Eurooppa tarvitsee monikäyttöisiä ja energiatehokkaita supertietokoneita sekä osaamista niiden hyödyntämiseen – CSC otti kantaa EuroHPC-asetuksen muutosehdotukseen
CSC yhtyy Suomen kantaan, jossa korostetaan tarvetta varmistaa EuroHPC-supertietokoneiden monikäyttöisyys, energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys sekä supertietokoneiden tehokkaaseen hyödyntämiseen tarvittava osaaminen. Erityisen tervetulleena pidämme linjausta siitä, että uudistetun EuroHPC-asetuksen tulee mahdollistaa nykyisen, CSC:n datakeskuksessa Kajaanissa sijaitsevan LUMI-supertietokoneen korvaaminen uudella tekoälypainotteisella EuroHPC-supertietokoneella.
Jotta Eurooppa voi vahvistaa kilpailukykyään ja pysyä mukana kilpailussa globaalista teknologisesta johtajuudesta, sen on tärkeää kuroa kiinni Yhdysvaltain ja Kiinan etumatkaa erityisesti suurta kasvupotentiaalia edustavan tekoälyn alalla. Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että EuroHPC-laskentakapasiteettia halutaan jatkossa ohjata entistä enemmän tekoälytutkimuksen käyttöön, ja nyt uudistettava EuroHPC-asetus vahvistaa tätä suuntausta. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että EuroHPC-supertietokoneet voivat jatkossakin palvella myös muita yhteiskunnallisesti merkittäviä tieteen- ja teollisuudenaloja. Tekoälyvykykkyyksien kehittäminen ja laaja-alainen käyttö eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan nimenomaan täydentävät toisiaan. On myös syytä huomioida, että jo nykyiset EuroHPC-supertietokoneet soveltuvat erinomaisesti tekoälyn kehittämiseen, ml. LUMI, joka on yksi maailman tehokkaimmista tekoälyalustoista.
Edistyksellisimmätkin supertietokoneet ovat hyödyttömiä ilman laskennan raaka-aineena ja myös esimerkiksi tekoälyn koulutusmateriaalina käytettävää dataa sekä käyttäjiä, jotka osaavat hyödyntää dataa ja laskentaa taitavasti ja innovatiivisesti. Tavoitteena tuleekin olla, että EuroHPC-supertietokoneet toimivat osana ekosysteemejä, joissa yhteiskäyttöisiä data-, laskenta- ja teknologiainfrastruktuureja (mukaan lukien sekä tekoäly- että kvanttiteknologia) ja niihin liittyvää osaamista kehitetään strategisena kokonaisuutena. On ensiarvoisen tärkeää, että tämä tehdään laajassa hallinnonalat ylittävässä yhteistyössä.
Kasvava TKI-toiminta Suomessa edellyttää asiantuntijapulaan vastaamista myös panostuksilla koulutukseen ja yritysten kyvykkyyksiin. Osaajia tarvitaan sekä kehittämään että soveltamaan teknologioita. Tavoitteeksi tulisi asettaa, että Suomesta tulisi houkutteleva ja kansainvälinen ympäristö huippuosaajille. Kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi laadukkaat koulutusohjelmat sekä huippuluokan työkalut ja infrastruktuuri ovat keskeisiä tekijöitä. Suomella on juuri nyt maailman kirkkainta kärkeä olevat työkalut osaamiselle ja kasvulle: LUMI-supertietokoneen lisäksi Suomella on huippuosaamista mm. kvantti- ja puolijohdeteknologiassa, ja nyt on ensiarvoisen tärkeää varmistaa jatkuvuus.
Suurteholaskennan ja kvanttilaskennan hybridikäyttö tulee huomioida osana valmistelussa olevaa kansallista kvanttistrategiaa, sillä kvanttitietokoneita tullaan käyttämään yhdessä supertietokoneiden kanssa. Suomi on tämän kehityksen kärjessä, ja meillä on huippuluokan osaamista molemmissa teknologioissa. Kansainvälisen kilpailun kiihtyessä on olennaista jatkaa panostamista Suomen hybridilaskennan vahvuuksiin ja huippuluokan tutkimusinfrastruktuurin tulevaisuuden kilpailukykyyn, ml. seuraavan sukupolven EuroHPC-supertietokoneeseen nykyisen LUMIn käyttöiän päättyessä vuonna 2027.
Jotta TKI-panostukset voivat hyödyttää suomalaista osaamisen kehittämistä ja kilpailukykyä, tarvitaan myös lainsäädännöllisten esteiden purkamista. Siksi on erittäin tervetullutta, että hallitusohjelmassa on esimerkiksi sosiaali- ja terveystiedon toissijaista käyttöä säätelevän lain uudistaminen, jotta laskennallisia menetelmiä voitaisiin nykyistä paremmin soveltaa alan tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa. Kansallinen lainsäädäntö on myös saatettava linjaan eurooppalaista terveysdata-avaruutta koskevan asetuksen kanssa, jotta rajat ylittävää TKI-toimintaa voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla.
Suurteholaskennan taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Esimerkiksi Taloustutkimuksen tekemän selvityksen mukaan yksi CSC:n suurteholaskentapalveluihin investoitu euro tuo 25-37 euroa suoraa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle. Onkin hienoa, että Suomi on päättänyt olla mukana kilpailussa seuraavan sukupolven yhteiseurooppalaisten supertietokoneiden isännöinnistä. Suomen menestymistä tässä kilpailussa tulee nyt aktiivisesti edistää myös EU-tasolla hyödyntäen Suomen vahvuuksia sekä teknologisen ja tieteellisen osaamisen että datakeskuksen kustannus- ja energiatehokkuuden osalta.