Suomen digitaalista muistia rakentamassa – 10 vuotta pitkäaikaissäilytystä

Kansalliset pitkäaikaissäilytyksen tai pitkäaikaissaatavuuden (PAS) palvelut ovat kuin Suomen digitaalinen varmuusvarasto: ne säilyttävät arvokasta digitaalista informaatiota luotettavasti eheinä, autenttisina ja käyttökelpoisina jopa sadoiksi vuosiksi eteenpäin. PAS-palvelut siis varmistavat, että myös tulevat sukupolvet voivat katsoa suomalaisia klassikkoelokuvia, lukea vanhoja kirjoja ja hyödyntää ainutlaatuisia tutkimusaineistoja.

PAS-palveluita on kaksi:

• Kulttuuriperintö-PAS säilyttää hyvin monipuolisia kulttuuriperinnön digitaalisia aineistoja, kuten elokuvia, mediataidetta, musiikkia, kirjoja ja verkkosivustoja.
• Fairdata PAS tallentaa valittuja tutkimusaineistoja eri aloilta, jotta ainutlaatuista kerättyä materiaalia voidaan hyödyntää myöhemmin.

Palveluja hyödyntää jo 22 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimivaa museota, kirjastoa, arkistoa, korkeakoulua ja tutkimusorganisaatiota.

”PAS-palveluiden tehtävä on yksinkertainen, mutta yhteiskunnallisesti äärimmäisen tärkeä: varmistaa, että digitaaliset tutkimusaineistot ja kulttuuriperintö säilyvät ymmärrettävinä ja käytettävissä. Ilman pitkäaikaissäilytyspalvelua osa kulttuuristamme ja tieteestämme olisi vaarassa kadota pysyvästi”, sanoo Kimmo Koivunen, CSC:n kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistojen elinkaaren hallinnasta vastaava johtaja.

Tiivistä yhteistyötä tiedon säilyttämiseksi

CSC tuottaa kansalliset PAS-palvelut opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta ja toimii niiden teknisenä ja toiminnallisena kotina. Kun ministeriö ja aineistoja omaava organisaatio ovat sopineet tietyn aineiston säilytyksestä, alkaa tiivis yhteistyö CSC:n ja kyseisen organisaation välillä.

CSC:n rooli on tarjota tekninen asiantuntemus ja palveluratkaisut. Se tarkoittaa palveluja hyödyntävän organisaation tukemista ja ohjeistamista, aineiston vastaanottoa, validointia, paketointia ja siirtoa PAS-palveluun, tallennuslaitteiden ja tallennuskopioiden hallintaa sekä aineistojen eheydestä huolehtimista, kuten seurantaa ja tarvittaessa tiedostomuotojen migrointia.

Pitkäaikaissäilytys eroaa esimerkiksi varmuuskopioinnista tai datantallennuksesta siinä, että aineistoja ylläpidetään aktiivisesti. CSC esimerkiksi huolehtii, että aineistot ovat käyttökelpoisissa tiedostomuodoissa ja varustettuna riittävillä metatiedoilla sekä säilyttämisen aikaiset toimenpiteet on dokumentoitu aukottomasti autenttisuuden takaamiseksi. 

Digitaalinen säilyttäminen ei ole vain tekninen tehtävä – se on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vastuu.

Kimmo Koski, CSC

Koska säilyttämisen aikana laitteet, ohjelmistot, tiedostomuodot, järjestelmät ja myös ihmiset väistämättä vaihtuvat ja poistuvat, jatkuvuussuunnittelu ja riskienhallinta ovat olennainen osa PAS-palveluiden toimintaa. Riskeihin varaudutaan esimerkiksi säilyttämällä aineistoja monessa paikassa ja useana kopiona erilaisia tallennusratkaisuja hyödyntäen. Suuren aineistomäärän vuoksi toiminta on pitkälle automatisoitua, mikä edellyttää CSC:ltä erityisosaamista teknisessä toteutuksessa sekä nykyisten ratkaisujen puutteiden tunnistamisessa ja kehittämisessä.

PAS-palveluita hyödyntävän organisaation tärkeimpiä tehtäviä ovat aineistojen valinta ja kuvailu. Organisaatiot tuntevat keskeiset aineistonsa ja tietävät, miten ne tulee kuvailla, jotta niitä on mahdollista hyödyntää myöhemmin.

Puoli miljardia tiedostoa tallessa

PAS-palveluissa on tallessa jo puoli miljardia digitaalista kulttuuriperinnön ja tutkimuksen tiedostoa – yli 4 petatavua dataa. Määrä vastaa noin miljardia valokuvaa tai miljoonaa HD-tasoista elokuvaa ja kasvaa joka vuosi.

PAS-palvelut juhlivat tänä syksynä 10-vuotista taivaltaan. Toiminnan juuret ovat opetus- ja kulttuuriministeriön Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa (2008-2017), jossa etsittiin vastauksia kulttuuriperintöaineistojen hallinnan, hyödyntämisen ja säilyttämisen haasteisiin. Kun arkistot, museot ja kirjastot alkoivat digitoida aineistojaan ja saada haltuunsa jo alkujaan digitaalisia aineistoja, nousi esiin kriittinen kysymys: miten varmistetaan, että aineistoja voidaan käyttää tulevaisuudessa, vaikkapa sadan vuoden kuluttua?

