Yhteistyöfoorumin seminaari kokosi tutkimusorganisaatiot keskustelemaan datan, tekoälyn ja tieteellisen laskennan tulevaisuudesta
Tieteellisen laskennan ja datanhallinnan yhteistyöfoorumin (YTF) historian ensimmäinen seminaari järjestettiin 4.11.2026 CSC:llä Espoossa. Päivän aikana tutkimusorganisaatioiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten, opetus-ja kulttuuriministeriön sekä CSC:n asiantuntijat keskustelivat tutkimuksen datanhallinnan, tieteellisen laskennan ja tekoälyn muutoksista sekä niiden vaikutuksista tutkimusjärjestelmään.
Seminaarin avasi YTF:n puheenjohtaja, Luonnonvarakeskuksen digijohtaja Topi Hanhela nostaen päivän tavoitteeksi vahvistaa yhteistä tilannekuvaa, tunnistaa yhteisiä kehittämistarpeita sekä viedä keskustelua kohti konkreettisia toimenpiteitä.
Seminaari kokosi noin 50 osallistujaa paikan päälle, ja lisäksi tilaisuutta seurattiin lähes yhtä suurella joukolla etäyhteyden välityksellä.
Tekoäly muuttaa tutkimuksen tekemistä perustavanlaatuisesti
Aamupäivän keynote-puheenvuorossa CSC:n tieteen ja teknologian johtaja Pekka Manninen tarkasteli suurteholaskennan ja tekoälyn tulevaisuutta. Hän kuvasi tutkimusympäristön siirtyvän kohti yhä dataintensiivisempää ja tekoälyavusteisempaa toimintaa, jossa agenttipohjaiset tekoälyratkaisut voivat osallistua tutkimuksen eri vaiheisiin tiedonhausta analyysiin ja tulosten julkaisemiseen.
Puheenvuorossa korostuivat myös Euroopan digitaalinen suvereniteetti, omien laskenta- ja datainfrastruktuurien merkitys sekä CSC:n koordinoima LUMI-tekoälytehtaan kokonaisuus, jonka tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista tekoälyosaamista ja innovaatioekosysteemiä.
Paneelissa keskusteltiin datasta, johtamisesta ja tutkimuksen murroksesta
Paneelikeskustelussa (katso artikkelin pääkuva) Pekka Manninen, CSC:n datanhallinnan palveluiden johtaja Janne Kanner, opetusneuvos Sami Niinimäki OKM:stä ja professori Ilpo Vattulainen Helsingin yliopistosta pohtivat moderaattorina toimineen Topi Hanhelan johdolla lisää tutkimuksen tulevaisuutta tekoälyn aikakaudella. Keskustelussa nousivat esiin erityisesti strategisen datan tunnistaminen, tutkimusaineistojen yhteentoimivuus sekä organisaatioiden kyky vastata tekoälyn aiheuttamaan muutokseen.
Panelistien mukaan teknologia itsessään ei ole suurin este muutokselle. Haasteita aiheuttavat pikemminkin organisaatioiden toimintakulttuurit, hajanaiset käytännöt sekä epäselvät vastuut. Samalla korostettiin, että tutkimuksen luotettavuudesta, kriittisestä osaamisesta ja tutkimusinfrastruktuurien pitkäjänteisestä kehittämisestä on pidettävä kiinni myös nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Keskustelussa tunnistettiin tarve yhteiselle kansalliselle suunnalle, joka tukisi tutkimusdatan hyödyntämistä, tekoälyn käyttöönottoa ja tutkimuksen kilpailukykyä samalla kun tutkimusturvallisuus, datan luvitus ja vastuullinen käyttö huomioidaan. Myös organisaatioiden rohkeutta peräänkuulutettiin, jotta uraauurtavien menetelmien kehittäminen ja niiden kautta menestyminen olisi mahdollista.
Tutkimusdata on strateginen resurssi
Helsingin yliopiston vararehtori Anne Portaankorva tarkasteli omassa keynote-puheenvuorossaan tutkimusdatan hallintaa johtamisen näkökulmasta. Hän totesi, että Suomella on vahva pohja kansainvälisesti kilpailukykyiselle datavetoiselle tutkimukselle, mutta strateginen koordinointi ja palveluiden kokonaisuus näyttäytyvät edelleen hajanaisina sekä tutkijoille että organisaatioiden johdolle.
Portaankorvan mukaan tutkimuksen tulevaisuus edellyttää yhteistä kansallista visiota, vahvempaa johtamista sekä tutkijalle saumattomasti näkyviä palvelupolkuja. Erityisen tärkeänä nähtiin tutkimusturvallisuuden huomioiminen, tekoälyvalmiuksien kehittäminen sekä tutkimuksen data- ja laskentakapasiteetin turvaaminen pitkällä aikavälillä.
Datan arvo syntyy vaikuttavuudesta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) TKI-ylijohtaja Hanna Tolonen toi kommenttipuheenvuorossaan esiin tutkimuslaitosten näkökulman. Hän kuvasi datan kulkevan tutkimuksesta viranomaistoiminnan kautta päätöksentekoon ja edelleen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Datan hallinnan tavoitteena ei ole data itsessään, vaan sen hyödyntäminen tutkimuksen, päätöksenteon ja yhteiskunnan hyväksi.
