CSC:n ehdotukset Suomen digitaalisen kompassin toimeenpanon tueksi, osa 2: Huomio TKI-toiminnan vahvistamiseen
Aiemmin julkaistussa blogitekstissäni esittelin CSC:n ehdotuksia siitä, miten lainsäädännön ja infrastruktuuriekosysteemin kehittäminen tulisi huomioida Suomen digitaalisen kompassin toimeenpanossa. Tässä jatko-osassa keskityn pohtimaan digikompassin roolia TKI-toiminnan tukemisessa. Molemmista aiheista voi lukea lisää myös eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle antamastamme lausunnosta digikompassin toimeenpanoon liittyen.
Hyödynnetään Suomeen luotuja edellytyksiä TKI-toiminnan kilpailukyvyn vahvistamiseen
Digitalisaatio on nähtävä ennen kaikkea tutkimuksen, tuotekehityksen, innovoinnin ja uuden osaamisen mahdollistajana. Suomen digitaalisen kompassin tulee heijastaa tätä. Yksi keskeisistä työkaluista osaamisen kehittämiseen on Kajaaniin sijoitettu, yhteiseurooppalainen, maailman kolmanneksi tehokkain supertietokone LUMI, joka onkin tunnistettu digikompassin avaintuloksissa. Itse asiassa LUMIn ansiosta Suomi on jo nyt sillä tasolla, joka avaintuloksessa esitetään – ”Yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokonejärjestelmä ja siihen liittyvä ekosysteemi ja kansainväliset yhteistyöverkostot ovat yksi maailman suurimpia toimijoita suurteholaskennan alueella”. Digikompassin tavoite ”Suomessa on käytössä kattavat infrastruktuurit” voisikin olla huomattavasti kunnianhimoisempi.
LUMI nostaa suomalaisten TKI-toimijoiden ja yritysten kyvykkyydet ennennäkemättömälle tasolle. Siksi on tärkeää, että sen merkitys ymmärretään laajasti koko yhteiskunnassa. Nykyisen järjestelmän elinkaari ulottuu vuosiin 2026-27 ja onkin tärkeää, että Suomi tavoittelee tälle investoinnille ajoissa jatkoa. Tätä varten tarvitaan poliittinen sitoumus tulevalla hallituskaudella. Varmuus tulevasta on tärkeää sekä tutkimusryhmille että LUMI-konsortion kansainvälisille kumppaneille, ja varmistaa Suomen aseman suurteholaskennan infrastruktuurin huippumaana myös tuleville vuosikymmenille. LUMI on keskeinen instrumentti monilla erityisen tärkeillä alueilla, kuten ilmastonmuutoksen tai luontokadon tutkimisessa. Näiden osalta onkin jo meneillään merkittäviä kansainvälisiä hankkeita, joita CSC koordinoi, esimerkkinä vaikka hankkeet maapallon ilmaston ja biodiversiteetin digitaalisista kaksosista.
Myös yritykset voivat käyttää LUMIa omien TKI-kyvykkyyksiensä kehittämiseen, sillä 20 prosenttia LUMIn kapasiteetista on varattu yrityksille. Olemme iloisia siitä, että selonteko käsittelee yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Joitakin hankkeita on jo yritysten osalta käynnissä esimerkiksi sähkömagnetiikassa, koneoppimisessa ja matemaattisessa mallinnuksessa. Tätä osuutta LUMIn käytöstä tulee kuitenkin vahvistaa entisestään, jotta jo tehdyt investoinnit saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti suomalaisen elinkeinoelämän hyväksi. LUMIn yrityskäytön tarjoamat mahdollisuudet elinkeinoelämälle onkin syytä huomioida kompassin toimeenpanossa.
Suomi voi nousta kokoaan suuremmaksi EU-rahan kotiuttamisessa
Nyt, kun meillä on käytössämme maailman tehokkaimmat TKI-työkalut, pitää varmistaa, että suomalaiset tutkijat ja yritykset voivat hyödyntää näitä myös EU-rahoituksen kotiuttamiseen. Keskeiseksi pullonkaulaksi on tunnistettu TKI-toimijoiden ja elinkeinoelämän piirissä hankkeiden vastin- ja valmistelurahoituksen puute. Digitaalisen kompassin valmistelussa sivuttiinkin tätä asiaa, mutta se ei ulottunut kompassin tavoitteisiin asti. Vastinrahoitusongelman ratkaiseminen auttaisi suomalaisiamenestymään paremmin EU-hankehauissa ja lisäisi varmasti myös hakemusten määrää. Tämä taas loisi Suomeen kotiutetun EU-rahan ohessa uutta osaamista, työllisyyttä sekä kansainvälistymisen mahdollisuuksia ja verkostoja. Korkeampi aktiivisuus EU-hankkeissa lisää Suomen painoarvoa EU:n päätöksenteossa, ja toivonkin että TKI-politiikka EU:n tasolla on myös tulevan hallituksen agendalla vahvasti mukana.
Digikompassin tavoitteet on asetettava tulevan hallituksen tehtävälistalle!
Tavoitteena on kehittää Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, missä TKI-toiminnan laadulla ja määrällä on merkittävä rooli. Digikompassi tuo mahdollisuuden vahvistaa näitä tavoitteita. Tarvitaan laajamittaista yhteistyötä ja kykyä muuttaa selonteko konkreettisiksi tavoitteiksi, jotka kytketään olemassa oleviin hankkeisiin ja osaamisalueisiin.
Tämän vuoksi Digitaalisesta kompassista tulee tehdä hallituskaudet ylittävä strateginen työkalu, jolla ohjataan digitalisaation ja datatalouden kehittämistä, sekä luodaan koko yhteiskuntaa palvelevaa osaamista ja kasvua.
Suomella on nyt kaikki edellytykset toimia digitalisaation globaalina edelläkävijänä. Käytetään tämä tilaisuus hyväksi!
Kimmo Koski
Toimitusjohtaja, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus