Suomi näyttää suuntaa pitkäaikaissäilytyksen hiilijalanjäljen laskennassa
Digitaaliset palvelut lisääntyvät, mikä kasvattaa niihin tarvittavan energian määrää. CSC:n kehittämä malli tarjoaa uuden työkalun digitaalisten palveluiden ilmastovaikutusten ymmärtämiseen. Malli on kehitetty digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen hiilidioksidipäästöjen laskentaan, mutta sitä voi hyödyntää myös muissa digitaalisissa palveluissa. Palkittu malli kiinnostaa myös muualla Euroopassa.
Digitaalisten palveluiden ilmastovaikutukset eivät ehkä näy arjessa, mutta niitä mahdollistavat konesalit ja laitteistot tarvitsevat raaka-aineita ja energiaa. CSC:n pitkäaikaissaatavuuden palvelut (PAS-palvelut) varmistavat, että suomalaisen kulttuuriperinnön ja tutkimuksen aineistot säilyvät tuleville sukupolville digitaalisessa muodossa. Tämä halutaan toteuttaa myös mahdollisimman kestävästi.
”Ei ole mitään järkeä säilyttää kulttuuriperintöä seuraavalle sukupolvelle, jos sillä sukupolvella ei ole elinmahdollisuuksia tällä planeetalla”, toteaa CSC:n kehityspäällikkö Mikko Tiainen, joka vetää hiilipäästöjen mallinnusta PAS-palveluissa.
Näin hiilijalanjäljen laskentamalli toimii
CSC:n kehittämä malli yhdistää tietoa
- IT-laitteiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden päästöistä,
- valmistusprosessin energiankulutuksesta sekä
- konesalien käytön aikaisista päästöistä.
Tulosten avulla voidaan arvioida yksittäisen palvelimen ja koko tallennusinfrastruktuurin hiilijalanjälki. Hiilidioksidipäästöjä kertyy lisäksi logistiikasta sekä kierrätyksestä laitteistojen elinkaaren lopussa, mutta näiden osuus kokonaisuudessa on hyvin vähäinen.
Yksi kiinnostava havainto on, että laitteiston valmistus painaa vaakakupissa huomattavasti enemmän kuin käyttö, jos palvelun tuottamiseen käytetty sähköenergia on uusiutuvaa energiaa.
”Yli 70 prosenttia pitkäaikaissäilytyksen hiilipäästöistä syntyy jo laitteiden valmistusvaiheessa, ja siitä yli 85 prosenttia muodostuu pyörivien kiintolevyjen valmistuksesta. Käytön aikaiset päästöt jäävät Suomessa vähäisiksi, koska sähköntuotantomme on niin puhdasta”, Tiainen kertoo. CSC käyttää vain alkuperätaattua uusiutuvaa sähköä.
Kohti mahdollisimman kestäviä valintoja
Tulokset eivät ole jääneet laskuharjoitukseksi. Niiden avulla CSC:n PAS-palveluissa optimoidaan nyt mahdollisimman kestäviä päätöksiä esimerkiksi laitteiden hankinnassa ja käyttöiän pidentämisessä.
”Pyrimme venyttämään tallennuslaitteistomme elinkaarta seitsemään vuoteen tai jopa sitä pidemmäksi. Laitteiden elinkaaren pidentäminen jakaa valmistuksen hiilipäästöä useammalle vuodelle – ja vuosittaiset hiilipäästöt pienenevät”, Tiainen sanoo.
Elinkaarta pidennetään solmimalla laitteistolle mahdollisimman pitkiä tukisopimuksia myyjien kanssa. Lisäksi PAS-palvelut hyödyntää CSC:n muista toiminnoista poistettavia laitteistoja varaosiksi.
Valmistajat vastaavat myös kysyntään: suurimmat kiintolevyvalmistajat ovat jo siirtyneet käyttämään vihreää sähköä tuotannossaan, mikä on puolittanut kiintolevyjen valmistuksen hiilipäästöt.
Toisaalta pitkäaikaissäilytettävän materiaalin määrä kasvaa koko ajan, kun kulttuuriperintöä otetaan lisää säilytykseen. CSC tarvitsee lisää tallennuskapasiteettiä, ja myös talllennusteknologiat kehittyvät tehokkaammiksi.