Tolonen korosti datan laatua, yhteentoimivuutta, metadatan merkitystä sekä luottamuksen säilyttämistä datan hyödyntämisessä. Hänen mukaansa tekoäly ei ratkaise datan laatuongelmia, vaan laadukas, hyvin kuvailtu ja vastuullisesti hallittu data on tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen edellytys.
Keskustelussa painottuivat palveluiden yhteentoimivuus ja tutkijalähtöisyys
Aamupäivän ohjelma päättyi trialogikeskusteluun, johon osallistuivat Aalto-yliopiston tutkimuspalveluiden johtaja Ella Bingham, Aapa-verkoston IT-pääsihteerin Ari Rouvari sekä Aalto-yliopiston työelämäprofessori, aiemmin YTF:n puheenjohtajanakin toiminut Stina Westman. Keskustelua johdatteli YTF:n sihteeri, CSC:n asiakasratkaisupäällikkö Eeva Nyrövaara. Keskustelussa pohdittiin siirtymää datanhallinnasta datan hyödyntämiseen, ja siinä korostui kansallisen koordinoinnin tarve, yhteiset viitearkkitehtuurit sekä mahdollisuudet rakentaa tutkijalle nykyistä yhtenäisempi palvelukokonaisuus.
Keskustelijat nostivat esiin myös tekoälyn vaikutuksen palvelujen kehittämiseen. Tekoälyn nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia esimerkiksi metadatan tuottamiseen, palveluohjaukseen ja datanhallinnan tukemiseen, mutta samalla korostettiin organisaatioiden vastuuta tekoälyn hallitussa käyttöönotossa.
Työpajoissa tunnistettiin yhteisiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita
Iltapäivä käytettiin yhteiseen työpajatyöskentelyyn YTF:n asiantuntijajäsenen, CSC:n palvelupäällikkö Sonja Sipposen ja CSC:n senior designer Nina Kahman fasilitoimana. Työpajoissa tarkasteltiin tutkimusdatan hallinnan ja tieteellisen laskennan nykytilaa, yhteistyörakenteita sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita.
Työpajatyöskentelyssä nykytilan vahvuuksiksi tunnistettiin muun muassa vahva kansallinen infrastruktuuri, korkea osaamisen taso, pitkä yhteistyön perinne sekä tutkijoiden tarpeiden hyvä tuntemus. Keskeisiksi haasteiksi nousivat puolestaan vastuiden ja toimivallan hajanaisuus, verkostojen ja toimijoiden suuri määrä ja niiden välisen tiedonkulun puutteet, datan omistajuuteen ja tietosuojaan liittyvät kysymykset, palvelujen heikko löydettävyys sekä kansallisten ja organisaatiotason ratkaisujen yhteensovittaminen.
Esiin nousseita kehittämisteemoja olivat muun muassa yhteinen ohjaus- ja toimeenpanomalli, tutkijan digitaalinen identiteetti, datan liikkuvuus palveluiden välillä, palvelukatalogit sekä koneluettavat datanhallintasuunnitelmat. Nämä teemat muodostavat perustan tulevalle yhteentoimivuuden kehittämisen tiekartalle.
Kohti käytännön toteutusta
Päivän päätteeksi CSC:n datan- ja tutkimustiedonhallinnan palveluiden johtaja Hanna-Mari Puuska kokosi keskustelujen tuloksia ja hahmotteli seuraavia askeleita. Tavoitteena on edetä kohti tutkijalle mahdollisimman saumattomasti toimivaa palveluekosysteemiä, jossa datanhallinta, laskenta, tunnistautuminen, julkaiseminen ja tutkimustiedonhallinta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
Seminaarin yhteinen viesti oli selkeä: Suomessa on vahva perusta kansainvälisesti kilpailukykyiselle datalähtöiselle tutkimukselle, mutta seuraava kehitysvaihe edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä, yhteistä visiota ja käytännön toteutukseen tähtääviä ratkaisuja. Keskustelu ja yhteistyö jatkuu YTF:n toiminnan piirissä sekä esimerkiksi tutkimusorganisaatioille suunnatuissa jatkotilaisuuksissa joulukuun 2026 ja vuoden 2027 aikana. Myös YTF-seminaarin muodostumista perinteeksi väläyteltiin ja ennakoitiin tapaamista uudelleen vastaavalla joukolla vuoden kuluttua.
Löydät seminaarin esitykset alla olevasta linkistä. Samalla sivulla julkaistaan lähiviikkoina myös koonti työpajan tuloksista.
Teksti ja kuvat: Elina Ajalin, CSC
Lue lisää
Lisätietoa
Janne Kanner
Janne Kanner vastaa datanhallinnan strategiasta ja palveluista.
Eeva Nyrövaara
Eeva Nyrövaara vastaa tieteellisen laskennan asiakkuuksista.
