Eurooppa tarvitsee datavallankumouksen

EU:n datatalouden on ennustettu kaksinkertaistuvan 500 miljardista eurosta biljoonaan euroon vuosien 2023 ja 2030 välillä. Data on kasvun ja kilpailukyvyn keskeinen ajuri, sillä se mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja ja tietopohjaista päätöksentekoa. Se ruokkii käänteentekevää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mukaan lukien tekoälyn kehittämistä, joka tarvitsee arvokkainta raaka-ainettaan – dataa.

Puheenjohtaja Ursula von der Leyen on selvästi ymmärtänyt tämän valtavan kasvupotentiaalin, sillä hän linjasi uuden Euroopan komission poliittisissa suuntaviivoissa:

”Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden kehittämiseksi Euroopan on käytettävä datan hyödyntämätön potentiaali […] Eurooppa tarvitsee datavallankumouksen.”

Datavallankumouksen mahdollistamiseksi se tulee nostaa keskiöön niin kilpailukykykompassissa kuin muissa uuden komission tärkeimmissä aloitteissa, kuten dataunionistrategiassa ja osaamisunionissa. Euroopan on valittava strategisesti keskeisimmät infrastruktuurit ja osaamiset sekä kehitettävä niitä mahdollistaakseen datapohjaisen arvonluonnin. Ne täytyy myös pitää eurooppalaisessa omistuksessa.

Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden kehittämiseksi Euroopan on käytettävä datan hyödyntämätön potentiaali […] Eurooppa tarvitsee datavallankumouksen.

Ursula von der Leyen, Euroopan komission puheenjohtaja

Laadukkaat infrastruktuurit nostavat datatalouden tasoa

Keskustelu EU:n politiikkatoimista datatalouden edistämiseksi jumiutuu usein kysymyksiin, kuten pitäisikö säännellä vai ei ja tappaako sääntely eurooppalaiset yritykset ja innovaatiot. Näitä kysymyksiä pyörittelemällä emme pääse kovinkaan pitkälle, sillä sääntelyssä on kyse lähinnä reagoimisesta ulkoisiin kehityskulkuihin. Tarvitaan strategista ajattelua siitä, miten Eurooppa voi kehittää omia kyvykkyyksiään kasvun ja kriisinsietokyvyn vahvistamiseen.

Euroopalla on juuri nyt ainutlaatuinen mahdollisuus kehittää arvoperustaisella lähestymistavalla tasaista pelikenttää eurooppalaisille yrityksille, tutkimustoimijoille ja hallinnoille. Nykyajan käänteentekevimmät innovaatiot syntyvät siitä, kun yhdistellään suuria datamääriä eri lähteistä. Datasta on tullut omaisuutta, jota voidaan käyttää lukuisiin tarkoituksiin, joten sen omistajuudella ja hallinnalla on väliä.

Nykyajan käänteentekevimmät innovaatiot syntyvät siitä, kun yhdistellään suuria datamääriä eri lähteistä.

EU on jo ottanut merkittäviä askeleita tätä silmällä pitäen. Se on investoinut suurteholaskennan, tekoälyn ja datan kyvykkyyksiin esimerkiksi EuroHPC-aloitteen ja yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien kautta. Suuret datamäärät ovatkin hyödyttömiä ilman niiden hallitsemiseen ja analysointiin tarvittavia työkaluja. Euroopan on jatkettava investointejaan huippuluokan infrastruktuureihin ja yhdistettävä voimansa saavuttaakseen synergioita ja mittakaavaetuja.

Tällaisten investointien vaikuttavuus on merkittävä – jokainen suurteholaskentaan investoitu euro tuottaa 25-37 euron suoran taloudellisen hyödyn yhteiskunnalle (CSC:n suurteholaskennan palveluiden SROI-analyysi). Näitä infrastuktuureja ei tule pitää puhtaasti teknologisina vaan myös välineinä kehittää yhteiskuntiemme osaamista. Tämä on yksi investointien epäsuorista vaikutuksista, joita on vaikea mitata, mutta joiden merkitys Euroopalle on sitäkin suurempi.

Datainfrastruktuurin keskeinen puuttuva palanen

Mitä muuta infrastruktuurin suhteen pitää tehdä? On kysyttävä, onko meillä pääsy kaikkeen internetissä saatavilla olevaan dataan, jotta voimme luoda arvoa sen avulla. Tällä hetkellä tätä dataa hyödyntävät vain ei-eurooppalaiset teknologiajätit, mikä tekee käyttämistämme hakukoneista vääristyneitä, läpinäkymättömiä ja muihin kuin eurooppalaisiin kielimalleihin perustuvia. Toisin sanoen emme tiedä, mitä arvoja ne kuvastavat.

On korkea aika luoda Euroopalle oma verkkohakemisto, joka mahdollistaa datan hyödyntämisen myös eurooppalaisille yrityksille, tutkijoille, hallinnoille ja kansalaisille. EU-rahoituksella pyörivä Open Web Search -hanke on varsin ainutlaatuinen. Se kehittää eurooppalaisiin kieliin pohjautuvaa verkkohakemistoa ja on hieno esimerkki siitä, miten eurooppalaisella arvopohjaisella lähestymistavalla voidaan rakentaa turvallisempaa ja kestävämpää maailmaa. Tälle on nyt tärkeää taata kestävä rahoitus osana eurooppalaisen datainfrastruktuuriekosysteemiä.

Ei unohdeta ihmisiä!

Vaikka dataa olisi tarjolla kuinka paljon, siitä ei ole mitään hyötyä ilman osaavia kehittäjiä ja käyttäjiä. Vaikuttavuus ja arvo eivät synny teknologiasta vaan ihmisistä! Siksi kilpailukykykompassin, dataunionistrategian ja osaamisunionin on toimittava yhdessä sen varmistamiseksi, että tutkijoilla, yrityksillä, hallinnoilla ja kansalaisilla on dataintensiiviseen TKI- ja liiketoimintaan vaadittava osaaminen.

Vaikka dataa olisi tarjolla kuinka paljon, siitä ei ole mitään hyötyä ilman osaavia kehittäjiä ja käyttäjiä.

Tämän osaamisen tulee olla myös osa koulutusjärjestelmiämme, opettajankoulutus mukaan luettuna. Uusi ymmärrys ei synny yhdessä yössä. Monilla aloilla vaaditaan paradigman muutosta, sillä data muuttaa tutkimusmetodeita, liiketoimintamalleja ja hallintorakenteita perinpohjaisesti. Tämän ymmärtäminen ei ole yksinkertaista, joten tarvitsemme tavoitteellisia strategioita, ja myös Euroopan komission on tehtävä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä.

Kirjoittajat:

Irina Kupiainen, johtaja, yhteiskuntasuhteet, CSC
Satu Tuomikorpi, EU-politiikan erityisasiantuntija, CSC

Datasta eurooppalaista arvoa

Eurooppalaiset yritykset, tutkijat ja hallinto voivat moninkertaistaa datasta luomansa arvon.

Data on pidettävä eurooppalaisessa omistuksessa.

Tarvitaan investointeja infrastruktuureihin, osaamiseen ja horisontaaliseen yhteistyöhön.

Nämä toimet lisäävät kilpailukykyä vähentäen samalla riippuvuuksia ja vahvistaen Euroopan autonomiaa sekä turvallisuutta.