Tutkimuksen perusta
Tutkimuksen perusta
Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen perustana on tutkimusverkko, joka kattaa merkittävimmät korkeakoulupaikkakunnat ja tarjoaa toimintavarmat ja ruuhkattomat tietoliikenneyhteydet. Riittävän kapasiteetin valokuituverkkoa tarvitaan suurteholaskentaan ja suurien data-aineistojen siirtämiseen.
Verkkoa ylläpitävät jäsenorganisaatiot, joiden tarkoituksena on edistää koko Suomen korkeakoulu- ja tiedeyhteisöä palvelevan tietoliikenneverkon kehitystä ja ylläpitoa. Yhteistyön avulla toimintaan liittyvää tietoa ja taitoa voidaan jakaa jäsenorganisaatioiden välillä. Koska monet ongelmista ovat usein yhteisiä, on keskinäinen yhteistyö niiden selvittämiseksi luontevaa. Tutkimusverkko ja sen palvelut ovat omakustanteisia ja suurin osa palveluista on käytettävissä jäsenmaksun hinnalla.
Kotiorganisaation myöntämillä HAKA-tunnuksilla pääsee moniin eri verkkopalveluihin ja langattomaan eduroam-verkkoon kotimaassa ja ulkomailla.
Verkon ulkomaanyhteyksistä vastaa Pohjoismainen yhteistoiminto NORDUnet. Toimivuuden turvaamiseksi käytössä on kolme eri liityntäpistettä: Espoo, Helsinki ja Oulu. NORDUnet-verkon kautta saadaan yhteys Euroopan tutkimuksen Géant-runkoverkkoon ja muihin kansainvälisiin tutkimuksen verkkoihin.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot, avoin data ja avoimet rajapinnat ovat keskeisiä tekijöitä, joiden varaan rakennamme kestävää digitaalista ekosysteemiä.
Avoin lähdekoodi on tapa kehittää ja jakaa tietokoneohjelmistoja. Avoin lähdekoodi tarkoittaa paitsi maksuttomuutta, myös sitä, että ohjelmiston toiminta on käyttäjän tutkittavissa ja käyttäjä voi muokata ohjelmistoa omiin tarkoituksiin sopivaksi ja mahdolliset virheet voidan havaita. Tämän vuoksi avoin lähdekoodi sopii erityisen hyvin tieteellisten ohjelmistojen kehittämiseen. Usein tieteellisillä avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on kehittäjiä maailmanlaajuisessa tutkijayhteisössä.
Monet tieteessä ja tutkimuksessa käytetyt palvelut perustuvat avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat esimerkiksi digitaalisen pitkäaikaissäilytyksen taustalla ja niiden avulla on rakennettu Fairdata-palveluita. Ja tälläkin hetkellä lukemasi verkkosivusto on tehty avoimen lähdekoodin ohjelmistolla. Tunnetuin avoimen lähdekoodin ohjelmisto on Linux, joka pyörittää maailman supertietokoneiden lisäksi mm. älypuhelimia.
Vuonna 1991 eräs opiskelija tarjosi tekemäänsä Freax-nimistä avoimen käyttöjärjestelmän alkua tutkimusverkon vapaaehtoiselle ylläpitäjälle. Tämä ei kuitenkaan pitänyt nimeä kovin hyvänä, joten ylläpitäjä teki sille hakemiston /pub/OS/Linux – opiskelijan etunimen mukaan.
Kyseinen opiskelija, Linus Torvalds, mieltyi nimeen ja julkisti 17.9.1991 Linuxin version 0.0.1 saataville ftp.funet.fi:stä.
Julkistuksesta on sittemmin kasvanut eräs maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä, jota käytetään autoista avaruuteen kaikenlaisissa laitteissa – antureista ja androideista tietoliikenneverkkoihin ja superkoneisiin. Sitä jaetaan edelleen myös ftp.funet.fi:stä.
Videot
CSC – Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus
Katso video YouTubessa »Käsitteitä
Funet (Finnish University and Research Network) on Suomen korkeakoulujen, tutkimuksen ja opetuksen tietoverkko. Funetissa on noin 80 tutkimusorganisaatiota ja noin 380 000 käyttäjää.
