Suurteholaskenta herätti innostusta Euroopan sydämessä

Margrethe Vestager, EU:n digitaalisesta valmiudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja, ja LUMI-tapahtuman moderaattori Simon Pickard, Science Business -verkoston verkostojohtaja.

Suurteholaskenta herätti innostusta Euroopan sydämessä: LUMI-konsortion tapahtuma Brysselissä 5. maaliskuuta

"Meidän tulisi Euroopassa olla rohkeampia ja intohimoisempia sen suhteen, mitä voimme tehdä supertietokoneillamme, sekä laajentaa niiden ympärillä olevaa yhteisöä", sanoo EU:n digitaalisesta valmiudesta vastaava Euroopan komission varapuheenjohtaja Margrethe Vestager. Vestager puhui LUMI-konsortion järjestämässä tilaisuudessa Brysselissä 5. maaliskuuta. Suurteholaskennan ja tekoälyn ekosysteemeihin keskittyneen tapahtuman keskeisiksi teemoiksi nousivat innostus ja ihmiskeskeisyys. Tapahtuma täytti Suomen pysyvän EU-edustuston konferenssitilan innostuneilla osallistujilla ja hyvällä tunnelmalla. 

Puheenvuorossaan Margrethe Vestager kiitti LUMI-supertietokonetta paljon kaivatun innostuksen luomisesta suurteholaskennan ympärille. LUMI mahdollistaa TKI-hankkeita, jotka eivät olisi mahdollisia eurooppalaisille tutkijoille ilman LUMIn poikkeuksellista laskentatehoa, kuten digitaalisten kaksosten vaatiman teknologian kehittämisen. Vestager toi myös esiin tarpeen osallistaa laajempaa yhteisöä hyödyntämään eurooppalaisia supertietokoneita, jotta niiden potentiaali saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti.

”Innostustekijän” toi esiin myös Irina Sandu, joka johtaa Destination Earth -ohjelmaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksessa ECMWF:ssä. Sandulla on ensikäden kokemusta erityisen innostavasta LUMI-käyttötapauksesta: Destination Earth käyttää LUMIa maapallon digitaalisten kaksosten kehittämiseen, millä on käänteentekevä vaikutus ilmastotutkimukseen ja vaikuttaviin ilmastotoimiin.

Uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia teknologioita 

Tieteellisen tutkimuksen ja päätöksenteon lisäksi myös yritykset hyötyvät merkittävästi suurteholaskennasta. Yksi esimerkki tästä on Matgenix, nuori belgialainen yritys, joka käyttää LUMIa materiaalitutkimuspalveluiden kehittämiseen

"LUMIn laskentateho mahdollistaa meille erilaisten materiaalien käytön simuloinnin ilman niiden testaamista käytännössä, mikä säästää paljon aikaa uusien materiaalien kehittämisprosessissa", sanoi Matgenixin toimitusjohtaja ja perustaja David Waroquiers, joka myös puhui tapahtumassa. Suurteholaskentaa hyödyntämällä voidaan luoda uudenlaisia liiketoimintamalleja, prosesseja ja tuotekehitystä, mikä on merkittävä osa sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Suurteholaskenta on tärkeä datatalouden mahdollistaja. 

Innostusta LUMIn kaltaisia supertietokoneita kohtaan lisää niiden keskeinen rooli EU:n kilpailukyvyn kannalta olennaisten tekoälyn ja kvanttiteknologioiden kehittämisessä. Tähän pureutui entinen komission varapuheenjohtaja ja digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari, nykyinen Euroopan parlamentin jäsen Andrus Ansip. Hän korosti suurteholaskennan roolia suurten kielimallien ja generatiivisen tekoälyn kehittämisessä. 

"LUMIn kaltaisilla yhteisillä maailmanluokan supertietokonehankinnoilla EuroHPC-yhteisyritys voi nostaa Euroopan tekoälyn maailmankartalle", Ansip summasi. 

Andrus Ansip, Euroopan parlamentin jäsen ja entinen komission varapuheenjohtaja ja digitaalisista sisämarkkinoista vastaava komissaari (vas.) ja Kimmo Koski, CSC:n toimitusjohtaja. Taustalla Simon Pickard Science Business -verkostosta.

