Laaja tutkimus kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotinen esiopetuskokeilu päättyi toukokuussa 2024. Kokeilussa oli mukana 35 000 vuonna 2016 tai 2017 syntynyttä lasta eri puolilta Suomea. Tutkiakseen kokeilun vaikutusta Aalto-yliopiston tutkijat keräsivät ja analysoivat lasten ja heidän vanhempiensa arkaluonteisia tietoja. Tämä tutkimus oli CSC:n arkaluonteisen datan Desktop -palvelun ensimmäinen pilottihanke ja se antoi arvokasta tietoa siitä, miten CSC:n palvelu voi tukea yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko lapsi paremmin valmistautunut aloittamaan koulunkäynnin ensimmäisen luokan alussa kaksivuotisen esiopetuksen jälkeen verrattuna nykyiseen yhden vuoden esiopetusjärjestelmään. Tässä erittäin monimutkaisessa ja innovatiivisessa tutkimuksessa hyödynnettiin CSC:n arkaluonteisen datan palveluita, joilla varmistettiin tutkimukseen osallistuneiden yksityisyys ja tietoturva.
Uusi lähestymistapa yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa
”Ryhmämme koostui kolmesta tutkijasta Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta. Tavoitteenamme oli saattaa päätökseen otanta ja satunnaistaminen kaksivuotisen esiopetuksen satunnaistettua vertailukoetta varten. Tämä tutkimus tehtiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta”, kertoo Ramin Izadi Aalto-yliopistosta.
Tutkimusryhmä keräsi ja yhdisti arkaluonteista dataa eri rekistereistä ja käsitteli sadoista kunnista kotoisin olevien lasten ja heidän vanhempiensa henkilötietoja. Tutkimus on erityisen merkittävä, sillä se on ensimmäinen tutkimus, jossa analysoidaan tarkasti esiopetuksen laajentamisen vaikutuksia valtakunnallisesti. Tutkijoilla oli kaksi päätavoitetta: testata kaksivuotisen esiopetuksen vaikutusta lasten sosiaalis-emotionaalisiin, numeerisiin ja kielellisiin taitoihin ja samalla tehdä tieteellinen analyysi Suomen hallituksen uuden politiikan vaikutuksista.
Tutkimuksen tukemiseksi kokeilua ohjasi väliaikainen laki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta (1046/2020), jonka Suomen eduskunta hyväksyi 17. joulukuuta 2020. Opetus- ja kulttuuriministeriö loi tämän lain tiiviissä yhteistyössä Aalto-yliopiston tutkijoiden kanssa tutkimuksen mahdollistamiseksi. Laki antaa oikeudelliset puitteet hankkeen tiedonkeruulle ja käsittelylle, ja laissa määritellään sekä kohdejoukko että satunnaistamisprotokolla – hankkeen toinen suuri innovaatio.
Vaikka satunnaistetut kokeet ovat olleet yleisiä lääketieteellisessä tutkimuksessa jo vuosia, yhteiskuntatieteissä ne ovat edelleen harvinaisia. Kokeessa osallistujat jaetaan satunnaisesti joko kokeiluryhmään tai verrokkiryhmään. Laissa säädetään, että kokeiluryhmän lasten on aloitettava esiopetus sinä vuonna, kun he täyttävät viisi vuotta, kun taas verrokkiryhmä aloittaa yksivuotisen esiopetuksen sinä vuonna, kun he täyttävät kuusi vuotta.
Pilottihankkeesta saadut kokemukset paransivat palvelua
Tutkijat ja ministeriön asiantuntijat tekivät tiivistä yhteistyötä kerätäkseen kaikki tarvittavat tiedot Suomen eri rekistereistä ja kunnista. ”Yhdistimme rekisteritietoja eri lähteistä, kuten vero- ja koulutustietoja sekä väestörekisterin tietoja. Kaikki tietolähteet yhdistettiin henkilötunnuksilla ilman pseudonymisointia satunnaistetun vertailukokeen vuoksi”, Izadi jatkoi. Tietojen arkaluonteisuuden vuoksi tiedonsiirrossa oli noudatettava CSC:n kanssa määriteltyjä tiukkoja toimintatapoja, kuten enkryptausta tietoturvan varmistamiseksi.
Kun data oli tuotu SD Desktopin suojattuun ympäristöön, sitä analysoitiin useilla ohjelmistoilla, kuten R Studiolla ja ArcGIS:llä. Yksi keskeinen analyysi koski lasten osoittamista tiettyihin kouluihin heidän kotikunnassaan sijoittamalla heidän osoitteensa kartalle. Tämä edellytti laskentaympäristön kustomointia analyysin helpottamiseksi. ”CSC:n asiantuntijat vastasivat todella hyvin tarpeisiimme arkaluonteisen datan etäympäristössä”, Ramin Izadi sanoi.
Kun analyysi oli valmis, tutkijat valmistelivat tiedot jaettavaksi takaisin sadoille kunnille. ”Koska SD Desktop -palvelu oli kuitenkin vielä vuonna 2022 pilotti- ja avoimessa betavaiheessa, datanhallinta oli merkittävä haaste. Tutkijoiden, ministeriön asiantuntijan ja CSC:n henkilöstön oli käytettävä paljon aikaa tiedostojen valmisteluun, salaukseen ja jakeluun suojatussa ympäristössä ja sen ulkopuolella”, SD Desktop -palvelun omistaja Francesca Morello kertoi.
”Tämän arvokkaan kokemuksen perusteella CSC on saanut näkemyksiä ja syvempää ymmärrystä tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kohtaamista haasteista. Tämän seurauksena olemme kehittäneet palveluitamme merkittävästi”, Morello jatkoi.
SD Connect -palvelu on nyt integroitu SD Desktopiin, ja se tarjoaa automaattisen tietojen salauksen, salauksen purkamisen ja avainten hallinnan käyttäjäystävällisen käyttöliittymän kautta. Nykyään datan kerääminen ja jakaminen on paljon helpompaa hallita, ja tämä edistysaskel on virtaviivaistanut työnkulkua ja tehostanut datanhallintaa.
”Väliraportti on jo julkaistu, ja loppuraporttimme ilmestyy vuonna 2025”, Izadi selitti. ”Jos tarvetta ilmenee, hyödynnämme CSC:n arkaluonteisten tietojen palveluja varmasti uudelleen.”