Funet-tietoverkon kautta yliopistot, ammattikorkeakoulut ja julkiset tutkimuslaitokset saavat ruuhkattomat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet toisiinsa, kansainvälisiin tutkimusverkkoihin, kuten esimerkiksi pohjoismaiseen NORDUnetiin- ja eurooppalaiseen GÉANTiin sekä kaupalliseen Internetiin.
Suurin osa Funetin palveluista on asiakkaiden käytössä osana jäsenmaksua tai omakustannushintaan. CSC vastaa Funet-verkon toiminnasta ja kehittämisestä.
Yhden Funet-verkkosukupolven ikä on perinteisesti noin 10–15 vuotta. Nyt meneillään on uusi Funet-verkon sukupolvipäivitys, jolla pyritään vastaamaan verkkoa koskeviin tulevaisuuden tarpeisiin.
Funet 2020 -niminen projekti aloitettiin vuonna 2016, ja työ on edennyt hankinnasta rakentamiseen ja käyttöönottoihin.
FAIR-periaatteet
Force11 julkisti FAIR-periaatteet vuonna 2016. FAIR-periaatteiden tarkoitus on tehdä data löydettäväksi (Findable), saavutettavaksi (Accessible), yhteentoimivaksi (Interoperable) ja uudelleenkäytettäväksi (Re-usable). FAIR-periaatteiden noudattamisesta on EU:n neuvoston linjaus vuodelta 2016. Opetus- ja kulttuuriministeriö on sitoutunut FAIR-periaatteisiin. Fairdata-palveluita kehitetään näiden periaatteiden pohjalta.
GÉANT on yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkosto, joka yhdistää Euroopan kansalliset tutkimus- ja koulutusverkot. Verkko yhdistää yli 50 miljoonaa käyttäjää 10 000 instituutiossa eri puolilla Eurooppaa ja tukee tutkimusta esimerkiksi energia-, ympäristö-, avaruus- ja lääketieteellisillä aloilla.
NORDUnet huolehtii Pohjoismaiden tutkimusverkkojen välisestä tiedonsiirtoverkosta ja yhteyksistä kansainväliseen akateemiseen ja kaupalliseen Internet-verkkoon.
Yhteistyötä koordinoi Tanskassa toimiva NORDUnet A/S, jonka osakkaina ovat viiden Pohjoismaan tutkimusverkko-organisaatiot: DeiC (Tanska), Funet (Suomi), RHnet (Islanti), SUNET (Ruotsi) ja UNINETT (Norja).
Uusimmat blogit ja artikkelit
Monitieteistä ja kansainvälistä tutkimusta materiaalien löytämiseen puhtaan energian ja päästöttömien ajoneuvojen tarpeisiin
Professori Antti Karttunen ja Dr. Kevin Conley Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulusta hyödyntävät LUMI-supertietokonetta tutkimuksessaan, joka edistää materiaalien löytämistä puhtaan energian ja päästöttömien ajoneuvojen tarpeisiin.
Lue lisää »Suurteholaskenta herätti innostusta Euroopan sydämessä: LUMI-konsortion tapahtuma Brysselissä 5. maaliskuuta
"Meidän tulisi Euroopassa olla rohkeampia ja intohimoisempia sen suhteen, mitä voimme tehdä supertietokoneillamme, sekä laajentaa niiden ympärillä olevaa yhteisöä", sanoo EU:n digitaalisesta valmiudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestager.
Lue lisää »Antti Penttilä tutkii valon sirontaa avaruudessa
Dosentti Antti Penttilä Helsingin yliopistosta käyttää LUMIa tutkiakseen valon sirontaa avaruudessa. LUMI-supertietokoneen käyttö mahdollistaa merkittävästi aikaisempaa suurempien mallien laskemisen.
Lue lisää »Summer School brings together learners interested in high-performance computing
CSC Summer School in High-Performance Computing was organized for the 13th time in Nuuksio in summer 2023. The number of participants broke all records. The course attracted more than 30 students from all corners of Europe with different educational backgrounds and starting points.
Lue lisää »