Älkäämme jättäkö jo tehtyjä TKI-investointeja hyödyntämättä!

LUMI synnyttää Suomeen yhden maailman johtavista datanhallinnan ja laskennan ekosysteemeistä, joka lisää merkittävästi kotimaisen tutkimuksen kilpailukykyä sekä työllisyyttä ja talouskasvua. Tämä tarjoaa Suomelle myös oivan tilaisuuden hyödyntää datatalouden mahdollisuuksia.  Toki se, mitä edellä mainitussa julkaisussa ei painotettu oli, että LUMI tarjoaa erityisesti datakeskustoimintaan liittyvän tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan ja osaamisen vahvistamista Suomessa. Tavoitteena on luoda alusta yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyölle ja tarjota sille laskentaresursseja ja asiantuntijatukea. Tässä ei kuitenkaan onnistuta yksin, vaan tarvitaan laajapohjaista yhteistyötä.

Kansallisten ja globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää uutta osaamista ja innovaatioita. Tämä kiteytyy tarpeeseen panostaa TKI-toimintaan kestävästi ja strategisesti yli hallituskausien, jotta kansallisesti pääsemme tavoitteeseemme nostaa TKI-rahoituksen osuus BKT:sta vähintään neljään prosenttiin. Tärkeimpänä huomiona on, että tarvitaan toimenpiteitä jo tehtyjen investointien – kuten LUMI-supertietokone – täysimääräiseksi hyödyntämiseksi, jotta synnytetään toimiva TKI-toimijoiden ja yritysten ekosysteemi. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet olla uusien innovatiivisten ratkaisujen eturintamassa ja samalla luoda kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Nyt kuitenkin tarvitaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan etteivät investoinnit jää hyödyntämättä! 

Alla on listattu viisi keskeistä kehittämiskohdetta, joita olemme laatineet evästykseksi myös parlamentaariselle TKI-ryhmälle.

1. Tarvitsemme kansallisen tuen ja rahoituksen sille, että Suomeen saadaan lisää LUMIn kaltaisia investointeja

Yhteiseurooppalaisina hankkeina voidaan toteuttaa koko Eurooppaa hyödyttäviä investointeja, jollaisiin Suomella yksin ei ole varaa. Suomeen sijoitetut tutkimusinfrastruktuurit tuovat merkittävää, laaja-alaista ja pitkäkestoista vaikuttavuutta koko yhteiskunnalle. Eurooppalainen suurteholaskennan yhteistyö on kriittinen menestystekijä ja valtava mahdollisuus Suomelle. Se edistää datataloutta, innovaatioita, tekoäly- ja kvanttiteknologian kehitystä ja hyödyntämistä, osaamisen kehittämistä, suomalaisen tutkimuksen houkuttelevuutta sekä lisää Suomen kiinnostavuutta investointien kohteena. Suomella on myös kiistaton etulyöntiasema datakeskusten sijoittautumispaikkana erityisesti ilmastovaikutusten ja vihreän siirtymän näkökulmasta. Tämä täytyy hyödyntää! Lisäksi panostukset TKI-infrastruktuuriin ja kyvykkyyksiin ovat välttämättömiä EU:n TKI-rahoitusohjelmien potentiaalin hyödyntämisessä kansallisesti. 

2. Rakennetaan LUMI-supertietokoneen ympärille ekosysteemi ja strateginen ohjausrakenne sen edistämiseksi

LUMI-supertietokone nostaa suomalaisten tutkimustoimijoiden ja yritysten TKI-kyvykkyydet aivan uudelle tasolle. Sen myötä mahdollisuudet kansainvälisiin tieteellisiin läpimurtoihin ja uuden datapohjaisen liiketoiminnan kehittämisen kasvavat huomattavasti. Merkittävää on se, että viidesosa LUMIn kapasiteetista on varattu yritysten käyttöön. LUMIn myötä on mahdollista synnyttää uudenlaisia, eri toimijoita ja aloja yhdistäviä liiketoiminnan ja osaamisen TKI-ekosysteemejä. Nyt tarvitaan poikkihallinnollinen tiekartta ja riittävät resurssit edistämään LUMI-ympäristön käyttöä pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla tavalla, joka huomioi kansalliset ja kansainväliset yhteistyömahdollisuudet sekä osaamis- ja koulutustarpeet.

