Kohti yhteisiä oppimisalustoja

Digiopetuksen työkalujen kriittisyys ja käyttötarpeet ovat muuttaneet työkaluille asetettuja tarpeita. Ensimmäisinä nousivat esiin etä- ja hybridiopetuksen vaatimukset luentojen järjestämiselle, tallentamiselle ja jakelulle. Tämän jälkeen korostui tarve luonteville vuorovaikutus- ja yhteistyömahdollisuuksille sekä monipuolisille arviointi- ja palautteenantotyökaluille. Jatkossa eteen tulevat uusien korkeakoulujen ulkopuolelta tulevien oppijoiden tarpeet työkalujen käytettävyydelle ja lähestyttävyydelle. Tarpeiden moninaisuus kasvaa koulutusmaailman muuttuessa entistä vahvemmin oppijakeskeisempään suuntaan.

Oppimisalustalla tarkoitetaan oppimateriaalien julkaisuun, keskustelualueisiin, tehtäviin ja arviointeihin keskittynyttä sähköistä kurssiympäristöä. Perinteisesti näistä oppimisen hallintaan keskittyvistä ympäristöistä on käytetty termiä LMS-järjestelmä (Learning Management System). Rinnalle on noussut oppijan yhtenäisen ja sujuvan käyttökokemuksen korostaminen ja termi LXP (Learning Experience Platform). Uuden sukupolven alustoja puolestaan korostaa Next Generation LMS, jossa ajatuksena on digitaalisen oppimisympäristön koostuminen eri työkaluista, jotka toimivat saumattomasti yhteen. Yksittäinen alusta ei voi kattaa kaikkia korkeakoulun tarpeita, joten työkalujen kirjo kasvaa koko ajan.

Learning Tools Interoperability (LTI) on yleisesti verkko-oppimisessa käytetty standardi, jonka tarkoitus on mahdollistaa oppimisalustojen integrointi ulkoisiin työkaluihin. Lisäosat tuovat mahdollisuuksia esimerkiksi arviointimenetelmiin, vuorovaikutteisiin oppimateriaaleihin, videonjakoalustoihin ja esitystyökaluihin. Yhteisten alustaratkaisujen myötä korkeakoulut voisivat tehdä yhteistyötä myös tarvittavien lisäosien kehittämisessä.

Suomessa oppimisalustoihin liittyvä korkeakoulujen välinen yhteistyö otti vahvoja askeleita eteenpäin 2021 päättyneessä Digicampus-hankkeessa, jossa kehitetty korkeakoulujen yhteinen oppimisympäristö jatkaa edelleen toimintaansa. Tulevaisuutta kartoitetaan laajemmin Digivisiossa, jonka työpaketti 4:ssä oppimisalustayhteistyön selvitysprojekti on tiekartalla vuosille 2023-2024. Aloite yhteisen tahtotilan löytämisestä on siis jo tehty.

Yhteispohjoismainen kilpailutus valmisteilla

CSC valmistelee oppimisalustojen hankintaa yhdessä pohjoismaisen tutkimus- ja opetusverkostojen yhteistyöelimen, NORDUnetin, kanssa. Siinä kartoitettavien ratkaisujen ja yhteisen keskustelun pohjalta syntyvää palvelua valmistellaan nimenomaan korkeakoulujen tarpeisiin. Kilpailutuksella haetaan neljää voittajaa, joista jokainen maa voi tietyillä kriteereillä valita sopivan toimittajan. Koska järjestelmien vaihtaminen on työlästä, järjestelyllä haetaan mahdollisimman pitkää, yhdeksän vuoden sopimusaikaa.

Suuren yhteisön neuvotteluasema on vahva ja yhteisellä hankinnalla haetaankin sekä mittakaavaetua että kustannussäästöä. Keskeistä ovat yhteisistä ratkaisuista syntyvät hyödyt, kuten yhteisten lisäosien kehittäminen ja kytkennät muihin tietojärjestelmiin. Korkeakoulujen kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella on noussut esille, että korkeakouluyhteisöllä on jaettuja tarpeita, jotka keskittyvät suurelta korkeakoulujen välisen yhteistyön helpottamiseen.  

Yksi oleellinen osa yhteisiä ratkaisuja ovat käyttäjien välinen yhteistyö ja yhteisöt. Suomessa hyvää esimerkkiä ovat näyttäneet esimerkiksi sähköiseen arviointiin keskittyvän EXAM-konsortion toiminta, Funet Miitti (Zoom) -palvelun pääkäyttäjien säännölliset tapaamiset ja Moodle-rinki. Ruotsissa yhteisen oppimisalustan ympärille rakentunut SALSA-verkosto puolestaan toimii aktiivisena opettajien käytäntöjen ja kokemusten jakamisen verkostona – minkä moni opettaja näkee jopa oleellisimmaksi osaksi yhteistä ratkaisua.

