Kansallinen supertietokone: Roihu

Tieteellistä suurteholaskentaa

Supertietokone on nykyaikaisen tieteen tärkeä tutkimusväline, jonka käyttö yleistyy jatkuvasti kaikilla tieteenaloilla. Oma kansallinen kone varmistaa kaikille tutkijoille pääsyn tehokkaisiin laskentaresursseihin ja nopeuttaa tutkimusta huomattavasti. Supertietokoneet ovat myös osana korkeakoulujen opetusta.

Uusi supertietokone Roihu korvaa nykyiset kansalliset supertietokoneet Mahdin ja Puhdin. Roihu kolminkertaistaa Suomen kansalliset laskentaresurssit.

Roihun pilottitestaukset alkavat helmikuussa 2026 ja se avataan tutkijoiden yleiseen käyttöön maaliskuussa 2026. Roihun pilottihaku on avoinna 28.11.2025 saakka.

Roihu soveltuu hyvin monipuolisesti eri alojen tutkijoiden tarpeisiin:

• Enemmistö CSC:n tekoälyyn liittyviä palveluita käyttävistä tutkijoista kouluttaa pieniä tai keskisuuria malleja, joihin Roihu soveltuu hyvin.
• Kehitämme Roihuun mahdollisuutta laskea arkaluonteisella tai luottamuksellisella datalla.
• Roihun avulla tutkijat voivat esimerkiksi analysoida audio- ja videoaineistoja, mallintaa entsyymien ja proteiinien toimintaa, etsiä potentiaalisia lääkeaineyhdisteitä laajoista kirjastoista, tutkia mannerjäätiköitä ja laskea ilmastoskenaarioita.
• Uutena kasvavana piirteenä on korkeakoulujen opetuskäyttö, jossa ei tarvita suuria laskentaresursseja, mutta käyttäjämäärä on hyvin laaja. Suurteholaskennan hyödyntäminen jo opiskeluvaiheessa turvaa tulevien tutkijapolvien osaamisen kaikille tieteenaloille ja teollisuudelle.

Mikä on supertietokone?

Supertietokone on tietokone, joka on suorituskyvyltään maailman nopeimpien tietokoneiden joukossa. Yhtenä kriteerinä pidetään pääsyä maailman supertietokoneiden Top500-listalle. Supertietokoneiden laskentateho ilmoitetaan yksiköllä flops, liukulukuoperaatiota eli laskutoimitusta sekunnissa. Termi tulee englanninkielisestä vastineesta floating point operations per second. Liukuluku on tietokoneissa käytetty lukujen esitystapa.

Supertietokoneen teho ei riipu pelkästään suorittimien tehosta ja määrästä, sillä koneen sisäinen suorittimien välinen erittäin nopea kytkentäverkko ja muisti ovat myös merkittävässä asemassa. Supertietokoneissa käytetään kahdentyyppisiä suorittimia: CPU- ja GPU-prosessoreja. Näistä CPU (central processing unit) on perinteinen yleiskäyttöinen suoritin.

Uudempi ja jatkuvasti suosiotaan kasvattava GPU (graphics processing unit) kehitettiin alkujaan grafiikkasuorittimeksi. Nykyisin niitä käytetään supertietokoneissa erityisesti suurten datajoukkojen käsittelyyn ja tekoälyn käyttöön. Myös muiden tieteenalojen ohjelmistot ovat viimeaikoina kehittyneet huomattavasti, mahdollistaen GPU-prosessoreiden entistä laajemman hyödyntämisen.

Uusimpana kehityskohteena on suurteholaskennan, kvanttilaskennan ja tekoälyn yhdistäminen.

Supertietokoneen elinkaari on noin 6 vuotta.