Pohjoismainen yhteistyö muovaa avoimen tutkimustiedon tulevaisuutta
Tutkimuksen arviointi, rahoitus ja ohjaus kytkeytyvät tiiviisti siihen, miten tutkimustietoa kerätään, hallitaan ja hyödynnetään. Tämä oli keskeinen viesti 3rd Nordic Bibliometric Infrastructure Spring Meeting -tapahtumassa, jonka CSC järjesti Espoossa 22.–23.4.2026. Tapahtuma kokosi yhteen pohjoismaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita keskustelemaan avoimen tutkimustiedon ja yhteisten infrastruktuurien kehittämisestä.
Bibliometrinen analyysi perustuu tutkimuksen metatietoihin, kuten julkaisuluetteloihin, viittauksiin ja niihin liittyviä indikaattoreihin, joiden avulla tarkastellaan tutkimustoimintaa ja sen kehitystä. Analyysien luotettavuus riippuu keskeisesti datan ja sitä tukevien palvelujen laadusta, avoimuudesta ja hallinnasta. Tämä korostaa julkisten ja yhteisölähtöisten infrastruktuurien merkitystä läpinäkyvyyden ja kestävyyden varmistamisessa erityisesti silloin, kun tutkimustietoa hyödynnetään päätöksenteossa.
Keskusteluissa nousi esiin yhteinen pohjoismainen haaste: miten kehittää yhteentoimivia ja muunneltavia tutkimustiedon infrastruktuureja, jotka palvelevat eri sidosryhmiä ja huomioivat kansalliset erityistarpeet. Läpinäkyvyys ja datan laatu tunnistettiin keskeisiksi edellytyksiksi sille, että tutkimustietoon voidaan luottaa ja sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti päätöksenteon tukena.
Avoimet infrastruktuurit ja yhteistyö keskiössä
Tapahtumassa korostui avoimien infrastruktuurien rooli kestävissä ja läpinäkyvissä tutkimusjärjestelmissä. Osallistujat tarkastelivat globaalien kaupallisten alustojen sekä kansallisesti tai julkisesti hallinnoitujen ratkaisujen välistä tasapainoa ja totesivat, että molemmilla on oma roolinsa kehittyvässä ekosysteemissä.
Pohjoismainen yhteistyö nähtiin edistymisen edellytyksenä. Pohjoismaita yhdistävät useat tutkimustiedon hallintaan liittyvät haasteet, kuten eri toimijoiden järjestelmien yhteentoimivuus, datan laatu sekä monikielisyyden huomioiminen. Yhteistyö auttaa välttämään päällekkäistä työtä ja tukee yhteensopivien sekä skaalautuvien ratkaisujen kehittämistä.
Lisäksi keskusteluissa korostui automaation merkitys kasvavan tutkimustietomäärän hallinnassa. Painotettiin, että automatisoitujen järjestelmien tulee olla joustavia ja mukautua erilaisiin organisatorisiin ja kansallisiin konteksteihin.
CSC tukee kestävää avoimen tutkimustiedon kehitystä
Kansallisilla toimijoilla on keskeinen rooli yhteisten periaatteiden tuomisessa käytäntöön, ja Suomessa yksi toteuttajista on CSC. CSC tukee palvelujensa kautta yhteentoimivuutta, datanhallintaa ja organisaatioiden välistä yhteistyötä. Yksi palveluista on Tiedejatutkimus.fi, Suomen kansallinen tutkimustietojärjestelmä. Tiedejatutkimus.fi kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehdystä tutkimuksesta sekä parantaa pääsyä julkaisuihin, muihin tutkimustuotoksiin, rahoitustietoihin sekä tutkija- ja TKI-asiantuntijatietoihin. Palvelu vahvistaa suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä ja saavutettavuutta, ja sitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä tutkimusorganisaatioiden ja rahoittajien kanssa.
CSC toimii aktiivisesti myös kansainvälisissä verkostoissa, ja on esimerkiksi yksi Barcelonan julistuksen avoimesta tutkimustiedosta allekirjoittaneista (Barcelona Declaration on Open Research Information). Ylläpitämällä keskeisiä kansallisia palveluja ja tuottamalla tietoa eurooppalaisiin infrastruktuureihin, kuten OpenAIREen, CSC tukee avoimuuden vakiintumista osaksi tutkimusjärjestelmää.
CSC tukee näkemystä, jonka mukaan avoimet ja yhteisölähtöisesti hallinnoidut tutkimustiedon infrastruktuurit ovat edellytys vastuulliselle tutkimuksen arvioinnille. Tapahtuman keskusteluissa korostui pitkäjänteisen sitoutumisen merkitys avoimiin, yhteentoimiviin ja luotettaviin ratkaisuihin. Näiden perustojen vahvistaminen on keskeistä läpinäkyvän päätöksenteon sekä tutkimuksen ja innovaatioiden kestävän kehityksen kannalta.