3. Luodaan pysyvä rahoitusmekanismi kansalliselle datanhallinnan ja laskennan ympäristölle

Yhä useammilla aloilla tarvitaan riittävän tehokasta tieteellistä laskentaa ja datanhallintaa, jotta dataa voidaan analysoida ja jatkojalostaa sellaiseen muotoon, joka on tutkimuksen, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyödynnettävissä. Osana Suomen TKI-toiminnan kokonaisuutta on kansallisella tasolla jatkuvasti huolehdittava siitä, että tutkijoille on olemassa riittävät työkalut ja kilpailukykyinen infrastruktuuri. Toisin sanoen kansallinen datanhallinta- ja laskentainfrastruktuurimme tulee säännöllisesti päivittää, jotta sen avulla tehtävä tutkimus pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä, ja että Suomi pysyy houkuttelevana ympäristönä tutkijoille. Tämä palvelee laajasti koko yhteiskuntaa: niin uusimpaan tutkimukseen perustuvaa koulutusjärjestelmäämme, työllisyyden kehittämistä kuin myös alueellista tasa-arvoa, kun jokaisessa Suomen korkeakoulussa on käytössään korkeatasoiset ja laadukkaat resurssit korkeakoulun koosta riippumatta. Kansallisten datanhallinta- ja laskentainfrastruktuurien päivitykseen tarvittava rahoitus on kuitenkin jouduttu aina neuvottelemaan tapauskohtaisesti. Tämä ei ole kestävä tapa rahoittaa kansallisen TKI-toiminnan ja koko Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisiä toimintoja. Siksi ansallisen datanhallinnan ja laskennan ympäristöjen pitäminen ajan tasalla on tuotava omaksi kohdakseen valtion budjettiin, osana kansallista TKI-toiminnan strategiaa.  

4. Luodaan Suomelle suurempi vaikuttavuus kotiutetulla EU:n TKI-hankerahalla

Keskustelu käy kuumana veikkausvoittovarojen hupenemisen osalta, joka myös vääjäämättä vaikuttaa tieteeseen ja tutkimukseen noin 8,3 miljoonan osuudella. EU-rahoitus ja sen kotiuttaminen olisi yksi ratkaisu, jolla Suomen TKI-investoinnit saataisiin kasvuun, mutta veikkausvoittovaroista johtuvat leikkaukset iskevät valitettavasti myös tähän toimintaan. Suomi on jo nyt kaikilla mittareilla jäljessä verrokkimaita sekä EU-hankehakemusten määrässä että niiden menestymisessä. Tunnistettuja pullonkauloja tähän ovat mm. hankkeiden omarahoitusosuuksien puuttuminen ja hankkeiden työläs valmistelu. Tämä tarkoittaa, että hankkeita jää toteuttamatta, jolloin EU-rahoitus jää saamatta, ja hankkeiden moninaiset hyödyt suomalaiselle yhteiskunnalle, kuten työllisyys, innovaatiot, kaupallistaminen, osaamisen kehittäminen, jäävät toteutumatta. Hankevalmistelun ja omarahoituksen tukeminen kannustaisi suomalaisia TKI-toimijoita kilpailemaan EU-rahoituksesta, nostaisi hankeaktiivisuutta ja edistäisi Suomen vaikuttavuutta EU:n TKI-politiikassa. 
Ehdotammekin, että luodaan poikkihallinnollinen tiekartta ja pysyvä rahoitus EU:n TKI-rahoituksen hyödyntämiselle, sisältäen rahoitusmallin EU-hankkeiden omarahoitukselle ja valmistelulle. 

5. Uudistetaan lainsäädäntöä siten, että Suomeen rakennettua TKI-infrastruktuuria pystytään hyödyntämään täysimääräisesti

Lainsäädännöllisten esteiden purkaminen on asia, joka ei tässä kokonaisuudessa saa unohtua. Dataan perustuva yhteiskunta vaatii pelisääntöjen uudistamista, jotta datan liikkuvuudelle ja hyödyntämiselle ei muodostu esteitä. Muun muassa seuraavissa lainsäädäntöhankkeissa ja niiden keskinäisissä suhteissa on huomioitava vaikutukset TKI-toimintaan.  

• Sote-tiedon toissijaista käyttöä koskevan lain mahdollinen uudistus: suomalaisten tutkijoiden mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin tutkimushankkeisiin on turvattava.
• Biopankkilaki: tarvitaan panostusta yhteisten palveluiden jatkuvaan kehittämiseen. Ei-mahdollistava lainsäädäntö uhkaa terveysalan kasvustrategiassa kuvatun yhteisen tahtotilan toteutumista. 
• Genomilaki: mahdollisuus käyttää genomitietoa TKI-toiminnassa.
• Tekijänoikeuslaki: varmistettava kansallisen liikkumavaran täysimääräinen hyödyntäminen tiedonlouhinnan sallimiseksi myös yritysten TKI-toiminnassa, esimerkiksi tekoälysovellusten kehittämisen mahdollistamiseksi.
• Datanhallinta, etenkin Data Governance Act ja Data Act: valmistelu EU-tasolla sekä kansallinen implementointi: varottava ylisääntelyä ja hyödynnettävä alalla jo luodut yhteiset datanhallintakäytännöt.
• AI Act: sääntely on rakennettava tekoälyn käytön konteksti huomioiden ja fokuksen kohdistaminen käyttötarkoitukseen, ei nopeasti vanheneviin teknologian määritelmiin. 

Lopuksi:

Suomeen on tehty merkittäviä TKI-investointeja, ja meillä on kaikki mahdollisuudet saada niitä lisää. Nyt on aika kääriä hihat, tehdä yhteistyötä ja poistaa viimeisetkin esteet!

Kimmo Koski
Toimitusjohtaja, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus

Irina Kupiainen
Kirjoittaja työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana ja vastaa yksikön toiminnasta EU ja kansallisella tasolla.