EU:n vuoden 2030 digitaalisten tavoitteiden kunnianhimoisuutta lisättävä – CSC suosittelee suorituskykyindikaattorien strategisempaa käyttöä
CSC toivottaa tervetulleeksi luonnoksen EU:n vuoden 2030 digitaalisten tavoitteiden suorituskykyindikaattoreita koskevaksi täytäntöönpanosäädökseksi. Olemme kuitenkin edelleen harmissamme siitä, että itse tavoitteet ovat luonteeltaan kapeita ja pistemäisiä. Toivomme, että kun tavoitteita uudelleenarvioidaan vuonna 2026 digitaalisen vuosikymmenen politiikkaohjelman 20 resitaalissa kuvatulla tavalla, niitä todella laajennetaan kattamaan myös datatalouteen, kestävyyteen, kyberturvallisuuteen sekä muihin nykyisistä tavoitteista puuttuviin olennaisiin seikkoihin liittyviä kysymyksiä. Kattavampi lähestymistapa on välttämätön, jotta pystytään tavoittamaan muutakin kuin vain teknologiset näkökohdat. On tunnistettava se syvällinen systeeminen muutos, jota digitalisaatio edistää, jotta pystytään hyödyntämään muutoksen tarjoamat taloudelliset ja yhteiskunnalliset mahdollisuudet.
Kattavampi tavoitteenasetanta edellyttää pyrkimistä eroon hallinnollisista siiloista ottaen mallia siitä, miten Suomessa on valmisteltu kansallista digikompassia hyvässä ministeriöiden välisessä yhteistyössä. On myös erittäin tärkeää suunnitella suorituskykyindikaattorit niin, että ne mittaavat oikeita asioita. Tätä voidaan alkaa tehdä jo ennen vuoden 2026 uudelleenarviointia laatimalla nykyisten tavoitteiden indikaattorit niin, että ne laajentavat tavoitteiden kattavuutta mahdollisimman paljon ja pyrkivät huomioimaan myös yhteiskunnalliset vaikutukset. Komissio ehdottaa tätä jo tavoitteen 1a osalta lisäämällä indikaattoriin sukupuolten välisen osaamiseron pienentämisen, vaikka tämä näkökulma valitettavasti puuttuukin itse tavoitteesta. Oheisessa lausunnossa suosittelemme tätä lähestymistapaa myös osalle muista indikaattoreista.
Tiivistetysti suosittelemme seuraavaa:
Tavoite 1b: Ei mitata vain ICT-asiantuntijoiden kokonaismäärää vaan osaajien määrää tietyillä digitaalisten sisämarkkinoiden ja datatalouden kannalta erityisen tärkeillä aloilla, kuten datanhallinnassa, data-analytiikassa, tekoälyn ja kvanttiteknologian kehittämisessä ja kyberturvallisuudessa; lisäksi mitataan digitaalisia taitoja myös muilla kuin ICT-alalla, esim. oikeus- talous- ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla.
Tavoite 2c: Ei mitata vain reunasolmujen määrää vaan myös niiden yhteentoimivuutta laajemman data- ja laskentainfrastruktuurien ekosysteemin kanssa; myös tavoitteessa mainitun reunasolmujen ilmastoneutraaliuden on näyttävä indikaattorissa.
Tavoite 2d: Mitataan myös kvantti-infrastruktuurin yhteentoimivuutta muun ekosysteemin kanssa sekä Euroopan edistyneimpien kvanttikoneiden kubittien määrää.
Tavoitteet 3a ja 3b: Mitataan yritysten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä + selvennetään alaviitteitä.
Tavoite 4a: Ei mitata vain digitaalisten julkisten palveluiden tarjontaa vaan myös niiden käyttöönottoa ja/tai kansalaisten kykyä käyttää niitä, sekä palveluiden välistä yhteentoimivuutta.
Tavoite 4b: Arvioidaan sitä, miten kansalaisten pääsyn omiin terveystietoihinsa tarjoavat järjestelmät tukevat terveystiedon toisiokäyttöä.
Tavoite 4c: Arvioidaan myös sitä, miten kansalliset digitaaliset henkilöllisyydet tunnustetaan muissa EU-maissa.
Lue lausunto kokonaisuudessaan (pdf) (englanniksi).