Blogi 14.04.2026

Suomen korkeakouluille yhteiset linjaukset sujuvaan eurooppalaiseen yhteistyöhön

Eurooppalainen korkeakouluyhteistyö edellyttää ratkaisuja, jotka toimivat saumattomasti maiden ja järjestelmien välillä. Vastauksena tähän Suomessa kehitettiin CSC:n tukemana korkeakoulujen yhteiset toimintaperiaatesuositukset, jotka antavat pohjan sujuvalle yhteistyölle eurooppalaisissa korkeakoulualliansseissa.

CSC tukee suomalaisia korkeakouluja digitalisaation, yhteentoimivuuden ja yhteisten ratkaisujen kehittämisessä osana opetus‑ ja kulttuuriministeriön CSC:ltä ostamia korkeakoulujen tietohallinto- ja arkkitehtuuripalveluita. Työn keskiössä on ajatus yhteisestä suunnasta: CSC tukee kattavan kokonaiskuvan rakentamista ja laajaa keskustelua digitaalisten palveluiden kehittämisessä, jotta korkeakoulut voivat kehittää ratkaisuja, jotka toimivat sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä ja ennen kaikkea tukevat opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden arkea.

CSC tukee esimerkiksi korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmää (KOOTuki) ja sen alaista opinto- ja tietohallinnon asiantuntijoiden osaamisverkostoa, Synergia-ryhmää. Näiden tehtävänä on muodostaa ja hallinnoida kokonaiskuvaa opiskelun ja opetuksen digitalisoitumisen kehityssuunnista ja -tarpeista sekä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta ja siirrettävyyttä eri järjestelmien välillä.

“CSC:llä on pitkä kokemus korkeakoulukentän yhteistyön fasilitoinnista. Olemme vuosien varrella kehittäneet ja rakentaneet toimivan tavan yhteentoimivuuden tukemisessa ja erilaisten työryhmien työskentelyn mahdollistamisessa. Yhteisten rakenteiden ja keskustelufoorumien kautta pystymme varmistamaan, että ratkaisut eivät jää yksittäisiksi kokeiluiksi, vaan niistä syntyy vaikuttavia ja laajasti hyödynnettäviä toimintamalleja koko korkeakoulusektorille”, kertoo CSC:n korkeakoulutuksen digitalisaatio- ja yhteisötukipalveluiden kehityspäällikkö Minna Pylkkönen.

Eurooppalaiset korkeakouluallianssit asettivat uudet vaatimukset yhteistyölle

Eurooppalaiset korkeakouluallianssit ovat viime vuosina nousseet merkittäväksi osaksi korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta. Ne tarjoavat opiskelijoille ja korkeakouluille mahdollisuuksia oppia, liikkua ja tehdä yhteistyötä aiempaa joustavammin. Samalla ne edellyttävät korkeakouluilta uudenlaisia ratkaisuja, jotka ylittävät kansalliset rajat ja rakentuvat yhteentoimivuuden varaan.

Kun Euroopan komissio esitteli vuonna 2022 aloitteensa eurooppalaisesta yliopistostrategiasta ja rajat ylittävän yhteistyön syventämisestä, Suomi toi valmisteluun johdonmukaisen näkemyksen: eurooppalaista yhteistyötä on tärkeää syventää, mutta tavoitteena ei ole yhdenmukainen EU‑korkeakoulujärjestelmä, vaan järjestelmien välinen yhteentoimivuus. Tässä yhteydessä Suomi on korostanut mallien ja ratkaisujen skaalautuvuutta, yhteistyön vaikuttavuutta ja koulutuksen sekä tutkimuksen systeemistä yhteistyötä, joka hyödyttää koko korkeakoulusektoria eikä vain yksittäisiä alliansseja.

Kasvavan kansainvälisen yhteistyön myötä KOOTuki-ryhmässä tunnistettiin keväällä 2024 tarve ymmärtää ja tukea sitä, miten suomalaiset korkeakoulut voivat toimia eurooppalaisissa alliansseissa mahdollisimman tehokkaasti. Ryhmä perusti erilllisen EU‑korkeakouluallianssien tukiryhmän tukemaan korkeakouluja eurooppalaisten korkeakouluallianssien ja laajemmin kansainvälisen liikkuvuuden osalta digitaalisissa ratkaisuissa ja yhteentoimivuudessa. Ryhmän tehtävänä oli valmistella kansalliset toimintaperiaatesuositukset selkeyttämään korkeakoulujen työnjakoa, ohjausta ja yhteisiä ratkaisuja eurooppalaisessa yhteistyössä.

Suositukset syntyivät tiiviissä yhteistyössä

Toimintaperiaatesuosituksia valmisteltiin CSC:n tukemana yhteistyössä korkeakoulujen, Opetushallituksen ja Digivisio 2030 -hankkeen kanssa. Työssä kiinnitettiin erityistä huomiota sääntelyyn liittyviin erityispiirteisiin, jotka vaikuttavat suomalaisten korkeakoulujen toimintaan korkeakoulualliansseissa. Suositusten työstämisessä hyödynnettiin EDEH Higher Education Interoperability Framework -viitekehystä. Suositusten kohderyhmäksi tarkennettiin opintohallinnon, kansainvälisten asioiden ja tietohallinnon vastuuhenkilöt.