Kvanttinäkökulman toi esiin Branislav Jansík, IT4Innovations National Supercomputing Centerin suurteholaskentapalvelujen johtaja. Hän työskentelee LUMI-Q-hankkeessa, jonka tarkoituksena on hankkia yksi ensimmäisistä EuroHPC:n kvanttitietokoneista Tšekin Ostravaan ja yhdistää se LUMIin Suomessa. 

"Kvanttitietokoneet eivät ole – eivät nyt eivätkä nähtävissä olevassa tulevaisuudessa – itsenäisiä teknologioita, vaan ne vaativat yhteistyötä klassisten supertietokoneiden kanssa. LUMI on fantastinen kehitysalusta kvantti- ja hybridilaskennalle", Jansík sanoi.

Kaikki on ihmisistä kiinni 

Innostus lähtee pohjimmiltaan ihmisistä, ja tapahtuman toiseksi keskeiseksi teemaksi nousikin ihmiskeskeisyys. Ihmisiä ja osaamista tarvitaan, jotta teknologiasta voidaan luoda arvoa. Kaikilla aloilla tarvitaan osaamista sekä teknologian kehittämiseen että sen soveltamiseen. 

"Hienoinkin datan, suurteholaskennan ja tekoälyn ekosysteemi on puutteellinen ilman päteviä ja innovatiivisia ihmisiä, jotka todella herättävät ekosysteemin eloon ja saavat valjastettua sen arvonluontiin", sanoi Suomen pysyvän EU-edustajan sijainen Tuuli-Maaria Aalto

Innovative Health Initiativen toimitusjohtaja Niklas Blomberg oli samoilla linjoilla: "Suurteholaskenta- ja tekoälyinfrastruktuurien arvonluontiin tarvitaan ihmisiä. Kuka tahansa voi ostaa laitteita – avainkysymys on, miten rakennamme niiden ympärille ekosysteemin."

Tilaisuudessa nousi vahvasti esiin myös tarve varmistaa riittävä osaaminen suurteholaskennan ja tekoälyn innovatiiviseen käyttöön. Vaikka koulutus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri peräänkuulutti myös EU:lta toimia osaamisen kehittämiseksi painottaen erityisesti tarvetta lisätä naisten mukanaoloa suurteholaskennan ja tekoälyn ekosysteemeissä. 

Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiopääosaston ”Teollisuus 5.0 ja tekoäly tieteessä” -yksikön päällikkö Liviu Stirbat toi esiin toisen näkökulman ihmiskeskeisyyteen korostaen Euroopan roolia ihmiskeskeisen ja eettisen tekoälyn edistäjänä, mikä voi myös auttaa houkuttelemaan uusia osaajia Eurooppaan. Stirbat korosti myös käyttäjälähtöisyyden tärkeyttä suurteholaskentajärjestelmien kehittämisessä. TKI-toiminnan osalta tämä tarkoittaa tutkimuksen ja tutkijoiden tarpeiden huomioimista EuroHPC-supertietokoneita ja muita tutkimusinfrastruktuureja kehitettäessä.

Keskusteluissa tuli myös selväksi, että ihmisistä on todella syytä puhua monikossa. Yksin ei voi saavuttaa paljoa, vaan maailmanluokan suurteholaskenta- ja tekoälyekosysteemien kehittämiseen tarvitaan yhteistyötä. EuroHPC-yhteisyrityksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Rafał Duczmal toi esiin yhteiseurooppalaisten investointien hyödyt ekosysteemien kehittämiselle ja korosti myös yhteistyömahdollisuuksia Euroopan ulkopuolella. 

"Eurooppalaisen ekosysteemin kehittämisellä täytyy olla globaali ulottuvuus, jotta saamme käyttöömme parhaat mahdolliset teknologiat ja voimme kehittää osaamistamme yhdessä samanmielisten kumppanien kanssa eri puolilta maailmaa", Duczmal sanoi. 

