Tuottavatko datakeskukset arvoa vai jätettä? EU:n pitää päättää
Eurooppa tavoittelee datakeskuskapasiteetin laajentamista. Siksi on tärkeää kysyä, miten varmistetaan näiden investointien hyvä tuotto. Datakeskusten pitää tukea talouskasvua, vahvistaa tutkimusta ja kehitystä sekä auttaa eurooppalaisia yrityksiä ja ohjelmistokehittäjiä kasvamaan, skaalaamaan ja kaupallistamaan tuotteitaan.
Kyse ei ole vain datakeskusten määrästä tai koneiden tehosta. Euroopalla pitää olla entistä strategisempi lähestymistapa ja sen pitää asettaa kolme kriittistä kysymystä:
- Miten varmistamme riittävän ja oikeanlaisen osaamisen Euroopassa?
- Miten voidaan saada aikaan laajamittaista vaikuttavuutta eurooppalaisella yhteistyöllä?
- Missä on eurooppalaisen datan omistajuus?
Ihmiset ja osaaminen keskiöön
On aloitettava inhimillisestä pääomasta. Jotta datakeskuksista syntyisi arvoa, on ymmärrettävä teknologiaa syvällisesti – sen kehitystä, soveltamista ja vaikutuksia eri aloilla. Teknologiaa pitää osata soveltaa oikeisiin tutkimus- ja liiketoimintaongelmiin. Tämän lisäksi vaaditaan kykyä synnyttää jotain kokonaan uutta.
Datan ja sen hallinnan osaamista täytyy parantaa. Eri alojen dataa pitää myös yhdistää uusilla tavoilla. Tämä vaatii suurempia rakenteellisia muutoksia, jotka eivät synny vain EU-instituutioiden toimilla.
Eurooppalaisissa e-infrastruktuureissa on panostettava strategisesti EU-tason hankkeisiin, kuten AI Skills Academies -aloitteeseen ja yhteisiin data- ja tekoälyopinto-ohjelmiin. Infrastruktuurit, kuten tekoälytehtaat tulisi nähdä koulutustyökaluina. Kaikkien toimintaa ohjaavien politiikoiden ja periaatteiden tulisi olla linjassa – esimerkkinä Union of Skills -aloite, joka pitää toteuttaa yhdenmukaisesti AI Continent -toimintasuunnitelman kanssa.
Tarvitaan yhtenäinen lähestymistapa dataan ja sääntelyyn
Toinen teema eli yhteistyö on haastava. Tarvitsemme yhteisen eurooppalaisen vision, joka mahdollistaa rakenteelliset muutokset ja poistaa sisämarkkinoiden esteitä. EU:n instituutioiden ja jäsenmaiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta poikkileikkaavat teemat, kuten data eivät hajaudu erillisiin sääntelypolkuihin.
Datan ja teknologian tarkastelu yksinään ei riitä; on arvioitava myös muiden sääntelyjen ja politiikkatoimien uudistustarpeet, sillä teknologialla ja datalla on laaja-alaiset vaikutukset. On kiireellinen tarve yhdistää eri alojen osaamista ja jakaa ymmärrystä, jotta voimme tehdä yhteistyötä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi siiloutumisen sijaan.
Tässä pitää ehkä edetä pienin askelin. Tällainen esimerkiksi voisi olla datan yhteiskäyttö tulevassa biotalousstrategiassa, joka ulottuu useille tutkimuksen, teollisuuden ja hallinnon toimialoille. On aika myöntää, että käsittelemme aiheita, jotka eivät sovi nykyisiin rakenteisiin, ja on uskallettava kehittää uusia, laajamittaisia yhteistyörakenteita.
Euroopan on otettava data haltuun
Datan omistajuus on ratkaisevan tärkeää. Eurooppa investoi laskentatehoon, ja EuroHPC on onnistunut hanke. Kapasiteettia siis löytyy – mutta missä datamme on ja kuka sen hallitsee? Suurimmaksi osaksi emme tiedä vastausta tähän.
Data synnyttää uutta tietoa ja liiketoiminta-arvoa, ruokkii tekoälymalleja ja vaikuttaa siihen, miten maailma toimii. Siksi on olennaista tietää, missä data sijaitsee ja kuka siitä voi luoda arvoa – tai jotain muuta. Eikö Euroopan pitäisi hallita omaa dataansa?
Eurooppalaista pilvikehitystä pitää tarkastella osana laajempaa ekosysteemiä, jota kehitetään johdonmukaisesti. Euroopan on tehostettava olemassa olevien datainfrastruktuurien yhdistämistä. Näitä ovat esimerkiksi EOSC, yhteiset data-avaruudet, Open Web Search -aloite ja tulevien tekoälytehtaiden datalaboratoriot (=AI Factory Data Labs). Tämä pitää tehdä samanaikaisesti tekoälyyn ja pilvipalveluihin liittyvien investointien kanssa. Vain näin voidaan vapauttaa datan koko potentiaali Euroopan käyttöön.
Open Web Search (englanti) – avoin eurooppalainen verkkohakemisto – ohjaa avointa verkkoaineistoa eurooppalaisten käyttäjien hyödyksi ja sen markkinapotentiaali on jopa 4,5 miljardia euroa kymmenessä vuodessa.
Kestävyyden on katettava koko datakeskuksen elinkaari
Palataan datakeskuksiin. Ne käsittelevät ehkä maailman arvokkainta resurssia – mutta kuluttavat samalla valtavasti energiaa. Niillä on myös alueellisia vaikutuksia sijoituspaikkoihinsa.
Euroopan on oltava valikoiva datakeskusinvestoinneissaan ja nojattava laadullisiin kriteereihin sekä mietittävä, miten varmistamme, että data tuottaa arvoa Euroopalle kustannustehokkaasti ja kestävällä tavalla.
EU:ssa on kehitteillä hyviä toimenpiteitä datakeskusten kestävyyden arviointiin, mutta EU:n tulisi olla kunnianhimoisempi ja tarkastella koko elinkaarta järjestelmien rakentamisesta niiden käytöstä poistoon, uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Tällä olisi merkittävää vaikutusta päästöjen vähentämiseen.
Datakeskusten on tuotettava yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa
Eurooppa voisi erottautua yhteiskuntavastuullisilla datakeskuksilla: millaiset datakeskukset tuottavat aitoa taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä, vahvistavat datan omistajuutta ja vähentävät riippuvuutta yksittäisistä palveluntoimittajista?
Osoittavatko ne vastuullisuutta sijoitusalueitaan kohtaan, tekevätkö ne yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa, luovatko ne osaamista, työpaikkoja ja tutkimusta? Mikä on datakeskuksen tarkoitus – ja mitä se tuo takaisin yhteiskunnalle?
Yhteenvetona: Euroopalla on nyt tilaisuus ottaa johtajuus datakeskusten kestävyyden ja datatalouden kehittämisessä – potentiaali yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on valtava. Nyt on aika yhdistää voimat, ajatella strategisesti ja panostaa ihmisten osaamiseen.
CSC on antanut viime aikoina tässä aihepiirissä useita palautteita ja lausuntoja näistä EU:n aloitteista: Euroopan pilvipalveluita koskeva säädös, Tekoälyn käyttö tieteessä, Tekoälyn käyttöä koskeva strategia ja Dataunionistrategia. Tervetuloa tutustumaan näihin ja jakamaan ajatuksiasi!
Kimmo Koski
Kimmo Koski vastaa toimitusjohtajana CSC:n strategian toteutumisesta ja yhtiön toiminnasta.
Irina Kupiainen
Irina Kupiainen vastaa CSC:n yhteiskuntasuhteista.
