CSC:n palvelut saivat käyttäjiltä erinomaisen arvosanan

Viimeisimmässä, marras–joulukuussa 2025 toteutetussa datanhallinnan ja laskennan palveluiden käyttäjäkyselyssä kerättiin palautetta CSC:n palveluista, niiden käytön tuesta sekä palveluihin liittyvistä kehitystoiveista. Kysely lähetettiin yli 9 000 käyttäjälle suomalaisista korkeakouluista, tutkimusorganisaatioista ja yrityksistä. Vastauksia saatiin yhteensä 648, mikä on lukumääräisesti enemmän kuin aiempina vuosina.

Kuinka todennäköisesti käyttäjä suosittelisi CSC:n palveluita?

Palaute CSC:n palveluista oli pääosin positiivista. Suositteluhalukkuutta kuvaava NPS (Net Promoter Score) oli 62, mikä on linjassa edellisten vuosien kanssa. Suositteluhalukkuutta asteikolla 0–10 mittaavan muuttujan 8,8 keskiarvo aineistossa kertoo vahvasta käyttäjäuskollisuudesta ja tyytyväisyydestä CSC:n tarjoamiin palveluihin.

CSC:n kaltaisia palveluita ei käsittääkseni tarjoa mikään muu taho Suomessa, ja vaikka tarjoaisikin, niin vaikea kuvitella, että palvelu olisi yhtä laadukasta. Palvelu ei ole yltänyt lähellekään tätä tasoa missään muussa maassa missä olen HPC resursseja käyttänyt.

Professori tai vanhempi lehtori, 7+ vuoden käyttökokemus

Kyselyyn sisältyvät palvelut olivat vuonna 2025 MyCSC, sensitiivisen datan palvelut, Fairdata-palvelut, Noppe, suurteholaskennan palvelut (Mahti, Puhti, LUMI), sekä pilvipalvelut (Allas, Pukki, Pouta, Rahti). Kyselyssä selvitettiin käyttäjien kokemuksia kaiken kaikkiaan 24 palvelusta tai palvelukokonaisuudesta.

Vastaajat käyttivät MyCSC-portaalin lisäksi keskimäärin 2,3:a CSC:n tarjoamaa palvelua. Käytetyimpiä palveluita olivat supertietokoneet Puhti, Mahti ja LUMI sekä pilvipalveluista Allas ja cPouta.

Palveluiden tärkeyttä vastaajille mitattiin asteikolla 1–5. Laskennan palvelut (4,5), datanhallinta ja tallennuspalvelut (4,3), ohjelmistot ja tietokannat (3,9), asiakastuki ja -opastus (3,8) sekä koulutukset (3,4) koettiin tärkeiksi vastaajien työlle ja opinnoille. Erityisen tärkeinä pidettiin CSC:n suurteholaskennan ja datanhallinnan palveluita.

Tukea palveluiden käyttöönottoon

CSC:n palvelee käyttäjiä erilaisilta tieteenaloilta ja vaihtelevista taustoista. Heillä voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat ja taitotaso sekä monenlaisia rooleja tutkimuksen teossa. Palveluiden yleisimmät käyttötarkoitukset olivat perustutkimus tai tieteellinen tutkimus (63 %), soveltava tutkimus (25 %), opinnot (23 %), tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiotoiminta (16 %), opetus ja koulutus (13 %) sekä hallinto (10 %). Lisäksi CSC:n palvelut ovat yritysten käytössä.

Kyselyn perusteella palveluiden käyttö voi olla alkuvaiheessa haastavaa, erityisesti käyttäjille, joilla ei ole ohjelmointitaustaa. Jyrkkä oppimiskäyrä on noussut esiin aiempien vuosien kyselyissä palveluiden käytön keskeisenä haasteena.

CSC onkin viime vuosina pyrkinyt helpottamaan palveluiden käyttöönottoa monin tavoin:

• tarjoamalla korkeakouluille Noppe‑palvelun kurssialustaksi ja itseopiskeluun
• kehittämällä opiskelijaprojekti-konseptia
• kehittämällä palveluiden käyttöä tukevia materiaaleja research.csc.fi‑sivustolla
• järjestämällä viikoittaisia tukikahveja kansallisten palveluiden käyttöön. Tervetulleita tapahtumaan ovat myös aloittelevat käyttäjät, jotka huomioidaan ohjelmassa.
• tarjoamalla korkeakouluissa työskenteleville tukihenkilöille vertaistukea ambassador-verkoston kautta
• aktiivisella koulutusyhteistyöllä korkeakoulujen kanssa
• tarjoamalla uusille käyttäjille CSC Computing Environment – itseopiskelukurssin, jonka avulla päästä käyttöön palveluiden käytössä

Palautteen pohjalta on kehitetty myös palveluiden käyttöliittymiä ja pyritty tarjoamaan komentorivikäyttöliittymien rinnalla graafisia vaihtoehtoja. Monen palvelun käyttöönotto vaatii tästä huolimatta edelleen perusteellista opettelua.

