Uusi digitaalinen kaksonen auttaa suunnittelemaan merireittejä ja viheralueita
CSC on valittu johtamaan uutta digitaalista kaksosta kehittävää projektia. TerraDT:llä mallinnetaan muun muassa jäätiköiden, merijään, kasvillisuuden ja aerosolihiukkasten vaikutuksia maapallon ilmastoon. Digitaalinen kaksonen tuo konkreettisia työkaluja paikallisen tason päätöksentekoon – minne kannattaa suunnitella merenkulkuväyliä tai puistoja? Hankkeessa käytetään laajasti LUMI-supertietokonetta.
Uusi digitaalinen kaksonen TerraDT liittyy läheisesti maapallon ilmaston digitaalista kaksosta kehittävään Climate DT-projektiin. CSC vastaa myös tästä hankkeesta, joka on osa Euroopan komission Destination Earth -ohjelmaa. TerraDT kehittää ilmastokaksoseen uusia komponentteja, jotka kuvaavat entistä tarkemmin jäätiköiden, merijään, kasvillisuuden ja aerosolihiukkasten vaikutusta ilmastoon. Tämä lisää ilmastoennusteiden luotettavuutta.
TerraDT:ssä ilmastoennusteita tehdään erittäin tarkalla 10 km:n resoluutiolla. Tämä vaatii merkittävän määrän laskentaresursseja. Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa sijaitsevalla LUMI-supertietokoneella on merkittävä rooli hankkeessa. Toinen hankkeen päälaskenta-alusta on Barcelonassa sijaitseva Mare Nostrum 5. Molemmat ovat yhteiseurooppalaisesti omistettuja EuroHPC-supertietokoneita.
Tavoitteena on saada päätöksenteon tueksi tietoa esimerkiksi siitä, miten merijääolot vaikuttavat merenkulun reitteihin. Minkälaisia vaikutuksia merenpinnan muutoksilla tai äärisääoloilla on rannikkorakentamiseen tai kaupunkisuunnitteluun?
Jenni Kontkanen, kehityspäällikkö, CSC
Tietoa päätöksenteon tueksi
”Tavoitteena on saada päätöksenteon tueksi tietoa esimerkiksi siitä, miten merijääolot vaikuttavat merenkulun reitteihin. Minkälaisia vaikutuksia merenpinnan muutoksilla tai äärisääoloilla on rannikkorakentamiseen tai kaupunkisuunnitteluun? Saamme digitaalisen kaksosen avulla myös tärkeää metsien biodiversiteettiin ja hiilinieluarviointiin liittyvää tietoa”, kertoo projektia johtava CSC:n kehityspäällikkö Jenni Kontkanen.
TerraDT:hen kehitetään interaktiivinen käyttöliittymä, jonka kautta käyttäjät voivat esittää konkreettisia mitä jos -kysymyksiä. Miten esimerkiksi puiston rakentaminen tietyssä kaupungissa vaikuttaa lämpötiloihin tai hiilensidontaan? TerraDT:n korkea resoluutio ja tarkkuus tekevät siitä käytännöllisen työkalun paikalliseen päätöksentekoon: erilaisten ilmiöiden vaikutuksia voidaan tarkastella ja ennustaa paikallisesti tarkalla tasolla.
Eurooppalainen 18 toimijan yhteistyöhanke
CSC:n vetämässä hankkeessa on mukana 18 eri organisaatiota eri puolilta Eurooppaa. Suomesta mukana on CSC:n lisäksi Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja VTT.
”CSC koordinoi projektia kokonaisuutena. Osallistumme myös hankkeen tekniseen toteutukseen ja useimpien osa-alueiden kehitykseen. Varmistamme myös, että mallit saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti LUMI-laskentaympäristössä ja kehitämme käyttäjärajapintoja. CSC:n tieteellinen osuus liittyy jäätikkömallintamiseen, jossa hyödynnetään CSC:n kehittämää Elmer/Ice -jäätikkömallia. Tekoälymenetelmiä käytetään lähes kaikissa TerraDT:n komponenteissa”, kertoo Jenni Kontkanen.
TerraDT-hanke käynnistyy vuoden 2025 alussa ja hanke kestää neljä vuotta. Sen kokonaisbudjetti on noin 15 miljoonaa euroa. TerraDT on Horizon Europe -rahoitteinen tutkimusprojekti.
Yhteystiedot
Jenni Kontkanen
FT, dos. Jenni Kontkanen johtaa CSC:llä digitaalisiin kaksosiin keskittyvää ryhmää.