Suomen supertietokoneet: Mahti ja Puhti
Supertietokone on nykyaikaisen tieteen tärkeä tutkimusväline. Supertietokoneella tehtävien simulointien avulla voimme tutkia nopeasti ja kustannustehokkaasti ilmiöitä, joiden tutkiminen muuten olisi kallista tai hankalaa, jopa mahdotonta.
Supertietokoneiden käyttö yleistyy kaikilla tieteenaloilla
Suomen kansalliset supertietokoneet ovat CSC:n Mahti ja Puhti sekä niiden tekoälyohjelmistoille tarkoitetut osiot Mahti-AI ja Puhti-AI. Supertietokoneiden käyttäjät – tutkijat korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa – tarvitsevat supertietokoneiden valtavaa laskentatehoa huippututkimuksen tekoon monilla data- ja laskentaintensiivisillä tieteenaloilla, esimerkiksi lääkeainetutkimuksessa ja ilmastotieteissä.
Supertietokoneiden käyttö eli suurteholaskenta yleistyy kaikilla tieteenaloilla ja pääsy tehokkaisiin laskentaresurseihin nopeuttaa tutkimusta huomattavasti. Supertietokoneet ovat myös osana korkeakoulujen opetusta.
Mahti on elokuussa 2020 käyttöönotettu CSC:n kansallisen laskentaympäristön järeä supertietokone. Mahti on suunnattu keskiraskaisiin ja raskaisiin simulointeihin, jotka vaativat suurta laskentatehoa ja erittäin nopeaa kytkentäverkkoa. Mahdin GPU-kiihdytetty osio Mahti-AI on suunnattu erityisesti suurten datamäärien käsittelyyn, tekoälytutkimukseen ja tekoälysovelluksille.
Puhti on syyskuussa 2019 käyttöönotettu yleiskäyttöinen supertietokone, joka soveltuu hyvin monenlaiseen käyttöön aina interaktiivisesta data-analyysistä keskiraskaisiin simulaatioihin. Puhtiin on asennettu laaja valikoima tieteellisiä ohjelmistoja tutkijoiden käytettäväksi. Puhdissa on myös tekoälykäyttöön suunnattu osio Puhti-AI.
Kummallekin supertietokoneelle rakennetun www-käyttöliittymän (puhti.csc.fi, mahti.csc.fi) ansiosta supertietokoneet ovat helppokäyttöisiä. Tutkijat voivat hakea supertietokoneiden resursseja käyttöönsä CSC:n asiakasportaalin my.csc.fi:n kautta.
Mikä on supertietokone
Supertietokone on tietokone, joka on suorituskyvyltään maailman nopeimpien tietokoneiden joukossa. Yhtenä kriteerinä pidetään pääsyä maailman supertietokoneiden top500-listalle. Supertietokoneiden laskentateho ilmoitetaan yksiköllä flops, liukulukuoperaatiota eli laskutoimitusta sekunnissa. Termi tulee englannin kielisestä vastineesta floating point operations per second. Liukuluku on tietokoneissa käytetty lukujen esitystapa.
Supertietokoneen teho ei riipu pelkästään suorittimien tehosta ja määrästä, sillä koneen sisäinen suorittimien välinen erittäin nopea kytkentäverkko ja muisti ovat myös merkittävässä asemassa. Supertietokoneissa käytetään kahdentyyppisiä suorittimia: CPU- ja GPU-prosessoreja. Näistä CPU (central processing unit) on perinteinen yleiskäyttöinen suoritin. Uudempi ja jatkuvasti suosiotaan kasvattava GPU (graphics processing unit) oli alkujaan grafiikkasuoritin ja se soveltuu erityisen hyvin suurten datamassojen käsittelyyn, data-analyysiin ja tekoälyn käyttöön.
Supertietokoneen elinkaari on noin 5–6 vuotta.
Mahti ja Puhti tarkemmin
CSC:n Mahti-supertietokone on Atoksen valmistama BullSequana XH2000 -järjestelmä. Mahdin CPU-osio yltää 7,5 petaflopsin tehoon eli 7,5 miljoonaan miljardiin laskutoimitukseen sekunnissa. Mahti-AI:n (GPU) teho on 2,0 Pflop/s. Mahdissa on yhteensä noin 180 000 laskentaydintä (CPU) ja Mahdin suorittimia yhdistää 200 Gbps kytkentäverkko.
Puhdin CPU-osion laskentateho on 1,8 Pflop/s ja GPU-kiihdytetyn Puhti-AI:n laskentateho on 2,7 Pflop/s. Puhti on Atoksen valmistama X400 järjestelmä.
Yhteystiedot
Sebastian von Alfthan
Sebastian von Alfthan vastaa CSC:n kansallisista supertietokonepalveluista, ja kehittää suurteholaskennan ekosysteemiä.
Eeva Nyrövaara
Eeva Nyrövaara vastaa tieteellisen laskennan asiakkuuksista.
Koulutukset
Ajankohtaista
Tilaa uutiskirjeemme
Uutiskirjeistämme saat ajankohtaista tietoa tarjoamistamme tutkimuksen palveluista sekä järjestämistämme koulutuksista.