Palveluiden laadun arvioinnista kehityskohteiden tunnistamiseen

Kyselyssä mitattiin kokemusta palveluiden laadusta pyytämällä vastaajia arvioimaan palveluiden ominaisuuksia (helppokäyttöisyys, hyödyllisyys, saatavuus, käytön miellyttävyys, luotettavuus) koskevia väittämiä asteikolla 1–5. Vastausten keskiarvo asettui kaikissa kysymyksissä neljän vaiheille, mikä on tulkittavissa siten, että käyttäjät pitävät CSC:n palveluita melko laadukkaina. Laatua mittaavien kysymysten yhteydessä kartoitimme palveluiden käyttöön liittyviä ongelmakohtia konkreettisten kehitystoimien tunnistamiseksi.

Vaikka palveluiden laadun seuranta on tärkeää, kyselyitä ei toteuteta vain raportointitarkoituksessa. CSC:n palveluomistajat ja asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti käyttäjäkyselyn suunnitteluun ja tulosten läpikäymiseen. Erityisesti kyselyyn annetut avovastaukset analysoidaan ja luetaan tarkkaan.

Olen huomannut, että CSC näkee paljon vaivaa pyrkiessä parempaan ja parempaan. (…) Joskus asiat ovat melko täydellisiä sellaisina kuin ne ovat, eikä ole mahdollista tehdä kaikkia onnellisiksi. Älkää unohtako tulevissa uudistuksissa vanhoja ihmisiä, jotka pitävät tekstistä ja komentorivistä. (…) Kaikki eivät halua GUI:ita ja YouTube-videoita, joten jatkakaa hyvää työtä siinä, missä olette jo hyviä!!! (esim. dokumentaatio)

Post-doc -tutkija, 5–6 vuoden käyttökokemus

Avoin palaute palveluista kertoo suuresta laskennan ja datanhallinnan palveluiden tarpeesta. Käyttäjien näkökulmasta laskennan resursseja, quotaa, laskenta-aikaa, laskentatehoa, levytilaa tai nopeutta ei voi koskaan olla liikaa. Myös datanhallintaan liittyvät prosessit, kuten projektin hallinta sekä datan siirto ja hallinta, voisivat aina olla sujuvampia.

Palveluiden rinnalla palveluiden käyttöä tukeva dokumentaatio ja tukimateriaalit ovat käyttäjille tärkeitä ja kysyttyjä. Palaute dokumentaatiosta ja tukimateriaaleista on pääosin positiivista, mutta avoimessa palautteessa esitetään joitakin toiveita ohjeistuksen päivityksistä ja ohjeiden löydettävyyden parantamisesta. Kyselyvastauksissa on esimerkiksi toistunut toive suomenkielisestä ohjeistuksesta ja kehitystyön tuloksena CSC:llä on pian valmistumassa docs.csc.fi-ohjeistussivujen suomenkielinen versio.

Avopalautteessa korostuu lisäksi palaute käyttöliittymistä. Erityisesti uudet käyttäjät toivovat käyttöliittymiltä suoraviivaisuutta ja intuitiivisuutta. Käyttöliittymissä tulisi toisaalta kiinnittää huomiota siihen, miten niissä viestitään käyttäjälle tehtävistä ja toiminnallisuuksien tilasta, mutta toisaalta käyttäjien näkökulmasta kokonaisvaltainen palvelukokemus ja palveluiden yhteiskäyttö ovat tärkeitä. Haaste palvelukokemuksen kehittämisessä kokonaisvaltaisesti on käyttäjien moninaisuus ja erilainen taitotaso.

Palveluiden kehittäminen yhteistyössä

Käyttäjiltä saamamme palaute on meille hyvin tärkeää, sillä parannamme palveluiden toiminnallisuuksia asiakkaita ja käyttäjiä kuunnellen. Sen sijaan uusien palveluiden kehittäminen asiantuntijoiden ja käyttäjien ideoiden pohjalta vie enemmän aikaa. Se vaatii myös tuekseen neuvottelua asiakasorganisaatioiden kanssa siitä, mikä on CSC:n ja asiakasorganisaatioiden vastuu ratkaisujen kehittämisestä.

”CSC:n toiminnan ytimessä on tuottaa ja kehittää yhdessä asiakkaidemme kanssa parhaiten toimivia palveluja tieteen ja oppimisen sekä tutkimus- ja kehittämisintensiivisen liiketoiminnan tueksi. Haluamme ymmärtää asiakkaidemme tarpeita ja käydä jatkuvaa vuoropuhelua palvelujemme kehittämiseksi. Lämmin kiitos kaikille käyttäjäkyselyyn osallistuneille, palautteenne auttaa meitä jatkuvan parantamisen tiellä”, toteaa CSC:n tutkimuslaitosyhteistyöstä ja akateemisista kumppanuuksista vastaava johtaja Mari Walls.