TUUTTI-hanke: CSC:n näkemyksiä viestintäverkkojen tulevaisuudesta
Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi lausuntoja TUUTTI-hankkeesta (”Turvallisuutta ja uutta talouskasvua tietoverkoista”). Hankkeen tavoitteena on kehittää strategiset linjaukset, joiden avulla Suomi voi rakentaa turvallisen, toimintavarman ja kilpailukykyisen viestintäverkkoinfrastruktuurin, joka tukee kestävää digitaalista kasvua 2030-luvulle asti. Hankkeessa arvioidaan eri sektoreiden tarpeiden kehitystä sekä viestintäpoliittisia ratkaisuja, joiden avulla Suomi voi säilyttää asemansa digitalisaation kärkimaana. Tavoitteena on varmistaa, että laadukkaat, turvalliset ja luotettavat viestintäverkot tukevat yhteiskunnan keskeisiä toimintoja ja innovaatioita myös teknologian kehittyessä ja globaalin toimintaympäristön muuttuessa.
CSC korosti lausunnossaan, että viestintäverkkojen kehitykseen vaikuttavat seuraavan vuosikymmenen aikana teknologiset, taloudelliset, geopoliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset. Datan ja alustatalouden nopea kasvu edellyttää verkkoja, jotka ovat skaalautuvia, turvallisia ja toimintavarmoja käsittelemään eksponentiaalisesti kasvavia datamääriä. Digitalisaation muuttaessa työelämää, koulutusta ja palveluita, luotettavat ja nopeat yhteydet ovat välttämättömiä kaikkialla. Samalla kansainvälinen politiikka ja kaupan dynamiikka – kuten pakotteet, strategiset kumppanuudet ja muuttuvat kauppapolitiikat – voivat joko rajoittaa tai edistää teknologista yhteistyötä ja pääsyä teknologioihin. Fyysisen ja toiminnallisen turvallisuuden varmistaminen, erityisesti kriisitilanteissa, on keskeistä, sillä Suomi toimii alueellisena tietoliikenteen solmukohtana.
Turvallisten ja taloudellisesti hyödyllisten verkkojen rakentaminen edellyttää kokonaisvaltaista ekosysteemiajattelua, jossa yhdistyvät data, laskentateho, osaaminen ja infrastruktuuri – sekä teknologian vaikutusten ja riskien ymmärtäminen yhteiskunnassa. Strategiset investoinnit, kuten CSC:n Kajaanin datakeskus ja LUMI-supertietokone, osoittavat, miten huipputeknologia, energiatehokkuus ja kansainvälinen yhteistyö voivat vahvistaa Suomen asemaa luotettavana teknologiatoimijana. Keskeisiä painopisteitä ovat datan omistajuuden turvaaminen Euroopassa, kvanttiturvallisen salauksen ennakoiva käyttöönotto, datakeskusten energiaomavaraisuuden tukeminen sekä pitkäjänteinen, poikkihallinnollinen yhteistyö kansallisella ja EU-tasolla.
Merkittävä este digitalisaatiopohjaisten toimialojen, liiketoimintamallien ja innovaatioiden kehitykselle Suomessa ja Euroopassa on rakenteellisten muutostarpeiden tunnistamisen puute. Digitalisaatio ei ole vain uusien työkalujen käyttöönottoa, vaan se vaatii systeemistä muutosta työskentelytavoissa, tutkimuksessa ja arvonluonnissa. Riski syntyy, jos sääntely keskittyy pelkästään teknologiaan eikä tue vastuullista datan hyödyntämistä ja innovointia eri sektoreilla. Ihmisten osaaminen on ratkaisevaa – ilman laajaa digiosaamista ja alakohtaista ymmärrystä teknologian mahdollisuuksista sen potentiaalia ei voida hyödyntää täysimääräisesti. Lisäksi haasteita aiheuttavat riippuvuus ei-eurooppalaisista pilvipalveluista, kyberturvallisuusuhat ja hajanaiset EU-rahoitusmekanismit. Datan suvereniteetin varmistaminen, infrastruktuurien turvaaminen ja kestävien, eettisesti perusteltujen ekosysteemien rakentaminen – kuten CSC:n LUMI-supertietokone ja tekoälytehdas – ovat keskeisiä Euroopan digitaalisen autonomian, innovaatiokyvyn ja resilienssin vahvistamiseksi nopeasti muuttuvassa globaalissa ympäristössä.
Suomella on erinomaiset edellytykset menestyä digitaalisella aikakaudella, sillä meillä on vahvaa osaamista ja huipputason työkaluja dataintensiiviseen tutkimukseen, kehitykseen ja liiketoimintaan. Johtavan aseman säilyttämiseksi kriittisissä digitaalisissa teknologioissa viestintäverkkojen on kehityttävä osana laajempaa ekosysteemiä, jota tukee poikkihallinnollinen yhteistyö, yhteiset strategiset tavoitteet ja syvällinen ymmärrys teknologian riskeistä ja geopoliittisista ulottuvuuksista. Pitkäjänteiset TKI-panostukset ja EU-rahoituksen systemaattinen hyödyntäminen ovat olennaisia. Suomi on onnistunut hyvin verkkosääntelyssä, mikä näkyy laadukkaina ja kustannustehokkaina yhteyksinä – kilpailuetuna, jota kannattaa vaalia kasvavan EU-sääntelyn keskellä. Kvanttiteknologioiden kehittyessä kvanttiturvalliseen salaukseen siirtymiseen on varauduttava ajoissa. Suomen tulee jatkossakin osallistua aktiivisesti eurooppalaiseen ja kansainväliseen tietoverkkoyhteistyöhön, mukaan lukien standardointityö ja arktisten merikaapeliyhteyksien kehittäminen. Datakeskukset on kytkettävä osaksi tätä ekosysteemiä ja tarkasteltava kokonaisvaltaisesti turvallisuuden, kestävyyden, taloudellisen vaikutuksen ja yhteiskunnallisen vastuun näkökulmista. Energian saatavuus, häiriötön tietoliikenne ja osallistuminen Euroopan digitaalisen omavaraisuuden rakentamiseen ovat avainasemassa Suomen aseman vahvistamisessa turvallisten ja luotettavien viestintäteknologioiden edelläkävijänä.