TKI on Suomelle strateginen valinta
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ei ole muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva saareke. Oleellista on tunnistaa TKI-toiminnan strategisuus – toisin sanoen sen laaja vaikuttavuus koko suomalaiseen yhteiskuntaan, erityisesti nyt, kun meidän on kyettävä samanaikaisesti sekä löytämään ratkaisuja monimutkaisiin globaaleihin haasteisiin että huolehtimaan Suomen kasvusta, resilienssistä ja kilpailukyvystä.
Tarvitsemme uutta osaamista
Hallituksen esittämä uusi TKI-rahoituslaki on tervetullut aloite – nyt on todellakin korkea aika nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta pöydälle. Ei nimittäin ole mikään uusi asia, että kansallisten ja globaalien haasteiden ratkaiseminen edellyttää uutta osaamista ja innovaatioita.
Ilmastonmuutos ja sota Ukrainassa koskettavat arkipäiväämme monella eri tavalla. Tarve ymmärtää monimutkaisia ilmiöitä kasvaa jatkuvasti, siksi tarvitaan monitieteistä tutkimusta ja yhä suurempia määriä dataa, sekä tehokkaita työkaluja datan käsittelyyn.
Yhteiskunnassamme tarvitaan myös enenevässä määrin kansalaisten osaamispohjan, resilienssin ja kriittisen ajattelun vahvistamista: näinä aikoina disinformaation erottaminen oikeasta tiedosta on yhä tärkeämpää. Ei pidä myöskään unohtaa, että uudet innovaatiot syntyvät tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta.
Tämä kaikki kiteytyy ajatteluun siitä, että osaaminen on edelleen Suomen kivijalka, ja siitä on pidettävä huolta. Uuden osaamisen jatkuva kehittäminen vahvistaa yhteiskuntaamme kestävällä tavalla, mutta se ei ole mahdollista ilman riittävää rahoitusta TKI-toiminnalle.
Lainsäädännölliset esteet tulee purkaa
TKI ei ole vain yksi sektori, tai muusta yhteiskunnasta irrallaan oleva saareke, vaan se tulee nähdä horisontaalisena toimintona koko yhteiskunnan laajuudessa. Ei ole kestävää, jos TKI-rahoitus asetetaan kerran vaalikaudessa uudelleen arvioitavaksi yhdessä muiden valtion menojen kanssa, vaan rahoituksen on oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Onkin mukava huomata, että tähän asiaan ollaan uuden lain myötä nyt tarttumassa.
Oleellista on kuitenkin tunnistaa TKI-toiminnan strategisuus myös laajemmin kuin vain puhtaasti rahoituskysymyksenä. Poliittisten linjausten ja lainsäädännön vaikutuksia tuleekin kriittisesti arvioida TKI:n yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta, ja niitä täytyy olla tarvittaessa valmis muuttamaan.
Esimerkiksi nostan akuutin, TKI-toimintaa koskettavan lainsäädännöllisen ristiriidan. Sosiaali- ja terveysalan lainsäädännön haasteita ja kehittämistarpeita suhteessa TKI-toimintaan on tarkasteltu kattavasti OKM:n teettämässä selvityksessä, jonka mukaan keväällä 2022 voimaan tulleen toisiolain tulkinta pseudonymisoidun tiedon luonteesta on akuutein TKI-toimintaan vaikuttava epäselvyys. Erittäin rajoittava tulkinta heikentää oleellisesti suomalaisen TKI-toiminnan toimintaedellytyksiä. Merkille pantavaa on myös se, että tutkimusaineistojen käytön rajoitusten vuoksi toisiolaki hidastaa lääkäreiden valmistumista yliopistoista. Tämä ei liene hallitusohjelman, eikä myöskään terveysalan kasvu- ja innovaatiostrategian mukaista!
EU-rahoituksella Suomelle kilpailukykyä
Sitten muutama sana EU-politiikasta. Jotta Suomi olisi houkutteleva kumppani tutkijoille, yrityksille ja sijoittajille, tarvitaan kestäviä panostuksia TKI-toimintaan myös kansainvälisesti. Suomi on kuitenkin edelleenkin jäljessä verrokkimaitaan EU:n TKI-rahoituksen kotiuttamisessa. Suurempi osuus EU-rahoitusohjelmissa tarkoittaisi Suomelle kotiutettujen eurojen lisäksi myös suurempaa vaikutusmahdollisuutta EU-politiikkaan ja sen toimeenpanoon.
Osaamisesta tämä ei ole kiinni, vaan Suomen tulisi rohkeammin, systemaattisemmin ja strategisemmin lähteä hakemaan EU-rahoitusta. Tämä tarkoittaa ensinnäkin tavoitteiden asettelua: Mitä Suomi haluaa EU:lta ja miten voimme hyödyntää EU:n TKI-rahoitusta maksimaalisesti?
Toiseksi olisi ensiarvoisen tärkeää tukea hankkeista kiinnostuneita suomalaisia toimijoita. Useissa selvityksissä on todettu, että hankevalmistelun ja hankkeiden omarahoituksen tukeminen kannustaisi suomalaisia TKI-toimijoita kilpailemaan EU-rahoituksesta, nostaisi hankeaktiivisuutta ja edistäisi Suomen vaikuttavuutta EU:n TKI-politiikassa. Pitää kuitenkin muistaa, että EU-rahoituksella ei voida paikata kansallista TKI-rahoitusta – pikemminkin päinvastoin – se, että jäsenmaan kansallinen TKI-rahoitus on uskottavalla tasolla, edesauttaa myös EU-rahoituksen kotiuttamista.
LUMI-supertietokoneen hyödyntämisen aika on nyt!
Nämä teemat kytkeytyvät viime kädessä siihen, miten hyvin pystymme kansallisesti hyödyntämään Suomeen sijoitetun, maailman kolmanneksi tehokkaimman, yhteiseurooppalaisen LUMI-supertietokoneen tuomat ennennäkemättömät mahdollisuudet tehdä poikkitieteellistä ja dataintensiivistä huippututkimusta, ja miten kykenemme houkuttelemaan kansainvälisiä huippututkijoita ja tutkimusryhmiä Suomeen.
Näin edistämme myös vihreää siirtymää, sillä LUMI on yksi maailman eko- ja energiatehokkaimmista tutkimusinfrastruktuureista. LUMI on jo tehty investointi, jonka hyödyntämiseksi on varmistettava, että TKI-toiminnan rakenteelliset edellytykset parhaalla mahdollisella tolalla.
Yhteenvetona ja evästyksenä TKI-rahoituslain valmisteluun: TKI-rahoituksen suunnittelun tulee olla strategista ja pitkäjänteistä, ja se tulee nivoa tiiviisti osaksi koko yhteiskunnan kehittämistä. Näin saadaan TKI:n vaikuttavuudesta parhaat tehot irti.
Irina Kupiainen
Kirjoittaja työskentelee yhteiskuntasuhdejohtajana ja vastaa yksikön toiminnasta EU ja kansallisella tasolla. Twitter: @IrinaKupiainen