Älä sahaa omaa oksaasi, hyödynnä OKSA-sanastoa!

Jaettu ymmärrys käsitteistä on osa digitaalisia ratkaisuja

Opetuksessa ja koulutuksessa käytetään omaa erikoiskieltä, joka avautuu parhaiten asioiden parissa työskenteleville. Käyttämämme erikoiskieli, oli se sitten minkä alan tahansa, vaikuttaa toimintaympäristöömme silloin, kun jaamme tietoa toisten toimijoiden kanssa ja kehitämme digitaalisia palveluita.

Aina silloin tällöin koulutuksen ja opetuksen asiantuntijat puhuvat joko samalla termillä eri asioista tai sitten eri termillä samasta käsitteestä. Käytämme esimerkiksi korkeakoulumaailman niinkin arkipäiväistä termiä kuin kurssi, mutta joku ajattelee sen tarkoittavan opintojakson toteutusta ja toinen opintojakson suoritustapaa. 

Oli kyse sitten kummasta tahansa, niin edellä mainituissa tilanteissa syntyy helposti väärinymmärryksiä ja ongelmia. Ne saattavat pahimmassa tapauksessa paljastua vasta siinä vaiheessa, kun olemme kehittäneet esimerkiksi jonkin teknisen ratkaisun tietojen siirtoon eri tietojärjestelmien välillä. Siksi on tärkeää, että pyrimme käyttämään yhtenäisiä käsitteitä. Lisäksi pitää keskustella ja sopia siitä, miten ymmärrämme käyttämämme käsitteet ja niiden väliset suhteet.

Mitä OKSA-sanastotyöllä tavoitellaan?

OKSA-sanastojaoksen työ tähtää tietojärjestelmien semanttisen yhteentoimivuuden tukemiseen. TEPA-termipankin mukaan semanttisella yhteentoimivuudella tarkoitetaan sitä, että tietojärjestelmät pystyvät yhdistelemään eri lähteistä vastaanottamaansa tietoa ja käsittelemään sitä siten, että tietojen merkitys säilyy. 

Sanastotyön tavoitteena on myös luoda perustaa tietoarkkitehtuurille. Lisäksi sanasto luo yhteyksiä lainsäädännön ja tietotuotannon välille. Se myös helpottaa ihmisten välistä viestintää tarjoamalla yhteisesti sovittuja käsitteiden määritelmiä ja termisuosituksia. OKSA-jaoksen työhön osallistuu asiantuntijoita muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, Tilastokeskuksesta, Sanastokeskuksesta, korkeakouluista ja CSC:ltä.

Millaisia ongelmia voi syntyä ilman jaettua ymmärrystä käsitteistä?

Esimerkiksi termien opintojakso ja kurssi, semanttinen yhteentoimivuus ei toteudu, ellei asiaan paneuduta. OKSA-sanaston kolmannessa laitoksessa todetaan, että korkeakouluissa termillä kurssi voidaan viitata joko käsitteeseen opintojakso tai käsitteeseen opintojakson toteutus (alla olevaa esimerkkiä on hiukan muokattu):

opintojakso;
~ kurssi (1) <korkeakoulut>
määritelmä: tiettyä opiskeltavaa kokonaisuutta, osaamisen alaa, aihetta tai sisältöä käsittelevä, erikseen suoritettavissa oleva opintojen osa, jolle on määritelty laajuus ja tavoitteet

opintojakson toteutus;
kurssi (2)
määritelmä: koulutustoimijan organisoima, tiettyyn aikaan ja paikkaan sijoittuva opintojakso

Tämän lisäksi termin kurssi käytöstä todetaan OKSAssa seuraavaa:
”Joissakin yliopistoissa termillä kurssi viitataan vain niihin opintojakson suoritustapoihin, joissa opiskelija osallistuu lähiopetukseen (kuten luennoille tai harjoituksiin). Muita opintojakson suoritustapoja voivat tällöin olla esimerkiksi itsenäinen opiskelu, esseen kirjoittaminen ja kirjatenttiin osallistuminen.”

CSC tuottaa korkeakouluissa käytössä olevien opintotietojärjestelmien väliseen tietojen siirtämiseen tarkoitetun palveluväylän, ristiinopiskelupalvelun. Ilman mitään syvällisempää keskustelua edellä mainituista käsitteistä saatettaisiin palveluväylään saada ainakin kolmenlaisia erilaisia tietoja, kuten yllä on kuvattu. Yksi korkeakoulu voi lähettää tiedot opintojaksoista, toinen opintojakson toteutuksesta ja kolmas pelkästään suoritustavoista. 

Vaikka palveluväylä pystyisi ottamaan erilaiset tiedot teknisesti vastaan, ne eivät olisi keskenään yhteismitallisia. Ainakin tietojen hyödyntäjille ne aiheuttaisivat epäselvyyksiä ja hämmennystä. Myös esimerkiksi Digivisio2030-hankeen tuottamissa palveluissa semanttinen yhteentoimivuus on yksi keskeisimmistä asioista palvelujen onnistumisen näkökulmasta.

Hyödynnä OKSA-sanastoa!

Edellä mainitun kaltaisia tilanteita varten tarvitaan sanastotyötä, jota koulutuksen ja opetuksen osalta tehdään OKSA-jaoksessa. Jaoksen työn tulokset ovat vapaasti kaikkien koulutuksen ja opetuksen alalla työskentelevien käytössä ja niitä myös odotetaan kaikkien toimijoiden käyttävän. Viimeistään nyt kannattaa siis lopettaa oman oksan sahaaminen ja alkaa hyödyntää OKSA-sanastoa!

Kirjoittaja on OKSA-jaoksen sihteeri ja asiantuntija Riina Keto-Tokoi CSC:n Koulutuksen ja opetuksen tuen palveluista.