Kyselyistä tiedolla johtamiseen: 10 vuotta vertailtavaa tietoa suomalaiselle koulutuskentälle
Miten koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta mitataan Suomessa? Opiskelijoiden, valmistuneiden ja työelämän palaute on keskeinen osa koulutuksen kehittämistä. CSC:n Arvo-palvelu on jo kymmenen vuoden ajan tuottanut valtakunnallisesti vertailukelpoista tietoa, jota hyödynnetään koulutuksen tiedolla johtamisessa ja rahoituksessa.
Koulutukseen liittyvät päätökset perustuvat yhä vahvemmin tietoon. CSC:n Arvo-palvelu on opetushallinnon tarpeisiin rakennettu kyselytiedonkeruun järjestelmä, jolla toteutetaan säännöllisesti valtakunnallisia tiedonkeruita lähes kaikille koulutusasteille: peruskoulusta korkeakoulutukseen. Arvon avulla kerätään dataa esimerkiksi peruskoulun Move!-mittauksista ja ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulujen opiskelijapalautteista. Mittakaavasta kertoo, että vuonna 2025 Arvon tiedonkeruisiin vastasi yli 400 000 ihmistä.
Arvo-palvelun kautta kerättyä tietoa hyödynnetään monella tavalla. Koulutuksen järjestäjille se tarjoaa arvokasta aineistoa oman toiminnan kehittämiseen, ja valtakunnallisella tasolla tietoa käytetään koulutuksen ohjauksen ja rahoituksen perustana. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen kautta tieto on julkisesti saatavilla myös muiden toimijoiden, kuten tutkijoiden käyttöön.
“CSC rakentaa digitaalisia ratkaisuja koko yhteiskunnan hyväksi. Koko koulutuskentälle tarkoitettu, räätälöity kyselytiedonkeruujärjestelmä on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Arvo-palvelu on osa tiedon ketjua, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen koulutuksen alalla”, kertoo CSC:n kehityspäällikkö Laura von der Hagen.
Palautetieto vaikuttaa koulutuksen laadun kehittämiseen ja rahoituksen ohjaukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriö kerää palautetietoa sekä koulutuksen laadun seurantaa ja kehittämistä että rahoituksen kohdentamista varten. Esimerkiksi opiskelijapalaute ja koulutuksesta valmistuneiden uraseurantakyselyjen vastaukset vaikuttavat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitukseen. Ammatillisessa koulutuksessa rahoituksessa huomioidaan sekä opiskelijoiden että työelämän palaute.
Opiskelija- ja työelämäpalautteiden perusteella myönnetään yhteensä kaksi prosenttia ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. On tärkeää, että rahoituksessa huomioidaan myös koulutuksen laatu.
Johannes Peltola, opetus- ja kulttuuriministeriö
“Palautteella on hyvin konkreettinen rooli: opiskelija- ja työelämäpalautteiden perusteella myönnetään yhteensä kaksi prosenttia ammatillisen koulutuksen rahoituksesta. Kun ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoitus on yli kaksi miljardia euroa, puhutaan tänäkin vuonna yli 40 miljoonasta eurosta. On tärkeää, että rahoituksessa huomioidaan myös koulutuksen laatu, ja palautetieto on yksi osa tätä”, kertoo asiantuntija Johannes Peltola opetus- ja kulttuuriministeriöstä.
Rahoitus lasketaan suoraan Arvo-palvelun tuottamasta datasta Vipusen raporttien pohjalta eli se ei sisällä ministeriön harkintaa.
“On meille äärimmäisen tärkeää, että tiedonkeruu ja raportointi ovat luotettavia ja aikataulut pitävät. Tässä yhteistyö CSC:n kanssa on sujunut erinomaisesti”, Peltola sanoo.
Vertailukelpoinen tieto tukee tiedolla johtamista
Korkeakouluissa Arvo-palvelun merkitys näkyy arjessa erityisesti tiedolla johtamisen tukena. Turun ammattikorkeakoulun toiminnanohjauksen erityisasiantuntija Satu Helmi on käyttänyt Arvoa eri rooleissa useiden vuosien ajan.
“Valtakunnallisesti vertailtavasta opiskelijapalaute- ja uraseurantatiedosta on meille valtava hyöty. Voimme tarkastella tuloksia esimerkiksi koulutusalakohtaisesti, verrata omaa suoriutumistamme muihin ammattikorkeakouluihin ja oppia niiltä, jotka menestyvät tietyillä aloilla hyvin”, Helmi sanoo.
Valtakunnallisesti vertailtavasta opiskelijapalaute- ja uraseurantatiedosta on meille valtava hyöty.
Satu Helmi, Turun ammattikorkeakoulu
Turun AMK hyödyntää lisäksi Arvo API -rajapintaa, jonka avulla organisaatio voi seurata omia tuloksiaan reaaliaikaisesti. Valtakunnalliset tiedot ovat puolestaan avoimesti kaikkien hyödynnettävissä Vipusessa.
