Eurooppalaisten suurteholaskennan ja datan hyödyntämisen kyvykkyyksien vahvistaminen tulee olla keskeinen painopiste EU:n seuraavalla vaalikaudella – CSC otti kantaa Suomen avaintavoitteisiin EU-vaalikaudelle 2024-2029
Avaintavoitteissa on tunnistettu ansiokkaasti datan, digitalisaation, murrosteknologioiden ja TKI-toiminnan merkitys EU:n strategiselle kilpailukyvylle sekä digitaalisten ratkaisujen ja puhtaan siirtymän välinen yhteys. Kannatamme myös sääntelyn parantamiseen ja vähentämiseen liittyvää tavoitetta ja katsomme, että EU:n tulee seuraavalla viisivuotiskaudella keskittyä sääntelyn sijasta konkreettisiin ratkaisuihin digitaalisten kyvykkyyksien ja osaamisen vahvistamiseksi. Tämä tarkoittaa paitsi yhteisiä investointeja, myös luottamuksen rakentamista ja rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistetaan valtioiden, sektoreiden, organisaatioiden ja ihmisten välistä yhteistyötä.
Eurooppalaisten suurteholaskennan ja datan hyödyntämisen kyvykkyyksien vahvistamisen tulee olla keskeinen painopiste EU:n seuraavalla vaalikaudella. Tavoitteena tulee olla luoda ekosysteemejä, joissa datan, suurteho- ja kvanttilaskennan ja tekoälyn infrastruktuureja sekä niihin liittyvää osaamista kehitetään yhtenä kokonaisuutena panostaen tasapainoisesti ekosysteemin eri osiin. Osaaminen on keskeinen onnistumisen edellytys, ja sitä tulee kehittää paitsi koulutusjärjestelmän puitteissa kaikilla aloilla ja tasoilla, myös työelämän puolella.
On hienoa, että Suomi on päättänyt olla mukana kilpailussa seuraavan sukupolven yhteiseurooppalaisten supertietokoneiden isännöinnistä. Suomen menestymistä tässä kilpailussa tulee nyt aktiivisesti edistää myös EU-tasolla. Suomen tulee lisätä panostuksiaan myös muun EU-rahoituksen kotiuttamiseen. EU:n vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen valmistelussa on huolehdittava siitä, että Horisontti Eurooppa -ohjelmaa seuraavan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan puiteohjelman rahoitus nousee riittävän kunnianhimoiselle tasolle, ja että rahoitusta ohjautuu tasapainoisesti digitaalisen ekosysteemin eri osien, mukaan lukien osaamisen, kehittämiseen.
EU:n tulee laatia Suomen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa vastaava strategia, jotta digitalisaation ilmastovaikutukset tulisivat huomioiduiksi kaikessa relevantissa EU-lainsäädännössä ja -rahoitusohjelmissa. Kaikkea olemassa olevaa ja tulevaa sääntelyä tulee tarkastella kriittisesti tavoitteena varmistaa, että se muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka pyrkii ennemmin mahdollistamaan kuin rajoittamaan digitalisaatiota, teknologista kehitystä ja datan hyödyntämistä. Erityisen tärkeää on purkaa datan hyödyntämistä vaikeuttavia lainsäädännöllisiä esteitä esimerkiksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tulkintaa yhtenäistämällä.