”Jossain kohdassa on yksinkertaisesti hiiliteknisesti paljon edullisempaa vaihtaa koko tallennusinfrastruktuuri uudempaan. Työ on tasapainoilua kasvavan tallennustiheyden ja käytön aikaisten hiilipäästöjen välillä”, Tiainen kertoo.
Asiakkaat ja muut Euroopan maat kiinnostuneita
Päästölaskenta aloitettiin CSC:n PAS-palveluissa 2022, ja ensimmäisen tulokset saatiin 2023. Samasta vuodesta alkaen palvelujen hiilitase sisällytettiin vuosittain päivittyvään PAS-palveluiden laaturaporttiin, jota palveluiden asiakkaat seuraavat.
”Asiakkaamme ovat olleet hyvin kiinnostuneita tuloksistamme”, Tiainen sanoo.
CSC:n työ on herättänyt laajaa kiinnostusta myös kansainvälisessä pitkäaikaissäilytyksen yhteisössä. Päästömalli palkittiin parhaana posterina iPRES 2024 -konferenssissa 51 posterin joukosta.
”Kun PAS-palveluiden hiilipäästöistä puhutaan kansainvälisesti, viitataan käytännössä meidän artikkeleihimme. Suomi on tässä kehityksessä ihan eturintamassa”, Tiainen kertoo.
EU:n kestävän kehityksen tavoitteet ja sääntely tekevät lähivuosina hiilijalanjäljen raportoinnista entistä tärkeämpää myös digipalveluissa.
”Suomen vahvuuksia ovat vihreän sähkön laaja saatavuus, viileä ilmasto Pohjois-Suomessa ja hyvä kierrätysinfrastruktuuri. Ne ovat asioita, jotka globaalissa keskustelussa nousevat esiin.”
Työkaluja kansainväliselle yhteisölle
CSC on mukana kansainvälisessä Digital Preservation Coalition -yhteisössä, joka julkaisee vuoden 2025 lopussa oppaan hiilijalanjäljen laskennasta pitkäaikaissäilytyksessä. Opasta työstetään CSC:n mallin pohjalta, ja Mikko Tiainen on mukana työssä.
”Oppaasta tulee kaikille avoin. Sen myötä myös muut organisaatiot voivat hyödyntää kehittämäämme metodologiaa”, Tiainen kertoo.
Lisäksi marraskuussa iPRES 2025 -konferenssissa CSC:n PAS-asiantuntijat järjestävät työpajan, jossa opetetaan muiden maiden alan asiantuntijoita laskemaan tallennusinfastruktuuriensa päästöjä.
Päästölaskenta osana strategista kehittämistä
CSC:n malli osoittaa, että digitaalisten palveluiden päästöjä voidaan mitata ja hallita – ja että valinnoilla on merkitystä. Suomessa puhdas sähkö ja kehittynyt kierrätysjärjestelmä antavat hyvän pohjan työlle.
Kyseessä on ensimmäinen päästölaskenta CSC:n digitaalisille palveluille.
”Malli on nyt hyödynnettävissä niin CSC:n muissa digitaalisissa palveluissa kuin muissakin organisaatioissa”, Tiainen summaa.
”Päästölaskenta ei ole vain raportointia, vaan se on olennainen osa strategista kehittämistä, kuten PAS-palveluiden esimerkki osoittaa”, vastuullisuudesta vastaava kehityspäällikkö Maari Alanko CSC:ltä sanoo.
CSC laskee vuosittain koko organisaation kasvihuonekaasupäästöt Greenhouse Gas Protocol -standardin mukaisesti. Laskentaa kehitetään jatkuvasti, ja se kattaa suorat päästöt, ostoenergian päästöt sekä epäsuorat päästöt arvoketjussa. Päästötiedot julkaistaan vuosittain CSC:n vastuullisuusraportissa.
”Digitaaliset palvelut ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen edistämisessä. CSC:n tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon yhteiskunnallista arvoa ja samalla huolehtia siitä, että oma ympäristöjalanjälkemme pysyy mahdollisimman pienenä. Siksi päästöjen mittaaminen ja hallinta on tärkeää”, Alanko sanoo.
Kuvitus: CSC
Ulriika Vihervalli
Ulriika Vihervalli koordinoi avoimen tieteen projekteja kansainvälisen yhteistyö- ja kumppanuusstrategian yksikössä.
