CSC:n ehdotukset Suomen digitaalisen kompassin toimeenpanon tueksi, osa 1: Toimia datatalouden ja TKI-ekosysteemin kehittämiseksi
Odotukset ovat valtavat sen suhteen, mitä kaikkea hyvää digitaalinen siirtymä meille tuo. Digitalisaatiota onkin tarmokkaasti edistetty jo ainakin 20 vuotta hieman eri otsikoilla: joku ehkä muistaa Tiedon valtatien tai Tietoyhteiskunnan. ICT-alan osaajapula on tiedostettu, ja on alettu puhua datataloudesta, alustataloudesta sekä tietojärjestelmistä. Tiedämme myös, että Suomi tarvitsee kipeästi tuottavuuden kasvua, työllisyyttä ja uutta osaamista. Onko kuitenkaan täysin ymmärretty digitalisaation vaikuttavuutta tähän kokonaisuuteen, tai sitä, mitä se koko yhteiskunnalta edellyttää?
Suomen hallitus on ottanut tavoitteekseen edistää digitalisaatiota ja datataloutta kansallisen digitaalisen kompassin kautta. Tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, mutta vielä ei täysin välity tarve muuttaa kokonaisvaltaisesti myös ajatteluamme, toimintatapojamme sekä yhteiskunnan syvärakenteita digitalisoitumisen rinnalla. Ei nimittäin riitä, että sähköistämme olemassa olevat prosessit, rakenteet ja instituutiot, vaan kyse on paljon suuremmasta murroksesta. Kuten selonteossakin mainitaan, digitalisaatio mahdollistaa palveluiden asiakaslähtöisyyden, paremman laadun ja tuottavuuden kasvun sekä haastaa organisaatiot toiminnalliseen muutokseen.
Suomi tarvitsee digitaalisuuteen ja dataan liittyvää osaamisen kehittämistä kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla. Riittävä osaaminen tuleekin huomioida strategisena komponenttina kaiken digitaalisen toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa alusta saakka, ei rautana, joka ostetaan kaupan hyllyltä tai ulkoistetaan IT-osaajille projektin lopuksi. Muuten menetämme suuren osan siitä potentiaalista, jonka data voi yhteiskunnalle tuottaa.
Mitä sitten konkreettisesti tarvitaan? Tässä blogitekstissä esittelen muutamia CSC:n ehdotuksia liittyen datatalouden ja TKI-ekosysteemin kehittämiseen. Myöhemmin julkaistavassa jatko-osassa tarkastelen digikompassin roolia TKI-toiminnan tukemisessa.
Datatalouden vahvistaminen edellyttää aitoa yhteistyötä ja mahdollistavaa lainsäädäntöä
Datan käsittelyn, analysoinnin ja yhdistelyn avulla on mahdollista tuottaa aivan uutta tietoa, joka muodostaa pohjan tiedolla johtamiselle, innovaatioille ja uudelle liiketoiminnalle. Mutta kyse ei ole pelkästä teknologiasta sinänsä, vaan mitä suurimmassa määrin toimintakulttuurista, ihmisten ja organisaatioiden välisestä yhteistyöstä, lainsäädännöstä sekä eri sektoreiden ja toimialojen spesifistä tarpeista, joista tulee keskustella yhdessä ja samassa kontekstissa teknologian kanssa.
Yhteentoimivuus on tunnistettu Suomen digikompassissa. Pelkkä tekninen yhteentoimivuus ei riitä, vaan tarvitaan myös semanttista yhteentoimivuutta, eli sitä, että data on ymmärrettävässä ja uudelleenkäytettävässä muodossa sen käyttöpaikasta ja käyttäjästä riippumatta. Tämä edellyttää käytännössä yhteisesti sovittuja datapolitiikkoja, metadatamalleja ja tunnisteita. Lisäksi tarvitaan organisatorista yhteentoimivuutta, eli sitä, että ihmiset ja organisaatiot todella tekevät keskenään yhteistyötä ja että heillä on yhteinen näkemys ja tavoitteet datan liikkuvuuden osalta.
Aivan keskeinen edellytys on kuitenkin lainsäädännöllinen yhteentoimivuus. Lainsäädännön tulee tukea datan liikkuvuutta johdonmukaisesti ja yhdenmukaisesti kaikilla sektoreilla. Lainsäädäntökehikkomme on tulevalla hallituskaudella käytävä läpi sillä silmällä, onko datan liikkuvuudelle olemassa lainsäädännöllisiä esteitä. Tiukka sääntely ei ole paras keino hallita digitalisaation kaltaista ilmiötä, vaan tarvitaan pikemminkin ymmärryksen kasvattamista, sekä ihmisten ja organisaatioiden välistä yhteistyötä.
Suomen vahvuus on TKI-ekosysteemin kehittämisessä
Suomella on poikkeuksellinen mahdollisuus ottaa entistäkin merkittävämpi rooli koko tutkimuksen laskentaekosysteemin ja tähän liittyvien palveluiden tuottajana. Meillä on käytössämme Euroopan tehokkain supertietokone ja lisäksi kasvavaa osaamista ja teknologiaa muilla alueilla, kuten kvanttiteknologiassa. Esimerkkeinä tästä kvanttitietokoneita valmistava IQM, kylmälaitteistoja tekevä Bluefors, teknologiaa kehittävät tutkimuslaitokset VTT:n johdolla sekä osaajia kouluttavat korkeakoulut, kuten Aalto ja Helsingin yliopisto. Superlaskimet ja kvanttitietokoneet täydentävät toisiaan, ja kun vielä lisätään kyky hyödyntää dataa ja ohjelmistoja sekä kouluttaa osaajia, olemme vahvalla pohjalla. Tämän varaan voivat menestystään rakentaa niin tutkimusryhmät kuin yrityksetkin.
Yhteys superkoneen ja kvanttitietokoneen välillä on jo luotu. Viime vuonna Kajaanissa sijaitsevasta LUMI-superkoneesta lähetettiin laskentatyö Otaniemeen VTT:n Helmi-kvanttikoneeseen ja tätä yhteyttä on kehitetty edelleen. Vaikka todelliset kvanttikoneen tuottamat laskentatulokset ovatkin vasta tulevaisuudessa, toimintaympäristön – esimerkiksi ohjelmistojen – kehittäminen on menossa vauhdilla eteenpäin. Menestyksen varmistamiseksi meidän tulee hyödyntää koko ekosysteemiä, mihin meillä Suomessa on nyt poikkeuksellisen hyvä mahdollisuus. Digitaalisen kompassin on tärkeä huomioida tämä riittävän voimakkaasti.
Kimmo Koski
toimitusjohtaja