COP29-keskustelu: Digitaaliset kaksoset ilmastonmuutokseen sopeutumisen apuna
Arktis on yksi alueista, joihin ilmastonmuutos vaikuttaa voimakkaimmin. Siellä tapahtuvat muutokset, kuten jään sulaminen ja merenpinnan nousu, vaikuttavat peruuttamattomasti koko maailmaan. YK:n ilmastokokouksessa Bakussa marraskuussa 2024 käsiteltiin digitaalisten kaksosten hyödyntämistä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Esimerkkinä käytettiin Arktiksen ja Itämeren jääaluetta mallintavaa digitaalista kaksosta.
YK:n ilmastokokouksessa COP29:ssä Pohjoismaiden ministerineuvoston paviljongissa järjestetty paneelikeskustelu ”Global and Regional Approaches to Cryosphere and Related Climate Challenges” nosti esiin, kuinka merijään muutokset vaikuttavat ekosysteemeihin, merivirtoihin ja rannikkoalueiden yhteisöihin. Keskustelussa digitaaliset kaksoset nähtiin tärkeinä työkaluina, joiden tuottamat ennusteet ilmastojärjestelmästä auttavat sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja lieventämään sen vaikutusta.
Digitaaliset kaksoset ovat virtuaalisia malleja, jotka mallintavat todellisia järjestelmiä. Ne antavat tutkijoille mahdollisuuden simuloida ja ennustaa tulevia skenaarioita ja auttavat päätöksentekijöitä tekemään tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä.
”Digitaalisten kaksosten, kuten EU:n Destination Earth -aloitteen kaksosten, avulla voimme tutkia maapallon ilmastojärjestelmän kehityksen mitä jos -skenaarioita. Destination Earthin digitaaliset kaksoset ovat yhdistelmä ennennäkemätöntä laskentakapasiteettia ja vuorovaikutteisuutta, mikä tekee niistä erityisiä. Yhdistelmä mahdollistaa käyttäjän tarpeisiin räätälöidyt simulaatiot – tällainen räätälöinti ei ole mahdollista nykyisissä ennustejärjestelmissä. Samalla kaksoset tuottavat hyvin tarkkaa tietoa maapallon ilmastojärjestelmästä”, sanoi Irina Sandu, Destination Earthin johtaja Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksesta (ECMWF).
Erityisasiantuntija Avijâja Rosing-Olsen Grönlannin maatalous-, omavaraisuus-, energia- ja ympäristöministeriöstä korosti jääkehän muutoksista eniten kärsivien ihmisten kuulemista ja ymmärtämistä.
”Hallituksemme on päättänyt, että määritettäessä Grönlannin kansallinen panos Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa ja varmistettava, että niiden ääni kuuluu vahvana tässä prosessissa”, hän sanoi.
Digitaalinen kaksonen Arktisen alueen ja Itämeren merijäästä
Paneelikeskustelun järjesti pohjoisen jääkehän digitaalinen kaksonen -hanke (Nordic Cryosphere Digital Twin, NOCOS DT), jota CSC johtaa. Arktisen alueen, Pohjoismaiden ja Itämeren merijäähän keskittyvä NOCOS DT tutkii merijään ja reunavyöhykkeiden erilaisia mahdollisuuksia ja vaaroja sekä jään muutosten vaikutuksia esimerkiksi kuljetuksiin, merten aluesuunnitteluun ja muuhun toimintaan jääpeitteisillä alueilla. Malleja ja analyyseja voidaan soveltaa myös muille vastaaville maailman alueille, joilla jäätä esiintyy.
Paneelissa Tanskan ilmatieteen laitoksen (DMI) merijäätutkija Till Soya Rasmussen kertoi esimerkkejä NOCOS DT:n mallien hyödyistä tähän mennessä.
“NOCOS DT:n tavoitteena on tukea merenkulkua ja rannikkoseutujen yhteisöjä tarjoamalla riskien arvioinnin ja käyttäjälähtöisten palveluiden suunnittelun työkaluja. Yhdistämällä NOCOS DT:n ja Climate DT -ilmastokaksosen tietoja odotamme saavamme laadukkaampaa dataa, mikä tehostaa suunnittelua tulevaisuudessa”, Rasmussen sanoi.
Yhteistyöllä ja teknologialla valtavat mahdollisuudet
CSC koordinoi NOCOS DT -hanketta ja kehittää merijään mallinnusta suurteholaskennan avulla. Muut kumppanit hankkeessa ovat Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan ilmatieteen laitokset ja Tallinnan teknillinen yliopisto TalTech. Hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittama. NOCOS DT kytkeytyy Euroopan komission Destination Earth -lippulaivahankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda digitaalinen malli koko maailmasta.
CSC johtaa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia ennustavaa Destination Earthin Climate Change Adaptation Digital Twin -hanketta (Climate DT) sekä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä sovelluksia kehittävää Biodiversity Digital Twin -hanketta (BioDT). Destination Earthissa keskeisessä roolissa on Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa sijaitseva LUMI-supertietokone, jonka laskentateho ja tekoälyominaisuudet mahdollistavat kehittyneiden mallien laatimisen.
”Aika ei ole puolellamme, eikä myöskään maailman nykytila, mutta yhteistyön ja teknologian mahdollisuudet ovat valtaisat,” totesi paneelin moderaattori Tero Aalto CSC:ltä keskustelun päätteeksi.
Lisätietoa
Tero Aalto
Tero Aalto on Nordic Cryosphere -digikaksoshankkeen hankepäällikkö ja Destination Earthin Climate Change Adaptation ja Biodiversity -digikaksoshankkeiden sidosryhmätyöasiantuntija.