Kolmen miljoonan euron rahoitus EU:lta suomalaiselle fuusioenergian ja tekoälyn tutkimukselle
Eurooppalaista fuusiotutkimusta organisoiva EUROfusion-konsortio on myöntänyt merkittävän rahoituksen Suomessa tehtävälle fuusioenergian ja sitä edistävän tekoälyn tutkimukselle. Uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus (E-TASC Helsinki Advanced Computing Hub) tähtää erityisesti fuusioenergian laskennallisten edellytysten parantamiseen.
Vuosille 2021–2025 myönnetyllä kolmen miljoonan euron rahoituksella uudesta keskuksesta tulee suurin yksittäinen EUROfusion-projekti, joka Suomeen on koskaan saatu.
Helsingin yliopiston johtamassa yhteishankkeessa ovat mukana myös VTT, Aalto-yliopisto, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus ja Åbo Akademi.
– Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskuksen saaminen on erinomainen osoitus siitä, miten Helsingin seudun vahva tekoälyosaaminen voidaan yhdistää muihin tieteenaloihin ja täten edistää Suomen kansainvälistä tutkimusrahoitusta, sanoo Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani, laskennallisen materiaalifysiikan professori Kai Nordlund.
– Keskuksessa yhdistyvät Helsingin yliopiston tekoälyosaaminen, CSC:n suurteholaskennan osaaminen, Aallon fuusiofysiikan osaaminen, Åbo Akademin informaatioteknologian osaaminen ja VTT:n fuusiovoimalaitososaaminen. Yhdistetyn tiedon ja osaamisen siirto myös muille tieteenaloille ja suomalaisen teollisuuden käyttöön on erityisen tärkeä tavoite, kertoo EUROfusionin alaisen Suomen fuusiotutkimuksen, FinnFusion-konsortion vetäjä ja VTT:n johtava tutkija Tuomas Tala.
– Fuusioenergia on ihmiskunnan suuri pitkän aikavälin tutkimusponnistus. Olemme ilolla mukana nyt rahoitettavassa merkittävässä suomalaisessa hankkeessa, erityisesti huippuluokan supertietokone LUMI:n, datanhallinnan palvelujen ja asiantuntijatyön saroilla, sanoo ohjelmajohtaja Janne Ignatius CSC:ltä.
– Kajaaniin rakennettava supertietokone LUMI on paras mahdollinen resurssi suoriutumaan fuusiosimulaatioiden ja tekoälysovellusten vaatimista pitkistä ja muisti-intensiivisistä laskuista, arvioi Åbo Akademin Informaatioteknologian laitoksen suurteholaskennan professori Jan Westerholm.
Fuusiolla puhdasta energiaa
Fuusioenergian mahdollisuuksia on tutkittu jo 1950-luvulta lähtien. Toisin kuin nykyisissä, fissioon perustuvissa ydinreaktoreissa, fuusioreaktorissa energiantuotanto perustuu vedyn isotooppien yhdistämiseen. Siksi fuusio tarjoaisi energiantuotantomuodon, jonka polttoaineen saatavuus olisi geopoliittisesti neutraali. Fuusioenergia ei myöskään aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
Fuusioenergian tiellä on ollut haasteita esimerkiksi prosessissa tarvittavien äärimmäisen korkeiden lämpötilojen hallinnassa, energiantuotannon tasalaatuisuudessa ja tarvittavan suuren laitteiston hallinnassa. Euroopan unionin tavoitteena on saada fuusioenergiasta sähköä viimeistään vuonna 2050. EUROfusion-konsortio tähtää demovoimalan käyttöönottoon jo vuonna 2040.
Fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus aloittaa toimintansa heinäkuussa 2021. Keskuksen sijainniksi tulee Helsingin yliopiston Kumpulan kampus.
EUROfusion-konsortio myönsi rahoitusta kaikkiaan viidelle erikoistuneelle laskentakeskukselle, joihin myös uusi fuusiotutkimuksen tekoälytuen keskus lukeutuu. Suomen hakemus sijoittui toiseksi kaikista eurooppalaisista hakemuksista.