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa.  CSC on tarjonnut Posivalle Puhti-supertietokoneen laskentakapasiteettia ja Elmer-ohjelmiston sekä antanut konsultointipalveluita Posivalle työskentelevälle yhdysvaltalaiselle CoSci LLC -yhtiölle.

Lue lisää »

Kvanttia asuntokauppaan

Kvanttitietokoneet tulevat, ryminällä. Kubitit, nuo tavanomaisten bittien turboahdetut kvanttivastineet ovat mullistamassa laskennallista tutkimusta ja mallinnusta myös, ehkä jopa erityisesti finanssialalla.

Lue lisää »