Panostukset osaamiseen, tutkimusinfrastruktuureihin ja EU-rahoituksen parempaan hyödyntämiseen lisäävät TKI-politiikan vaikuttavuutta – CSC otti kantaa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotiseen suunnitelmaan
Luonnoksessa valtion tutkimus- ja kehittämisrahoituksen monivuotiseksi suunnitelmaksi on tunnistettu olennaiset asiat liittyen tutkimusinfrastruktuurien, kansainvälisen T&K-rahoituksen, yhteistyön ja osaamisen merkitykseen TKI-politiikassa. On tärkeää varmistaa, että TKI-politiikkaa tehdään strategisella ja horisontaalisella otteella kiinnittäen rahoituspanostusten lisäksi huomiota myös erilaisten rakenteellisten esteiden tunnistamiseen ja purkamiseen.
On erittäin tärkeää, että linjauksissa tunnistetaan tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurien rooli niin TKI-järjestelmän toimijoiden tarpeisiin vastaamisessa kuin Suomen houkuttelevuuden lisäämisessä. Erityisen hienoa on, että linjaukset tukevat hallituksen kehysriihessä tehtyä päätöstä siitä, että Suomi osallistuu kilpailuun seuraavan sukupolven yhteiseurooppalaisten EuroHPC-supertietokoneiden isännöinnistä nykyisen LUMIn tullessa käyttöikänsä päähän muutaman vuoden kuluttua. Lisäksi on huomioitava datan rooli dataintensiivisen TKI-toiminnan raaka-aineena ja huolehdittava siitä, että data- ja laskentainfrastruktuureja kehitetään johdonmukaisesti yhtenä kokonaisuutena.
Uusi EuroHPC-supertietokone mahdollistaa esimerkiksi tekoälyn ja kvanttilaskennan kehittämisen jatkamisen Suomessa, mikä vahvistaa Suomen teknologista kilpailukykyä ja osaamispohjaa, ja houkuttelee uusia osaajia Suomeen. Suurteholaskentaan panostaminen on kannattavaa myös siitä syystä, että kyse on investoinneista, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Esimerkiksi Taloustutkimuksen hiljattain toteuttaman tutkimuksen mukaan yhden euron investointi CSC:n suurteholaskennan palveluihin tuotti vuosien 2018–2023 aikana yhteiskuntaan 25–37 euron suuruisen hyödyn.
On hienoa, että sekä nyt kommentoitavana olevassa suunnitelmaluonnoksessa että tämän kevään kehysriihessä hyväksytyssä vuosien 2025-2028 julkisen talouden suunnitelmassa sitoudutaan lisäämään EU:n T&K-rahoituksen kansallista vastinrahoitusta. Kattavan ja monipuolisen TKI-toiminnan mahdollistamiseksi vastinrahoitusta tulee olla saatavilla kaikille julkisille TKI-toimijoille, ei vain korkeakouluille ja valtion tutkimuslaitoksille. Lisäksi on tärkeää tiivistää kansallista yhteistyötä EU-rahoitushauissa menestymiseksi ja miettiä keinoja tukea ja resursoida työlästä hankevalmistelua.
T&K-yhteistyön vahvistaminen on erittäin tärkeä tavoite, jonka tulee kattaa paitsi julkisten ja yksityisten tutkimustoimijoiden välinen yhteistyö, myös tieteenalojen välinen rajat ylittävä poikki- ja monitieteellinen yhteistyö sekä kansainvälinen yhteistyö esim. kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurihankkeiden muodossa. Yritysten ja tutkimuslaitosten/korkeakoulujen yhteishankkeiden rahoitusmekanismien tulee myös kannustaa investointeja yritysten omiin T&K-kyvykkyyksiin ja henkilöresursseihin.
Osaamisen kehittäminen on vaikuttavan T&K-toiminnan keskeinen edellytys. Tutkimustoiminnan muuttuessa yhä dataintensiivisemmäksi on syytä kiinnittää huomiota erityisesti data- ja laskentainfrastruktuurien kehittämiseen ja hyödyntämiseen liittyvän osaamisen sekä datanhallinnan osaamisen vahvistamiseen kaikilla aloilla. Osaamista tulee vahvistaa paitsi muodollisen koulutusjärjestelmän kautta tarjottavan koulutuksen avulla, myös mahdollistamalla tekemällä oppiminen ja vertaisoppiminen data- ja laskentainfrastruktuurien ympärille rakentuvissa ekosysteemeissä ja yhteistyöhankkeissa.
On tärkeää, että rahoituksen lisäksi myös huolehditaan, että yhteiskunnan rakenteet tukevat, mahdollistavat ja edistävät TKI-toimintaa. Kuten luonnoksessa todetaan, innovaatiomyönteisellä sääntelyllä turvataan tutkimuksen edellytykset. Onkin ensiarvoisen tärkeää tarkastella sääntelykehikkoja laajasti tästä näkökulmasta. Erityisen tärkeää on tarkastella datan liikkuvuutta, saatavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä koskevaa sääntelyä.
Tutkimusmyönteisempää sääntelyä tarvitaan esimerkiksi arkaluonteisen datan, kuten terveystiedon tutkimuskäytön helpottamiseen. Sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevää lakia sekä sen nojalla annettua määräystä tietoturvallisista käyttöympäristöistä onkin tärkeää uudistaa siten, että aineistojen ja datan uudelleenkäyttö ja yhdistely helpottuvat. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että terveystiedon TKI-käytön näkökulma huomioidaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen väliarviossa sekä hallitusohjelmassa linjatussa kansallisen tietosuojalainsäädännön uudistuksessa.