Yhteistyön tuloksen syntyi kuusi toimintaperiaatesuositusta, jotka tarjoavat yhteisen pohjan sujuvalle yhteistyölle eurooppalaisissa korkeakoulualliansseissa.

Toimintaperiaatesuositusten valmistuminen on merkittävä saavutus ja CSC:n tarjoama valmistelutuki oli keskeistä koko prosessin onnistumiselle. Suositukset antavat suomalaisille toimijoille yhteisen perustan ja vahvemman selkänojan eurooppalaisiin keskusteluihin.
Heta Koski, Jyväskylän yliopisto

Suosituksissa painottuvat erityisesti digitalisaation hyödyntäminen, arjen prosessien yhteentoimivuus ja rakenteiden kestävyys. Ne ohjaavat korkeakouluja huomioimaan digitalisaation roolin opetuksessa sekä opiskelun, opettamisen ja hallinnon palveluissa. Samalla ne korostavat ratkaisujen yhteentoimivuutta, vaatimustenmukaisuutta ja skaalautuvuutta, eli kykyä käyttää samoja ratkaisuja allianssien sisällä ja niiden välillä.

“Toimintaperiaatesuositusten valmistuminen on merkittävä saavutus ja CSC:n tarjoama valmistelutuki oli keskeistä koko prosessin onnistumiselle. Suositukset antavat suomalaisille toimijoille yhteisen perustan ja vahvemman selkänojan eurooppalaisiin keskusteluihin. Suositukset toimivat konkreettisena työkaluna sekä allianssien alkuvaiheessa että niiden vakiintuneemmassa toiminnassa”, kommentoi KOOTuki – EU-korkeakouluallianssien tukiryhmän vuoden 2025 puheenjohtaja, koulutuksen ja kansainvälistymisen palveluista Jyväskylän yliopistossa vastaava palvelupäällikkö Heta Koski.

Vaikka osa toimenpiteistä vaatii pidempää kehitystyötä, kaikki suositusten mukaiset askeleet vievät kohti sujuvampia, yhteentoimivampia palveluja niin oppijoille, korkeakouluille kuin tutkijoille.

Suositukset vahvistavat Suomen asemaa Euroopassa

Yhteisten suositusten vaikutus ei rajoitu vain arjen toimintaan alliansseissa. Ne vahvistavat suomalaisen korkeakoulukentän kykyä vaikuttaa eurooppalaisessa korkeakoulupolitiikassa ja tuovat esiin suomalaista osaamista. Yhteinen linja tarkoittaa vahvempaa ääntä Euroopan tasolla ja parempia edellytyksiä varmistaa, että eurooppalainen kehitystyö tukee suomalaisia tavoitteita.

“Suomen vahva digitalisaatio-osaaminen tarjoaa erinomaisen pohjan toimintaperiaatesuositusten jalkauttamiselle. Olemme kehittäneet pitkään ratkaisuja, jotka tukevat yhteentoimivuutta ja selkeitä toimintamalleja. Samalla Suomi voi tuoda eurooppalaisiin keskusteluihin Suomen näkemyksen ja kokemuksen siitä, millaiset digitaaliset ratkaisut toimivat käytännössä”, kommentoi KOOTuki – EU-korkeakouluallianssien tukiryhmän jäsen Marko Wilen AMK-OHA-verkostosta.

Samalla suositukset ovat vasta alku. Työ jatkuu seuraavina vuosina linjausten tarkentamisella ja parhaiden käytäntöjen vahvistamisella. Eurooppalainen yhteistyö kehittyy nopeasti, ja suomalaisella korkeakoulukentällä on hyvä asema olla mukana muovaamassa sen tulevaisuutta, CSC:n tukemana.

Kirjoittaja: Noora Tirkkonen, CSC

Kuva: Adobe Stock

CSC edistää korkeakoulujen yhteentoimivuutta

CSC tukee korkeakouluja digitalisaation, yhteentoimivuuden ja yhteisten ratkaisujen kehittämisessä ja vahvistaa siten suomalaisen tutkimuksen toimintaedellytyksiä.
Tavoitteena on ylläpitää kokonaiskuvaa korkeakoulujen järjestelmä- ja palvelukokonaisuuksista ja varmistaa, että ne tukevat sujuvaa opetusta, opiskelua ja tutkimusta.
CSC muun muassa fasilitoi korkeakoulujen ohjausyhteistyötä, ylläpitää Digihuone‑keskustelufoorumiaja tukee organisaatioita digitalisaation muutoksissa.
Palvelut ovat osa opetus‑ ja kulttuuriministeriön CSC:ltä ostamia korkeakoulujen tietohallinto‑ ja arkkitehtuuripalveluita.