Paneelikeskustelu supertietokone- ja tekoälyekosysteemien yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Vasemmalta oikealle: moderaattori Simon Pickard (Science Business), Niklas Blomberg (Innovative Health Initiative), Branislav Jansík (IT4Innovations National Supercomputing Center), Minna Palmroth (Helsingin yliopisto), Irina Sandu (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts) ja David Waroquiers (Matgenix).

Data ekosysteemin keskiössä

Tapahtumassa keskityttiin myös pohtimaan ekosysteemin käsitettä ja erityisesti tarvetta kehittää data-, suurteholaskenta- ja tekoälyinfrastruktuureja ja -osaamista yhtenä kokonaisuutena. 

"Menestyvien ekosysteemien luomiseksi meidän täytyy rakentaa siltoja suurteholaskenta-, tekoäly- ja datayhteisöjen välille ja panostaa osaamiseen", totesi Euroopan komission viestintäverkko-, sisältö- ja teknologiapääosaston ”Robotiikka ja tekoälyinnovaatiot ja -huippuosaaminen” -yksikön päällikkö Cécile Huet

Datan keskeinen rooli ekosysteemissä suurteholaskennan ja tekoälyn raaka-aineena korostui myös. 

"Ei dataa, ei juhlia. Hyvä datanhallinta ja laadukas data ovat ratkaisevan tärkeitä datavetoisessa TKI-toiminnassa ja tekoälyn kehityksessä. Ilman niitä tuloksena on 'roskaa sisään, roskaa ulos'", sanoi Research Data Alliancen pääsihteeri Hilary Hanahoe

MEP Kumpula-Natri viittasi myös datan tärkeyteen nykyisessä ja tulevassa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa rinnastaen EU:n datalainsäädännön ja yhteisten eurooppalaisten data-avaruuksien avaamat mahdollisuudet puuhun, josta putoavia omenoita vastaanottamaan tarvitaan "koreja", eli osaavia ihmisiä ja yrityksiä.

"Ravistamme omenapuuta, mutta jos meillä ei ole koreja puun alla, emme saa mitään", Kumpula-Natri totesi. 

Paneelikeskustelu seuraavista askelista supertietokone- ja tekoälyekosysteemien kehittämiseksi. Vasemmalta oikealle: Rafał Duczmal (EuroHPC JU), Hilary Hanahoe (Research Data Alliance), Cécile Huet (Euroopan komissio, DG CNECT), Liviu Stirbat (Euroopan komissio, DG RTD) ja Miapetra Kumpula-Natri (Euroopan parlamentti).

Vihreää laskentaa ja laajaa yhteistyötä

Uudenlaisen innostuksen luomisen lisäksi Margrethe Vestager kiitti LUMI-konsortiota suunnan näyttämisestä vihreälle laskennalle. Myös Helsingin yliopiston laskennallisen avaruusfysiikan professori Minna Palmroth nosti tämän esiin ja totesi kestävien tutkimusinfrastruktuurien olevan välttämättömiä tutkimustyön tulevaisuudelle. 

"Digitaalisten tutkimusinfrastruktuurien korkeaa energiankulutusta ei saa käyttää tekosyynä tutkimuksen rajoittamiselle. Negatiivisten ilmastovaikutusten vähentämiseen on löydettävä muita keinoja, jotta voimme jatkaa tutkimuksen tekemistä, päätöksentekoa tulemista ja viime kädessä myös kansalaisten elämän parantamista", Palmroth sanoi. 

Tapahtuma oli täynnä inspiroivia ja oivaltavia puheenvuoroja, jotka toivottavasti vahvistivat osallistujien innostusta suurteholaskenta- ja tekoälyekosysteemien mahdollisuuksien tutkimiseen ja niiden kehittämiseen kokonaisvaltaisella ja yhteistyötä painottavalla otteella. 

"Yhteistyöllä ja yhteisillä suurteholaskenta- ja tekoälyinvestoinneilla vahvistamme kyvykkyyksiä ja osaamista kaikkialla Euroopassa, ja kaikki voittavat", CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski tiivisti tilaisuuden lopuksi.
 

Kirjoittaja: Satu Tuomikorpi, Senior Policy Specialist, CSC

Kuvat: CSC

Lisää tästä aiheesta » Siirry sisältöihin ja uutisiin »