Suomen digitaalisen kompassin kehittämisessä vahvistettava horisontaalista osaamispohjaa

Datasuvereniteetti on keskeinen osa demokraattisen ja kilpailukykyisen digitaalisen yhteiskunnan perustaa. Suomen ja Euroopan tulee määrätietoisesti kehittää infrastruktuureja, jotka turvaavat datan hallinnan, vahvistavat avoimen lähdekoodin tekoälyn kehittämistä ja edistävät eurooppalaisten digipalveluyritysten kilpailukykyä. Samalla yhteentoimivuutta ja standardointia on edistettävä aktiivisesti EU-tasolla.

CSC korostaa, että datatalouden kasvu ja yhteiskunnan digitransformaatio perustuu horisontaaliseen osaamiseen. Data ja teknologia eivät yksin luo arvoa, vaan tarvitaan kykyä soveltaa niitä eri aloilla. Siksi dataintensiivisten menetelmien käyttöä tulee laajentaa myös niille sektoreille, joilla niitä ei vielä hyödynnetä laajasti. Tämä edellyttää rakenteellista tukea, ekosysteemien kehittämistä sekä tutkimuksen ja koulutuksen tiiviimpää yhteyttä.

CSC tuo esiin, että koulutustarpeiden ennakoinnissa keskeistä on datan systemaattisempi hyödyntäminen sekä kansallisen ennakointitiedon saatavuus laajasti ja koneluettavassa muodossa. Samalla jatkuvan oppimisen digitaalisia palveluja tulee kehittää vastaamaan työelämän ja teknologian nopeaan muutokseen. Osaamisen kehittämistä tulisi tarkastella entistä vahvemmin organisaatioiden kyvykkyyksien näkökulmasta, mukaan lukien datan hyödyntäminen, tekoälyn käyttöönotto ja hankintaosaaminen.

CSC pitää tärkeänä, että digikompassissa on tunnistettu Suomen ainutlaatuiset kyvykkyydet maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurin tarjoajana. LUMI-ekosysteemillä on keskeinen rooli osaamisen, tutkimuksen ja innovaatioiden vahvistamisessa. Ekosysteemi tukee eurooppalaista teknologista suvereniteettia ja tarjoaa alustan uuden liiketoiminnan sekä tekoälyn ja muiden kehittyvien teknologioiden hyödyntämiselle.

CSC painottaa, että datakeskusinvestointien tulee tuottaa selkeää taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä Suomelle. Datakeskusinvestoinnit tulisi myös valita mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasto. Suomen datakeskusinvestointeja tulisikin tarkastella osana laajempaa datatalouden ja digikompassin tavoitteiden kokonaisuutta, ja niiden vaikutuksista tarvitaan digikompassiin nykyistä konkreettisempaa määrittelyä.

Lopuksi CSC korostaa, että digikompassin vaikuttavuus riippuu sen onnistuneesta toimeenpanosta. Eri strategisten aloitteiden yhteensovittaminen, selkeä koordinaatio sekä avoin ja läpinäkyvä toteutus ovat ratkaisevassa asemassa. Kokonaisuus edellyttää vahvaa kansallista visiota ja johtajuutta, jotta Suomen potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Kuva: Adobe Stock