Roihu-supertietokone vihittiin käyttöön
Suomen uusin supertietokone Roihu vihittiin virallisesti käyttöön 22. toukokuuta Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa. Juhlan kunniaksi datakeskuksen ulkokuori valaistiin illaksi Roihun tunnusvärin oranssin loisteeseen. Merkkipaalua juhlisti arvovaltainen kutsuvierasjoukko, ja hallituksen tervehdyksen toi tiede- ja kulttuuriministeri Mari Leena Talvitie.
Tilaisuuden avasi CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski, joka kuvaili Roihua suomalaisen tutkimuksen tarpeisiin suunnitelluksi supertietokoneeksi, joka samalla varmistaa, että tutkimusdataa voidaan säilyttää ja käsitellä turvallisesti Suomessa.
”Laskennan ja datan yhdistäminen tällä tavalla on yhä harvinaista kansainvälisesti. Suomen keskitetty malli luo vahvoja synergioita ja mahdollistaa ekosysteemin, joka tuottaa konkreettista yhteiskunnallista hyötyä”, Koski totesi.
Koski viittasi myös Suomen tämänhetkisiin taloudellisiin haasteisiin ja epävakaaseen globaaliin toimintaympäristöön.
”Meidän on vahvistettava kasvua ja turvallisuutta, ja digitaalisilla infrastruktuureilla on tässä keskeinen rooli. Kasvun on perustuttava innovaatioihin, jotka lisäävät tuottavuutta ja osaamista. Suurteholaskennalla on merkittävä potentiaali molemmissa”, Koski sanoi.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari‑Leena Talvitie toi tilaisuuteen valtion tervehdyksen.
”Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja eurooppalaisiin supertietokoneisiin, kuten LUMIin ja LUM-tekoälytehtaaseen. Eurooppalaisten laskentakyvykkyyksien vahvistaminen ei kuitenkaan poista tarvetta kansalliselle supertietokoneelle, joka on räätälöity suomalaisen tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan tarpeisiin.”
”Yhdessä Roihu ja Kajaaniin sijoittuva LUMI-ekosysteemi muodostavat ainutlaatuisen ympäristön suomalaiselle tutkimukselle ja innovaatioille. Se palvelee sekä tutkijoita että yrityksiä ja mahdollistaa hyvin erikokoiset hankkeet”, hän jatkoi.
”Roihu kolminkertaistaa kansallisen laskentakapasiteettimme ja varmistaa, että suomalainen tutkimus pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Haluan kiittää CSC:tä kaikesta työstä näiden teemojen eteen”, Talvitie kiitti.
Uusi aikakausi alkaa
CSC:n laskentainfrastruktuurin johtaja Pekka Lehtovuori esitteli tilaisuudessa Roihun teknisiä ominaisuuksia ja suunnittelua.
”Uusi aikakausi on alkanut. Roihu työntää data- ja laskentaintensiivisen tieteen rajoja entistä pidemmälle”, Lehtovuori sanoi.
DL2026-ohjelman myötä CSC uudistaa laskenta- ja tallennusresurssinsa vuoteen 2026 mennessä, ja Roihu on uuden kokonaisuuden kulmakivi. Samalla Allas-tallennuspalvelun kapasiteettia lisätään merkittävästi ja Pouta-pilvipalveluiden CPU ja GPU-kapasiteettia kasvatetaan.
Lisäkapasiteetti on välttämätöntä CSC:n nopeasti kasvavalle käyttäjäkunnalle. Edeltävien kansallisten supertietokoneiden Mahdin ja Puhdin aikana käyttäjämäärä kolminkertaistui. Vuonna 2025 Puhdilla oli 4 320 käyttäjää ja Mahdilla 1 577.
”Kasvulle ei näy loppua: tekoäly, data ja digitalisaatio vauhdittavat kehitystä myös tulevina vuosina”, Lehtovuori ennusti.
Myös uusia ominaisuuksia on tulossa. Roihu-alusta ja CSC:n turvallinen datanhallintaympäristö integroidaan vuoden 2026 loppuun mennessä, mikä mahdollistaa suurteholaskennan myös arkaluonteiselle aineistolle. Lisäksi Roihu liitetään suomalaisiin kvanttitietokoneisiin vuodesta 2027 alkaen.