On joka tapauksessa selvää, että päätös oppimisalustasta ei koske vain yksittäistä alustaa, vaan päätöksellä valitaan keskeinen osa ekosysteemissä, jonka palasten tulee toimia saumattomasti yhteen. Työkalut tulevat käyttäjän luokse rajapintojen avulla. Jatkuvan oppimisen entistä voimakkaampi edistäminen tuo uusia vaatimuksia sekä liiketoimintamallille että oppimistyökalujen käyttötapauksille. Näitä ovat esimerkiksi avoimet kurssit, korkeakoulun ulkopuolisten oppijoiden käyttäjähallinta, sertifikaatit ja suoritusmerkinnät. Tarve on myös ristiinopiskelua tukevalle järjestelmälle, jolloin samasta opiskelijasta ei tarvitse maksaa lisenssejä jokaisen korkeakoulun oppimisympäristöön hänen suorittaessaan kursseja eri  korkeakouluissa. Esille on nostettu lisäksi opetusta selkeästi jäsentävän, käyttäjäystävällisen ja yhtenäisen käyttökokemuksen tarjoaminen opiskelijalle halki opiskelujen. 

Alustoissa otettu isoja kehitysaskeleita

Oppimisalustat ovat ottaneet viime vuosina kehitysaskeleita, jotka tulivat ilmi NORDUnetin kanssa alkusyksystä toteutetusta toimittajien RFI (Request For Information) -tapaamisissa. Uutta ovat sujuvat mobiilit käyttöliittymät, joiden avulla opiskelijat voidaan pitää ajan tasalla tulevista ajankohtaisista tapahtumista, viesteistä ja etenemisestä. Responsiivinen käyttöliittymä ja natiivit sovellukset alkavat olla vakiona jokaisessa järjestelmässä. Alustat tukevat opiskelijoiden etenemisen seurantaa ja monipuoliset arviointi- ja palautetyökalut sujuvoittavat yhteydenpitoa opettajan ja opiskelijan välillä. Oppimisaktiviteettien valikoima on monipuolinen ja vuorovaikutusta tukevat toiminnot hyödyntävät sosiaalisesta mediasta tuttua käytettävyyttä. Oppimisdokumenttien oheen luontevasti rakentuvat kommentit ja keskustelut sekä monipuoliset palaute- ja vertaisarviointimahdollisuudet ja ryhmätyötoiminnot parantavat kurssien vuorovaikutteisuutta.

Saavutettavuus on viime vuosina noussut tärkeään asemaan ja WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) eli saavutusohjeiden noudattaminen järjestelmissä on vakiovaatimus käyttöliittymän osalta kaikissa verkkotyökaluissa. Käyttöliittymän ohella myös sisällön pitäisi olla saavutettavaa. Kehittyneimmissä alustoissa onkin automaattinen saavutettavuuden tarkistusominaisuus, jonka avulla kurssia rakentaessa saa palautetta sen sisällön saavutettavuudesta. Saavutettavuuden parantaminen auttaa kaikkia oppijoita hahmottamaan sisältöä ja sen rakennetta paremmin.

Hankinnan valmistelussa on nyt otettu ensimmäiset konkreettiset askeleet. Vuoropuhelua aiempiin kansainvälisiin aloitteisiin liittyen on seurattu jo kauan, mutta Digivision myötä tiivistyvä kansallinen  yhteistyö antaa viimein mahdollisuuden hyödyntää korkeakoulukentän yhteistä kosketuspintaa aiheeseen. CSC:n tavoitteena onkin yhteinen korkeakoulujen tarpeisiin vastaava palvelu.

CSC järjestää keskustelutilaisuuden tulevasta NORDUnetin kanssa yhteistyössä tehtävästä oppimisalustakilpailutuksesta. Tilaisuudessa käydään läpi hankinnan toteutus, tavoitteet, aikataulut ja eteneminen.

Keskustelua ja hankinnan edistymistä voi seurata Ideapankin tiketillä, jossa tulevien kehityskulkujen lisäksi on nähtävissä hankkeen historiaa neljän vuoden ajalta.

Topi Litmanen
Kirjoittaja työskentelee CSC:llä opetusteknologiapalveluiden kehityspäällikkönä