Datakeskusten sähköverotuen poisto on ristiriidassa Suomen kasvutavoitteiden kanssa
CSC otti kantaa hallituksen esitykseen sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen esitys sähköverotuen poistosta on ristiriidassa hallituksen omien kasvu- ja investointitavoitteiden kanssa ja vastoin komission pyrkimyksiä vahvistaa Euroopan datakeskuskapasiteettia. Esityksellä tullaan heikentämään oleellisesti tehtyjen investointien, kuten LUMI-AI:n ja sen ympärille rakentuvan tekoälytehtaan ja koko ekosysteemin tuomia hyötyjä.
CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy on vihreän ja energiatehokkaan datakeskustoiminnan edelläkävijä ja Suomi on kustannustehokkuudessaan ainutlaatuinen sijoituspaikka datakeskuksille verrattuna muuhun Eurooppaan. Vuonna 2021 Kajaaniin valmistui yhteiseurooppalainen LUMI-supertietokoneen datakeskus. Samaan datakeskukseen tullaan sijoittamaan uusi, uuden sukupolven yhteiseurooppalainen EuroHPC-supertietokone LUMI-AI, jonka ympärille rakentuu suomalaisten yritysten ja tutkimustoimijoiden kyvykkyyksiä ja koko Suomen kasvua merkittävästi edistävä tekoälytehdas.
Suomi on investoinut tähän kokonaisuuteen merkittävän määrän julkista rahaa. LUMI-supertietokoneen kokonaisinvestointi on 200 M€, josta Suomen osuus 50 M€. LUMI AI -supertietokoneen ja tekoälytehtaan kokonaisinvestointi on 600 M€, josta Suomen osuus 250 M€. Näiden julkisilla rahoilla tehtyjen investointien sijoittaminen mahdollisimman energiatehokkaisiin paikkoihin on myös veronmaksajien etujen mukaista. Lisäksi näiden investointien taloudellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus on merkittävä. Taloustutkimuksen tekemän analyysin mukaan yhden euron investointi CSC:n suurteholaskennan palveluihin on tuonut takaisin yhteiskuntaan 25–37 euroa suoraa taloudellista hyötyä, ja epäsuorat vaikutukset ovat todennäköisesti vieläkin suuremmat. Nyt ehdotetulla sähköverotuen poistolla heikennetään kuitenkin oleellisesti näiden jo tehtyjen investointien hyötyjä ja aiheutetaan merkittävää haittaa koko tämän ekosysteemin rakentamiselle useiden miljoonien suuruisten vuosittaisten lisäkustannusten muodossa.
Esityksen verorakenne ohjaa myös ratkaisuihin, joiden yhteiskunnallinen arvo jää nykyistä pienemmäksi, sillä datakeskusten tuottamalla hukkalämmöllä on laajaa potentiaalia vähentää tarvetta polttopohjaiselle lämmöntuotannolle. Nyt esitetyssä mallissa kaukolämpöä tuottavien sähkökattiloiden sähkövero kuuluu veroluokkaan II, kun taas vastaavasta, suomalaista yhteiskuntaa palvelevia ICT-palveluita tuottavasta konesalista hyödynnetty lämpö verotettaisiin käytetyn sähkön osalta veroluokan I perusteella. Konesaleihin, joista hyödynnetään hukkalämpöä, tulisi jatkossakin soveltaa veroluokkaa II, koska puhtaan kaukolämmön tuotannon ratkaisuina sähkökattilat ja datakeskuksista hyödynnetty hukkalämpö ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja.
Nyt lausunnoilla olevasta hallituksen esityksestä puuttuvat systemaattiset vaikutusten arviot veromuutoksen vaikutuksesta turvallisuuteen, talouteen, TKI-toimintaan kuin työllisyyteenkin. Lisäksi puuttuvat arviot siitä, mikä on menetettyjen veroeurojen suuruusluokka sekä mainehaitta Suomelle, mikäli aietasolla olevat datakeskusinvestoinnit eivät toteudu veromuutoksen takia.
Datakeskusten käyttötarkoituksia, niiden tuomia verotuloja, niiden kasvu- ja työllisyysvaikutuksia, niiden TKI-toiminnan ja osaamisen kehittämisen potentiaalia, verotusta ja muuta sääntelyä tulisikin tarkastella kokonaisvaltaisesti osana kansallista datakeskusstrategiaa. Keskeisten datakeskusten sijoittumisella Suomeen on merkittäviä ja pitkäaikaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Datakeskusinvestoinnit ovat pitkäaikaisia, ja nopeat, merkittävät muutokset verotuksessa tai sääntelyssä heikentävät toiminnan ennustettavuutta ja Suomen houkuttelevuutta investointiympäristönä.