Ministeriö, kulttuuriperintöorganisaatiot ja CSC suunnittelivat ja kehittivät sopivaa palvelua laajassa yhteistyössä. Kokeilevien pilottien jälkeen sekä organisaatiot että CSC olivat valmiita aloittamaan aineistojen säilyttämisen. Ensimmäiset aineistot hyväksyttiin Kulttuuriperintö-PAS-palveluun syksyllä 2015. Tutkimusaineistojen säilyttäminen Fairdata PAS-palvelussa alkoi vuonna 2019.

”CSC:llä oli jo valmiiksi vahva rooli kansallisten tutkimus- ja datapalvelujen tarjoajana. Oli luonnollista, että CSC:stä tuli PAS-palvelujen koti – paikka, jossa tieto säilyy luotettavasti myös tulevaisuudessa. Digitaalinen säilyttäminen ei ole vain tekninen tehtävä – se on kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vastuu”, sanoo CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski.

Katso video PAS-palveluista. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.

Digitaalisten elokuvien säilyttäminen on vaativaa

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) eräänä tehtävänä on digitoida ja säilyttää audiovisuaalisen kulttuurin tuotteita – pääasiassa elokuvia, mutta myös radio- ja televisio-ohjelmia.

Elokuvien digitaalisten aineistojen säilyttäminen on vaativaa, koska yhden elokuvan aineistot voivat hyvinkin tarvita yli 10 teratavua tilaa. Vuonna 2010, ennen elokuvien digitoinnin aloittamista, KAVI ja CSC suunnittelivat yhdessä Digivaraston digitaalisten aineistojen säilyttämiseksi, koska oli selvää, että datamäärää varten tarvittiin jonkinlainen nauha-arkisto. Digivarasto palvelee edelleen, mutta siitä ollaan vähitellen luopumassa.

KAVIn ensimmäiset aineistot siirrettiin Kulttuuriperintö-PAS-palveluun vuonna 2016. Sinne arkistoidaan elokuvien originaaliskannauksia, jotka vievät säilytyksessä eniten tilaa. Tällä hetkellä näitä on tallessa 3,4 petatavua. KAVI onkin datamäärällä mitattuna Kulttuuriperintö-PASin suurin hyödyntäjä.

”Aloittaessamme digitoinnin KAVI ei olisi mitenkään pystynyt itse hankkimaan ja ylläpitämään nauha-arkistoa. CSC on ollut KAVIlle pitkäaikainen ja luotettava kumppani. Yhteistyömme alkoi jo vuonna 2008, kun KAVI perusti radio- ja televisioarkiston. Vuosien varrella yhteistyö on laajentunut ja hioutunut erittäin sulavaksi”, sanoo KAVIn apulaisjohtaja Mikko Kuutti.

Kansainvälisesti ainutlaatuinen kansallinen palvelu

CSC on aktiivisesti mukana pitkäaikaissäilyttämisen kansainvälisissä yhteisöissä. Suomen kansallinen, keskitetty PAS-järjestelmä on kansainvälisesti ainutlaatuinen: yhtä laajasti toimialat ylittävää kansallista palvelua ei löydy muualta. Suomi onkin tunnustettu edelläkävijä siitä, miten tieteen, kulttuurin ja teknologian yhteistyöllä rakennetaan digitaalista sivistystä.

Suomi kuuluu pitkäaikaissäilytyksen kärkimaihin myös kestävässä kehityksessä. CSC mittaa ja seuraa PAS-palvelujen hiilijalanjälkeä ja pyrkii tuottamaan palvelut mahdollisimman kestävästi.

”10 vuodessa ala on Euroopassa vakiintunut ja fokus on siirtynyt teknologisesta kehittymisestä esimerkiksi kestävään kehitykseen. Samalla pitkäaikaissäilytyksen kansainväliset verkostot ovat vakiintuneet ja niissä on onnistuttu huomioimaan esimerkiksi kehittyvien maiden tarpeita. Muutos on ollut suuri”, Kimmo Koivunen kertoo.

PAS-palvelujen 10-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuun lopussa seminaarissa, joka kokosi yhteen palveluja hyödyntävät organisaatiot ja sidosryhmät. Tapahtumassa juhlistettiin saavutettua ja suunnattiin katse kohti tulevia vuosikymmeniä.

“Olemme yhdessä rakentaneet järjestelmän, joka turvaa kansakuntamme muistin. Järjestelmä onnistuu yhdistämään kansainväliset standardit ja kansalliset tarpeet. Tänä päivänä voimme sanoa, että investointipäätös oli oikea”, sanoi tilaisuudessa kansliapäällikkö Heidi Backman opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

”On ollut ilo ja kunnia päästä tekemään näin merkittävää työtä yhdessä organisaatioiden kanssa ja samalla nähdä, kuinka niissä vaalitaan suomalaista kulttuuriperintöä ja tutkimusaineistoja. CSC:n näkökulmasta uskomme yhteistyön olevan hedelmällistä pitkälle tulevaisuuteen”, Koivunen sanoo.

Kuva: Adobe Stock

Kimmo Koivunen

Johtaja, Kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistojen elinkaaren hallinta

Kimmo Koivunen vastaa CSC:n datan elinkaaren hallinnan palveluista.

09 4572445 kimmo.koivunen(at)csc.fi