“Tiedolla johtaminen on organisaatiossamme hyvällä mallilla, ja viime vuosina on korostunut erityisesti tuotetun tiedon aktiivinen hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä”, Helmi kertoo.
“On myös tärkeää, että tieto ei jää vain meidän käyttöömme, vaan ohjaamme esimerkiksi potentiaalisia hakijoita, alumneja ja sidosryhmiä avoimien tietolähteiden pariin Vipuseen.”
Katse eteenpäin: analyysien kehittäminen tekoälyllä
Sekä Peltola että Helmi näkevät tiedonkeruiden tulevaisuuden painottuvan erityisesti datan ja laadullisen analyysin kehittämiseen tekoälyn avulla. CSC on pilotoinut tätä analysoimalla ammattikorkeakoulujen uraseurantakyselyn vuoden 2024 valtakunnallisia avovastauksia.
Pilotissa tunnistettiin avoimen lähdekoodin koneoppimistyökalujen ja kielimallien avulla vastauksista toistuvia teemoja, joita voidaan hyödyntää hiljaisten signaalien havaitsemisessa ja ennakoinnissa. Tänä keväänä esitelty pilotti (CSC:n esitys pilotista) avaa mahdollisuuksia valtakunnallisen avovastausdatan laajempaan hyödyntämiseen tulevaisuudessa.
”Olin valtavan tyytyväinen pilottiin – olisi huikeaa, jos Arvosta voisi jatkossa saada tekoälyn valmiiksi analysoimaa valtakunnallista tietoa. Suunnittelemme pilotille jatkoa”, sanoo ammattikorkeakoulujen uraseurantaverkoston puheenjohtajana toimiva Helmi.
Ajankohtaisina teemoina haastateltavat nostavat esiin myös vastausväsymyksen, kyselyiden käyttäjäystävällisyyden ja luotettavuuden. Vastaajia ei voida kuormittaa liikaa, ja vastaamisen tulee olla mahdollisimman helppoa.
”Kun taustalla on järjestelmä, jota koko koulutussektori käyttää, se lisää kyselyiden tunnettuutta ja luotettavuutta ja madaltaa kynnystä vastata”, Helmi sanoo.
Luotettava ja turvallinen ympäristö kyselyille
CSC:llä on vankka kokemus laadukkaiden ja tietoturvallisten digipalveluiden tuottamisesta. Arvo-palvelussa käsitellään henkilötietoja, minkä vuoksi tietoturva ja tietosuoja ovat keskiössä.
“Huolehdimme vastuullisesta henkilötietojen käsittelystä ja säilytämme palvelussa olevan datan CSC:n ylläpitämässä tietoturvallisessa ympäristössä Suomessa. Näin tuemme palvelun datasuvereniteettia”, kertoo Arvo-palvelusta vastaava palvelupäällikkö Mari Aronen CSC:ltä.
Järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen lisäksi Arvon ympärillä tehdään tiiviistä yhteistyötä opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, korkeakoulujen ja muiden sidosryhmien kanssa. CSC fasilitoi koulutuksen järjestäjien ja muiden tahojen yhteistyötä sekä tukee palvelun käyttäjiä neuvonnalla ja tukiklinikoilla.
“Arvo-palvelu on joustava järjestelmä, joka taipuu kaikkien koulutusasteiden erilaisiin tarpeisiin. Yhteentoimivuus muiden opetushallinnon järjestelmien kanssa mahdollistaa erilaisten taustatietojen siirron suoraan Arvoon, jolloin vastaaminen on sujuvampaa ja tieto luotettavaa. Arvossa on monipuolisia raportteja, minkä lisäksi tiedot siirtyvät eteenpäin hyödynnettäviksi rajapintojen kautta muun muassa Vipuseen. Uusia tiedonkeruita on toistuvasti päätetty toteuttaa Arvolla, ja palvelu on laajentunut kattamaan jo kymmenkunta valtakunnallista tiedonkeruuta, mikä kertoo vahvasta luottamuksesta palveluun ja CSC:hen”, Aronen sanoo.
Kuva: Adobe Stock
Arvo – opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelu
- CSC:n tarjoama, opetushallinnon alueelle räätälöity kyselytiedonkeruun järjestelmä
- Noin 10 valtakunnallista, säännöllistä tiedonkeruuta perusasteelta korkeakoulutukseen
- Vuonna 2025 yli 400 000 vastaajaa
- Arvon kautta kerätyt valtakunnalliset tiedot julkaistaan kaikille avoimesti Vipusessa
- Yksi tunnetuimpia tiedonkeruita on vuosittainen Move!-liikuntatiedonkeruu, joka seuraa ja tukee suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysistä toimintakykyä. Mittaustulokset syötetään Arvoon ja niistä muodostetaan raportteja hyvinvointialueille, kunnille ja kouluille sekä Vipuseen.
Lue lisää
Laura von der Hagen
Laura von der Hagen vastaa koulutuksen ja julkishallinnon tiedonkeruun ja tiedonhallinnan palveluista.
Mari Aronen
Mari Aronen vastaa Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelu Arvosta.
