Välttämättömät evästeet

Tämä sivusto käyttää toimintansa kannalta välttämättömiä evästeitä tarjotakseen käyttäjälle sisältöä ja tiettyjä toiminnallisuuksia (esim. kielivalinta). Et voi vaikuttaa näiden evästeiden käyttöön.

Verkkosivuston kävijätilastot

Keräämme sivuston käytöstä kävijätilastoja. Tiedot eivät ole henkilöitävissä ja ne tallennetaan ainoastaan CSC:n hallinnoimaan Matomo-kävijäanalytiikkatyökaluun. Hyväksymällä kävijätilastoinnin sallit Matomon hyödyntää erilaisia teknologioita, kuten analytiikkaevästeitä ja verkkokutsuja, kun se kerää tilastoja sivun käytöstä.

Muuta tekemiäsi evästevalintoja ja lue lisätietoa kävijätilastoinnista ja evästeitä 

CSC

Euroopan pilvipalveluiden kehittäminen tulee nähdä osana suurempaa, kokonaisvaltaisesti kehitettävää ekosysteemiä. Datan hyötyjen realisoimiseksi on datan federointia kehitettävä yhdessä tekoäly- ja pilvipalveluinvestointien kanssa. Avoin verkkohakemisto Open Web Search tulisi laajentaa pysyväksi toiminnoksi ohjaamaan dataa eurooppalaiseen käyttöön. Samalla Euroopan tekoälykehityksen menestys on myös riippuvainen osaamisesta, luovuudesta ja tekoälyn ymmärryksestä, joihin tehtävät investoinnit ovat äärimmäisen tärkeitä. Lisäksi pitää luoda ymmärrystä teknologiasta horisontaalisena osaamisalueena, jota tarvitaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Kaikkien tekoälyyn liittyvien aloitteiden tulee olla linjassa EU:n Osaamisunioni-strategian kanssa. Osaamisen kehittäminen ei ainoastaan luo Eurooppaan kilpailukykyistä datataloutta, vaan houkuttelee myös maailmanlaajuisesti osaajia mantereelle. Huippuinfrastruktuuria, kuten tekoälytehtaita, tulee käyttää systemaattisesti osaamisen kehittämisessä ja osaajien houkuttelussa Eurooppaan.

Laskentainfrastruktuurien ja datakeskusten operoinnin tulee olla mahdollisimman kestävää. Yksi tapa pienentää datakeskusten ekologista jalanjälkeä on hyödyntää Euroopan pohjoisten alueiden viileämpää ilmastoa. Nämä alueet soveltuvat hyvin datakeskuksille, sillä viileä ilmasto vähentää energiaa kuluttavien jäähdytysjärjestelmien tarvetta ja veden haihtumista tehden toiminnasta kestävämpää. Datakeskusten keskittyminen voidaan siis nähdä esimerkkinä älykkäästä erikoistumisesta, jolla voidaan saavuttaa kestävyyshyötyjä. Lisäksi EU:n datakeskusten kestävyysluokitusjärjestelmää on kehitettävä koskemaan datakeskusten koko elinkaarta vain toiminnallisen vaiheen sijaan. Ilman kokonaisvaltaista tarkastelua luokitus ei huomioi tärkeitä kestävyyttä parantavia toimia, kuten teollisuusjoutomaan uusiokäyttö ja kiertotalous infrastruktuurin käytön loputtua.

Euroopan tulee pyrkiä laajentamaan datakeskuskapasiteettiaan taloudelliset ja yhteiskunnalliset edut huomioon ottaen. Datakeskusten arvonluontia on mitattava monelta eri kannalta, ja etusija on annettava operaattoreille, jotka sitoutuvat kattavasti kestävyys-, teknologia- ja strategisiin tavoitteisiin. Toimijoiden tulisi sitoutua käyttämään uusiutuvaa energiaa, hyödyntämään hukkalämpöä sekä parantamaan energiatehokkuutta ja kiertotaloutta datakeskuksissaan. Niiltä odotetaan myös paikallisen sähköverkon vakauden ja resilienssin tukemista. Tiivis yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa on olennaista, jotta datakeskustoiminta edistää alueellista kasvua, kilpailukykyä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä minimoi mahdolliset haittavaikutukset. Datakeskustoimintaa tulisi arvioida sen mukaan, kuinka hyvin se minimoi negatiiviset vaikutuksensa, mutta myös kuinka tehokkaasti se tuottaa hyötyä yhteiskunnalle. Hyötyjä ovat esimerkiksi työllisyyden ja osaamisen kasvattaminen, tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen sekä työkalujen tarjoaminen suurten haasteiden, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseksi. Vain sellaisten operaattoreiden, jotka sitoutuvat näihin kriteereihin tulisi olla oikeutettuja jäsenvaltioiden käyttämiin datakeskusinvestointien kannustimiin.

Henkilökuva.

Irina Kupiainen

Johtaja, Yhteiskuntasuhteet, EU-asiat ja liiketoimintakehitys

Irina Kupiainen vastaa CSC:n yhteiskuntasuhteista.

050 3812644