Toimittajan näkökulma: Bull
Bull-yhtiön sektorijohtaja Bruno Lecointe avasi puheenvuoronsa kertomalla yrityksen pitkästä historiasta. Tarina alkoi vuonna 1919, kun Fredrik Rosing Bull kehitti ensimmäisen taulukkolaskentakoneen. Bull-yhtiö perustettiin Ranskassa vuonna 1931.
Myöhemmin Bull siirtyi yrityskaupan myötä osaksi Atos-konsernia vuonna 2014 ja edelleen Eviden-brändin alle vuonna 2022, yhä Atos-yhtymän osana. Maaliskuun 2026 lopusta lähtien Bull on toiminut Ranskan valtion omistamana yksityisenä yhtiönä.
CSC:lle Bull on tuttu laitetoimittaja: myös Mahti ja Puhti, vuonna 2018 hankitut kansalliset supertietokoneet, ovat Atoksen toimittamia järjestelmiä.
Terveisiä pilottikäyttäjiltä
CSC valitsi 28 pilottihanketta testaamaan järjestelmää osana käyttöönottovaihetta.
Jyväskylän yliopiston professori Karoliina Honkalalla on jo 30 vuoden kokemus CSC:n laskentaresurssien käytöstä. Hänen pilottihankkeensa on nimeltään “Targeted machine learning interatomic potentials for CO2 and biomass conversion.”
“Työskentelemme laskennallisen kemian parissa ja pyrimme ymmärtämään, miten heterogeeninen katalyysi toimii mikroskooppisella tasolla ja mitkä tekijät ohjaavat reaktioiden aktiivisuutta ja valikoivuutta”, Honkala kertoi.
Tutkimusryhmä hyödyntää useita menetelmiä, kuten elektronirakennelaskuja, molekyylidynamiikkaa, koneoppimista ja reaktiokinetiikan mallinnusta.
”Tällainen tutkimus ei olisi mahdollista ilman CSC:n tarjoamia resursseja. Ilman CSC:tä tutkimusprofiilini olisi hyvin erilainen. Enkä ole yksin, monet suomalaiset tutkimusryhmät ovat täysin riippuvaisia CSC:n tarjoamista palveluista. Tämä on meille elintärkeää”, Honkala kuvaili.
Apulaisprofessori Tero Hiekkalinna Helsingin yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta johtaa tutkimusryhmää, joka simuloi populaatiogenetiikan aineistoja. Hänen pilottihankkeensa “Assessing the Predictive Accuracy and Biological Relevance of Polygenic Risk Scores (PRS) in Diverse Genomic Landscapes” keskittyy geneettisten riskimallien luotettavuuden arviointiin.
“Simulaatioissa pyrimme jäljittelemään evoluutioprosesseja, jotka muovaavat nykyisten ominaisuuksien taustalla olevaa geneettistä rakennetta. Mallinnamme esimerkiksi parinvalintaa, muuttoliikettä ja väestörakennetta”, Hiekkalinna kertoi.
Hiekkalinna käyttää anonymisoituja, yli miljoonan genomin aineistoja, jotka on tuotettu 1+MG-aloitteessa. Tutkijat simuloivat 30 sukupolvea ja samalla seuraavat kromosomien periytymistä sekä järjestymistä.
Polygeenisiä riskipisteitä (PRS) käytetään ennustamaan yksilöiden riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin. Tässä hankkeessa arvioidaan PRS-menetelmien tilastollisia ominaisuuksia simuloiduissa aineistoissa. Tulosten odotetaan tarjoavan arvokasta tietoa siitä, miten tällaisia malleja voidaan hyödyntää tulevaisuuden ennaltaehkäisevässä lääketieteessä.
Pääkuva: Minna Tuhkala (viulu) ja Mikko‑Pekka Salo (sello) esiintyivät Roihun vihkiäisissä.
Teksti: Tommi Kutilainen, CSC
Kuvat: Mikael Kanerva, CSC
Lue lisää
Tommi Kutilainen
Tommi Kutilainen työskentelee CSC:n viestinnässä, erityisesti tieteen ja tutkimuksen parissa.
