Osaamisen kehittämisen digitaaliset ratkaisut Euroopan tulevaisuuden menestystekijöinä
Euroopan strategisesta autonomiasta on käyty viime vuosina paljon keskustelua, jossa ovat painottuneet vahvasti teollisen johtajuuden ja teknologisen suvereniteetin näkökulmat. Todellisuudessa strategisen autonomian keskiössä ovat kuitenkin taidot ja osaaminen. Jopa kaikkein kehittyneimmät teknologiat ovat hyödyttömiä ilman käyttäjien kykyä hyödyntää niiden innovaatiopotentiaalia. Strategisen autonomian rakentamisessa onkin ensiarvoisen tärkeää kiinnittää huomiota osaamisten kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
Digitalisaatio jatkuvan oppimisen tukena
Digitalisaation ja globalisaation myötä arkemme on jatkuvassa muutoksessa, jota leimaavat osaamisvaatimusten kasvu sekä uuden oppimisen syklin nopeutuminen. Tämä on ymmärretty Suomessa erittäin hyvin, kuten parlamentaariseen jatkuvan oppimisen uudistukseen (2019-2023) liittyvät lukuisat aloitteet ja projektit osoittavat. Vastikään antamassaan lausunnossa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategialuonnokseen CSC korosti, että onnistuneet koulutuksen digitaaliset ekosysteemit vaativat paljon muutakin kuin teknologiaa. Tarvitaan vahvaa strategista ja pedagogista lähestymistapaa sekä innovatiivisia digitaalisia oppimateriaaleja ja oppimisympäristöjä. Lisäksi täytyy varmistaa semanttinen, organisaatioiden välinen ja lainsäädännöllinen yhteentoimivuus, jotta oppijoita koskevan tiedon siirtyminen läpi eri koulutusasteiden tukee jatkuvan oppimisen polkuja. ’
Jatkuvan oppimisen toteutuminen vaatii vahvaa sitoutumista koulutusjärjestelmältä, jotta yksilöillä on riittävä tuki ja välineet päivittää taitojaan ja osaamistaan koko elämänsä ajan ja näin mukautua työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muuttuviin vaatimuksiin. Luodakseen pohjaa jatkuvalle oppimiselle kaikkien koulutusalojen tulee kiinnittää enemmän ja enemmän huomiota oppimaan oppimisen taitojen edistämiseen ja vahvistettava ajatusta oppimisesta elämäntapana. Lisäksi koulutusjärjestelmien on oltava joustavia, jotta voidaan luoda yksilöllisiä oppimispolkuja, jotka antavat kaikille oppijoille mahdollisuuden päivittää taitojaan ja osaamistaan milloin ja missä tahansa, joko kokonaisilla tutkinnoilla tai lyhyemmillä kursseilla riippuen kunkin oppijan omasta elämäntilanteesta ja osaamistarpeesta. Organisaatiot ovat kokonaisvaltaisen digitaalisen muutoksen äärellä, mikä edellyttää niiltä kykyä muuttaa strategioitaan, kulttuuriaan ja työskentelytapojaan sekä hallita muutosta, jotta ne voivat vastata digitalisaation ja jatkuvan oppimisen tarpeisiin.
Digitalisoiduilla palveluekosysteemeillä voi olla merkittävä rooli jatkuvan oppimisen edistämisessä. Esimerkiksi Digivisio 2030 -hankkeessa kehitetään digitaalista palvelua työnimellä ’’jatkuvan ja joustavan oppimisen tarjotin’’. Tämä palvelu tulee yhdistämään suomalaisten korkeakoulujen oppimistarjonnan, jotta oppijat voivat löytää tarjontaa, joka vastaa heidän yksilöllisiä tarpeitaan ja auttaa heitä ylläpitämään osaamistaan. Samanaikaisesti jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus (JOD) -hanke pyrkii mahdollistamaan sujuvamman siirtymän koulutuksesta työelämään ja tuottaa palveluita yksilöllisen koulutuksen ja uravalintojen tueksi. Sekä Digivisio että JOD hyödyntävät dataa ja tekoälyä tarjotakseen yksilöllistä tarjontaa jokaiselle oppijalle ja auttaakseen heitä rakentamaan oppimispolkuja, jotka vastaavat heidän yksilöllisiä tarpeitaan ja kiinnostuksenkohteitaan.
Lisääntynyt datan käyttö voi tuoda mukanaan useita hyötyjä sekä oppijan että koulutuksen tarjoajien ja koulutusjärjestelmän tasolla. Oppimisdatan analysointi mahdollistaa oppimistulosten arvioinnin ja sopivimpien oppimismetodien ja -polkujen ehdottamisen jokaiselle oppijalle ja antaa myös eväitä koulutuksen järjestäjien ja koulutusjärjestelmän toiminnan kehittämiseen. Samalla kun dataa hyödynnetään koulutuksen tarjonnan ja yksilöllisten oppimistulosten parantamisessa, tulee varmistaa, että datan hyödyntäminen on hallittua ja eettistä sekä kiinnittää huomiota yksityisyyteen ja tietosuojaan. OmaData-periaatteiden mukaisesti oppijoilla tulee olla aina oikeus määrittää, kuinka heitä koskevia tietoja käytetään.
Digitaalisen koulutuksen yhdistäminen vahvaan digipedagogiikkaan
Koulutuksen digitalisaatio tarkoittaa myös erilaisia työkaluja, alustoja sekä digitaalisen ja etäoppimisen materiaaleja. Näitä ratkaisuja tulee kehittää luovasti sekä hyvässä yhteistyössä kaikkien koulutustasojen ja -alojen kesken, jotta voidaan taata niiden yhteentoimivuus. On ensiarvoisen tärkeää, että ne on yhdistetty vahvaan digitaaliseen pedagogiikkaan ja käyttäjätukeen sekä oppijoille että opettajille.
Euroopan komissio on ilmoittanut aikovansa sisällyttää EU-tason suuntaviivat digitaaliselle pedagogiikalle tulevaan ehdotukseensa digitaalista koulutusta koskevaksi neuvoston suositukseksi. Kuten CSC:n palautteessa komission suunnitelmasta korostetaan, näiden suuntaviivojen tulee olla oppijakeskeisiä ja kiinnittää huomiota opettajien mahdollisuuksiin päivittää digipedagogista osaamistaan jatkuvasti osana ammatillista kasvuaan. Niissä tulee myös huomioida, että kaikki oppiminen ei ole tulevaisuudessakaan digitaalista, vaan lähiopetus ja kampukset tulevat edelleen olemaan tärkeässä roolissa oppimisessa ja siihen liittyvässä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Koulutuksen digitalisaatio on yksi CSC:n keskeisistä erityisosaamisaloista. Digivisio 2030- ohjelman tukemisen lisäksi tarjoamme useita digitaalisia ratkaisuja oppijoille ja opettajille sekä koulutuksen tiedonhallintaan hyödyntäen analytiikkaan ja tekoälyyn pohjautuvia työkaluja. Lisäksi fasilitoimme yhteistyötä sidosryhmien kesken eri koulutusasteilla. Jaamme mielellämme tietoamme ja kokemustamme auttaaksemme koulutussektoria hyödyntämään täysimääräisesti niitä mahdollisuuksia, joita digitalisaatio tarjoaa. Haluamme voimme edistää eurooppalaista osaamista ja taata näin Euroopan tulevaisuuden menestyksen ja hyvinvoinnin.
Kimmo Koski
Toimitusjohtaja, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus
Hanna-Mari Puuska
Kirjoittaja työskentelee johtajana CSC:llä.
hanna-mari.puuska(at)csc.fi