Pohjoisen jäämeren datakaapelireitti edistäisi mannerten välistä tietoliikennettä
Ruotsalaisen jäänmurtaja Odenin edetessä yli 80. pohjoisen leveyspiirin, ympärille levittäytyi horisonttiin asti jatkuva arktinen maisema. CSC:n kehityspäällikkö ja tietoverkkotekniikan asiantuntija Matti Laipio osallistui heinä-elokuussa pohjoismaiseen retkikuntaan, jonka tavoitteena oli selvittää, miten tulevaisuuden tietoliikenneyhteys voitaisiin rakentaa Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian välille arktisen alueen kautta, jään alle.
Polar Connect -hanke selvittää mahdollisuuksia rakentaa arktinen merikaapeliyhteys Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian välille. Mahdollinen tulevaisuuden yhteys voisi vahvistaa kansainvälistä tietoliikennettä, tukea tutkimusyhteistyötä ja parantaa digitaalisen infrastruktuurin resilienssiä.
Retkikunnan keskeinen tehtävä oli kartoittaa mahdollista kaapelireittiä ja arvioida, millaisia teknisiä, operatiivisia ja ympäristöön liittyviä haasteita arktisen merikaapelin rakentamiseen liittyy. Laipion mukaan yksi tärkeimmistä havainnoista oli, että yhteys on teknisesti toteuttamiskelpoinen.
”Yksi tärkeimmistä havainnoista oli se, että monet aiemmin haasteina pidetyt asiat liittyen tietoliikennekaapeleiden operoimiseen arktisilla alueilla ovat ratkaistavissa oikein suunnitelluilla toimintamalleilla.”
Vaikka hanke on teknisesti mahdollinen, tuo ympäristö mukanaan omat haasteensa. Tutkimusmatka konkretisoi retkikunnalle, miten vaativissa olosuhteissa arktisella alueella työskennellään.
”Vaikuttavinta oli ehkä hetki, jolloin pääsimme kävelemään merijään päälle. Siinä konkretisoitui ensimmäistä kertaa, missä oikeasti olimme ja millaiseen ympäristöön hanketta suunnitellaan.”
Matkan aikana retkikunta kartoitti merenpohjaa suunnitellun kaapelireitin varrella. Samalla kerättiin arvokasta tietoa alueen geologiasta, jääolosuhteista ja teknisistä edellytyksistä tulevaa infrastruktuuria varten. Yksi tutkimuksen kiinnostavista löydöksistä oli esimerkiksi aiemmin tarkemmin kartoittamaton merenalainen vuori.
Myös luonto jään yläpuolella jätti pysyvän muistijäljen.
”Ensimmäisenä matkasta tulee mieleen valtava jäämaisema ja jääkarhut, joita näimme retken aikana. Kokemus oli ikimuistoinen.”
Arktinen hanke yhdistää eri alojen asiantuntijat
Polar Connect -hankkeen matka Jäämeren keskiosassa ruotsalaisella jäänmurtaja Odenilla toteutettiin 24.7.–10.8.2026. Matkan aikana kartoitettiin merenpohjaa, kerättiin tutkimusaineistoa ja arvioitiin mahdollisen arktisen valokuituyhteyden reittivaihtoehtoja. Retkikunta koostui miehistön lisäksi 12:sta Polar Connect -hankkeessa mukana olevista eri alojen asiantuntijoista sekä arktisen alueen tutkimukseen perehtyneestä tutkimusryhmästä.
Jokaisella osallistujalla oli retkikunnassa oma roolinsa ja vastuualueensa. Näin näkemyksiä ja tietoa saatiin kerättyä ja analysoitua monipuolisesti.
”Retkikunta osoitti, kuinka paljon voidaan saavuttaa, kun eri alojen asiantuntijat yhdistävät osaamisensa yhteisen tavoitteen eteen.”
Laipion vastuulla oli tuoda hankkeeseen tietoverkko- ja merikaapelitekniikan asiantuntemusta sekä suomalainen näkökulma siihen, miten yhteys voisi palvella tulevaisuudessa Pohjoismaita ja erityisesti opetusta ja tutkimusta.
Laivalla järjestettiin useita työpajoja, joissa käsiteltiin muun muassa merenpohjan tutkimusta, kaapeliteknologiaa, operatiivisia ratkaisuja ja arktisen rakentamisen erityispiirteitä. Laipion keskeinen aihealue oli merikaapelien rakentaminen ja ylläpito.
Päivittäiset keskustelut keskittyivät erityisesti yhteen kysymykseen: miten kaapeli voidaan asentaa turvallisesti alueelle, jossa liikkuva jää muodostaa täysin omanlaisensa toimintaympäristön?
”Monet ratkaisut ovat tuttuja perinteisistä merikaapelihankkeista, mutta jään alla toimiminen tuo mukaan aivan uusia näkökulmia. Projektissa pohdittiin esimerkiksi sitä, miten jäänmurtajien avulla voidaan luoda turvalliset olosuhteet kaapelinlaskualukselle.”
Tiedon pikatie
Polar Connectin kaltaiset hankkeet tähtäävät ratkaisuihin, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Niiden suunnittelu on haasteellista myös siksi, ettei kaikkia käyttötapoja vielä edes tiedetä.
”Monet infrastruktuurihankkeet ovat sellaisia, ettei niiden kaikkia käyttötapoja osata ennustaa etukäteen. Vähän samalla tavalla kuin moottoriteitä rakennettaessa ei voida tietää kaikkia tulevia käyttötarpeita ja mahdollisuuksia, joita uusi infra tuo käyttäjilleen. Tämä uusi tiedon pikatie voisi mahdollistaa uusia yhteistyöhankkeita, kun etäisyyksien lyhenemisen vuoksi esimerkiksi viiveet verkossa vähenevät.”
Yhteydet ovat keskeinen osa myös kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, kuten LUMI-supertietokone ja LUMI-tekoälytehdas, tarvitsevat tehokkaita ja luotettavia tietoliikenneyhteyksiä, jotta tutkijat ympäri maailmaa voivat hyödyntää niitä mahdollisimman sujuvasti.
”Kyse ei ole vain yhdestä kaapelista, vaan siitä, miten rakennamme tulevaisuuden yhteyksiä. Mitä enemmän vaihtoehtoisia reittejä on käytössä, sitä toimintavarmempi kokonaisuus on”, Laipio sanoo.
Arktinen yhteys voisi tulevaisuudessa tuoda Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian tutkimus- ja datayhteisöjä lähemmäksi toisiaan sekä tarjota uusia vaihtoehtoja kasvaville datakeskus- ja tutkimusinfrastruktuureille.
”Rakennamme yhteyksiä, joita voidaan hyödyntää vielä vuosikymmenten päästä. Siksi niiden suunnittelua kannattaa tehdä huolellisesti jo nyt. Jos arktinen yhteys joskus toteutuu, se voi toimia uudenlaisena tiedon pikatienä Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Aasian välillä. Juuri tällaisten tulevaisuuden mahdollisuuksien selvittämisessä CSC haluaa olla mukana.”
Kuvat: Polar Connect
Lue lisää
